Euroopan komission tutkimus: eurooppalainen kulttuuri hukkuu algoritmien alle ilman uusia pelisääntöjä
Eurooppalainen kulttuurisisältö on digitaalisissa palveluissa laajemmin saatavilla kuin koskaan aiemmin. Silti yhä harvempi teos löytyy yleisön ulottuville. Euroopan komission tuore tutkimus teosten löydettävyydestä osoittaa, että näkyvyys digitaalisilla alustoilla on noussut keskeiseksi kysymykseksi eurooppalaisen kulttuurin tulevaisuudelle.
Euroopan komission tilaama tutkimus Study on the discoverability of diverse European cultural content in the digital environment tarkastelee eurooppalaisten kulttuurisisältöjen löydettävyyttä verkossa. Tutkimus keskittyy erityisesti musiikki- ja kirja-aloihin, mutta sen havainnot koskettavat laajasti koko kulttuurin kenttää.
Tutkimuksen mukaan digitaalinen murros on lisännyt kulttuurisisältöjen määrää valtavasti. Samalla näkyvyydestä kilpaillaan yhä enemmän. Digitaaliset alustat, niiden käyttöliittymät ja suosittelujärjestelmät määrittävät yhä vahvemmin, mitkä teokset nousevat esiin ja mitkä jäävät yleisöltä piiloon.
Tutkimus nostaa esiin myös tekoälyn vaikutukset. Generatiivisen tekoälyn tuottaman sisällön nopea kasvu uhkaa entisestään heikentää ihmisten luoman kulttuurin näkyvyyttä, ellei löydettävyyteen, läpinäkyvyyteen ja aitouteen löydetä selkeitä pelisääntöjä.
Algoritmit kaventavat näkyvyyttä ja monimuotoisuutta
Tutkimus osoittaa, että alustatalous on luonut kulttuurin huomiotalouden. Algoritminen suosittelu, personointi ja alustojen kaupalliset intressit vahvistavat usein jo valmiiksi suosittuja sisältöjä. Tämä johtaa siihen, että eurooppalaiset, erityisesti pienempien kielialueiden teokset, jäävät varjoon.
Musiikin osalta suoratoistopalvelut ovat keskeisin löytämisen väylä. Sisältötulva on kuitenkin valtava, ja suosioon perustuvat algoritmit ohjaavat kuuntelua toistuvasti samoihin artisteihin ja kappaleisiin. Ei‑englanninkieliset teokset eivät juuri leviä yli maiden rajojen.
Tutkimus nostaa esiin myös metadatan merkityksen. Metatiedot, kuten teoksen kieli, tekijätiedot ja luokittelut, ovat keskeisiä algoritmien toiminnalle. Puutteellinen tai epäyhtenäinen metadata heikentää teosten mahdollisuuksia tulla suositelluiksi ja löydetyiksi.
Eurooppalaisen sisällön löydettävyyttä parannettava
Tutkimus esittää useita toimenpiteitä eurooppalaisen kulttuurin löydettävyyden parantamiseksi. Keskeistä on tiiviimpi yhteistyö alustojen, luovan alan toimijoiden, tutkijoiden ja päättäjien välillä. Tutkimus suosittelee muun muassa yhteisten foorumien perustamista ja löydettävyyden sisällyttämistä osaksi Euroopan unionin ja jäsenmaiden kulttuuristrategioita.
Lisäksi tutkimus painottaa tiedonsaannin ja datan roolia. Tarvitaan parempaa ja vertailukelpoista tietoa siitä, miten eurooppalaiset teokset näkyvät digitaalisilla alustoilla. Metadatakäytäntöjen kehittäminen ja algoritmien toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen ovat tärkeitä tulevaisuuden kehityskohteita.
Tutkimus korostaa myös tekijöiden ja kulttuuriorganisaatioiden digitaalista osaamista. Digitaalisten taitojen ja käytännön työkalujen kehittäminen auttavat luovan alan toimijoita parantamaan teostensa näkyvyyttä. Myös yleisöjen digitaalista lukutaitoa tulisi vahvistaa ja tehdä eurooppalaisia kulttuurisisältöjä tunnetuksi muilla keinoilla, jotta tuetaan monipuolisempaa kulttuurin kulutusta.
Eurooppalaisen kulttuurin selviytymiskeinot esillä Brysselissä
Tutkimuksen tuloksia käsiteltiin 20. huhtikuuta 2026 Brysselissä järjestetyssä seminaarissa. Tapahtuma kokosi yhteen Euroopan komission edustajia sekä eurooppalaisen luovan alan toimijoita.
Keskusteluissa korostui yhteinen näkemys siitä, että löydettävyys on keskeinen kysymys eurooppalaisen kulttuurin elinvoiman ja monimuotoisuuden kannalta. Pelkkä laadukas kulttuurisisältö ei riitä, jos yleisö ei sitä löydä.
”Algoritmien maailmassa menestyminen edellyttää ymmärrystä siitä, miten järjestelmät toimivat. Generatiivisen tekoälyn nopea yleistyminen tekee haasteesta entistä suuremman, ja ilman toimenpiteitä näkyvyys uhkaa jakautua yhä epätasaisemmin.”, sanoi tilaisuudessa puhunut, kulttuuriasioista vastaava komissaari Glenn Micallef.
Tutkimus vahvistaa pitkään esillä olleen huolen: digitaalisessa ympäristössä löydettävyys on noussut keskeiseksi tekijäksi paitsi monimuotoisuuden, myös tekijöiden toimeentulon kannalta. Käytäntöjen muuttaminen on kuitenkin vaikeaa ilman selkeitä pelisääntöjä.
”Eurooppalaisten teosten näkyvyyttä ei voida jättää yksin alustojen ja algoritmien varaan, vaan tarvitaan selkeitä sääntöjä, joilla pienempien kielialueiden kulttuurista näkyvyyttä voidaan kasvattaa ja samalla ehkäistä tekoälysisällön lisääntymisen haitallisia vaikutuksia.”, painottaa Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen. Salminen toivookin, että tuore tutkimus luo pohjaa jatkokeskustelulle ja mahdollisille uusille politiikkatoimille Euroopan unionissa ja jäsenmaissa.
Tutustu tutkimuksen tuloksiin tarkemmin: Study on the discoverability of diverse European cultural content in the digital environment – Publications Office of the EU
Tutkimus toteutettiin Euroopan komission toimeksiannosta osana Euroopan unionin kulttuurityösuunnitelmaa vuosille 2023–2026. Se perustuu taustaselvityksiin, toimialakohtaiseen analyysiin ja datakartoituksiin sekä laajaan sidosryhmätyöhön. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin koko Euroopan laajuista kuluttajakyselyä ja analyysejä musiikki- ja kirja-alojen kulutuksesta, kuratoinnista, algoritmisesta suosittelusta ja metadatasta. Tutkimuksen laatu varmistettiin riippumattomalla asiantuntijavetoisella vertaisarvioinnilla.
