Teoston vastaus Euroopan komission tekijänoikeutta ja tekoälyn kehitystä koskevaan kyselyyn
Euroopan komission kohdennetun kyselyn tarkoituksena oli kerätä näkemyksiä tekijänoikeussääntelyn kehittämistarpeista sekä kartoittaa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Tuloksia hyödynnetään eurooppalaista luovuutta ja innovaatioita tukevan tekijänoikeusaloitteen valmistelussa. Lue lisää kyselyn tarkoituksesta >>
Teosto toimitti vastauksensa Euroopan komissiolle strukturoidun kyselylomakkeen kautta. Vastauksessaan Teosto vaatii EU:lta sitovia toimia, joilla turvataan tekijöiden oikeudet ja korvaukset generatiivisen tekoälyn markkinoilla. Lisäksi Teosto korostaa tarvetta puuttua nykyistä tehokkaammin verkkopiratismiin ja toteaa, ettei tekijänoikeuspoikkeusten laajentamiselle tutkimuksessa ole osoitettu tarvetta.
Teoston vastauksen keskeiset huomiot:
Tekijöiden oikeuksien on toteuduttava myös tekoälymarkkinoilla
- Nykytilanteen keskeisiä ongelmia ovat tekoälypalvelujen haluttomuus neuvotella käyttöluvista, puutteelliset tiedot teosten käytöstä sekä epäselvyydet palvelujen vastuusta.
- Oikeudenhaltijoiden on myös vaikea varmistaa, että teosten käyttöä koskevia oikeudenpidätyksiä eli opt-out-ilmoituksia noudatetaan.
- Nykytilanne vaikeuttaa toimivien lupamarkkinoiden syntymistä ja oikeudenmukaisten korvausten saamista tekijöille.
- Seurauksena on, että tekoälyn tuottama sisältö korvaa alkuperäisteoksia niiden keskeisillä markkinoilla. Se voi vähentää tekijöiden tuloja ja lisensointimahdollisuuksia, heikentää luovien alojen kilpailukykyä sekä kannustimia luovaan työhän siihen investoimiseen. Samalla markkinat keskittyvät harvoille suurille Euroopan ulkopuolisille toimijoille.
- Ratkaisuksi tarvitaan uusia sitovia toimia EU:n tekijänoikeuslainsäädännössä. Lisäksi on varmistettava, että EU:n tekijänoikeus- ja täytäntöönpanosäännöt koskevat kaikkia unionissa saatavilla olevia generatiivisen tekoälyn palveluja riippumatta siitä, missä palveluntarjoaja toimii tai missä malli on kehitetty ja koulutettu.
Läpinäkyvyys ja velvoite neuvotella käyttöluvista
- Euroopan tekoälyasetuksen nykyinen koulutusaineiston yhteenvetomalli ei yksin anna riittäviä tietoja tekijänoikeuksien valvomiseen.
- Tekoälyn koko arvoketjuun tulisi soveltaa tekijänoikeuskohtaisia läpinäkyvyysvelvoitteita. Oikeudenhaltijoiden on saatava käyttökelpoista tietoa suojattujen teosten käytöstä, tarvittaessa salassapitosopimuksin.
- Läpinäkyvyyttä tukisivat riippumattomat tarkastukset sekä mahdollisuus määrätä tietoja luovutettaviksi oikeudellisissa menettelyissä.
- Jos palveluntarjoaja ei tee yhteistyötä tai anna asianmukaisia tietoja, tulisi soveltaa kumottavissa olevaa olettamaa suojatun sisällön käytöstä. Palveluntarjoajalla olisi tällöin mahdollisuus osoittaa olettama vääräksi.
- Tekoälypalveluilla tulee olla velvollisuus neuvotella vilpittömässä mielessä käyttöluvista tekijänoikeusjärjestöjen ja keskeisten oikeudenhaltijoiden kanssa. Pelkkä vapaaehtoisuus, sovittelu tai oikeudenkäyntien mahdollisuus ei ratkaise vastuu- ja näyttöongelmia. Neuvottelujen määräajat ja viivyttelystä seuraavat sanktiot voisivat tukea sopimista, mutta menettelyssä ennalta määrättävät korvaustariffit voisivat heikentää kannustimia neuvotella asianmukaisista korvauksista.
- EU:n laajuinen opt-out-rekisteri lisäisi tekijöiden ja tekijänoikeusjärjestöjen hallinnollista taakkaa ratkaisematta läpinäkyvyyden ja oikeuksien valvonnan perusongelmia.
Korvauksia myös tekoälytuotosten käytöstä
- Pelkkä koulutusaineistojen lisensointi ei riitä. Tarvitaan myös oikeudellinen mekanismi, jonka perusteella tekijät voivat saada korvauksia tekoälytuotosten käytöstä silloinkin, kun tuotoksista ei voida tunnistaa alkuperäisteosten osia. Näin voitaisiin vastata tilanteeseen, jossa tekoälysisältö korvaa ihmisten tekemiä teoksia ja kilpailee niiden kanssa samoilla markkinoilla epäreiluin ehdoin.
- Kollektiivihallinnointi helpottaa oikeuksien hankkimista ja turvaa tekijöiden korvauksia. Se on siten paras keino tekoälyn koulutuksen, käytönaikaisen sisällön hyödyntämisen ja tuotosten käytön lisensointiin. Sopimuslisenssiratkaisuja voidaan käyttää soveltuvin osin.
- Lisensoinnissa ja korvauksissa on huomioitava myös aiempien malliversioiden koulutuksessa käytetyt teokset. Niiden vaikutus ei poistu vain siksi, että myöhempiä versioita koulutetaan esimerkiksi synteettisellä tai tekijänoikeussuojasta vapaalla aineistolla.
Verkkopiratismiin on voitava puuttua nopeasti yli rajojen
- Suorien tapahtumien ja muun ajallisesti herkän sisällön verkkopiratismissa nykyinen tekijänoikeussääntely on pääosin tarkoituksenmukaista. Sen kansallinen toimeenpano on kuitenkin puutteellista. EU:n on arvioitava, toteutuvatko nykyisen sääntelyn tarjoamat keinot käytännössä.
- Nykyiset oikeussuojakeinot eivät käytännössä riitä tehokkaaseen puuttumiseen. Ongelmia ovat muun muassa kieltojen huono soveltuvuus nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja jäsenmaiden riittämätön yhteistyö.
- Verkkoalustojen tulee käsitellä loukkausilmoitukset viivytyksettä. Kaikkiin tilanteisiin sopiva yksi määräaika ei kuitenkaan välttämättä ole toimiva, eikä sääntelyyn saa jäädä esimerkiksi pieniä toimijoita koskevia aukkoja.
- Kaikissa jäsenmaissa on oltava käytettävissä dynaamisia kieltomääräyksiä, joita voidaan päivittää kattamaan saman loukkaavan sisällön uusia lähteitä. Kieltojen saamista eivät saa estää kohtuuttomat vakuusvaatimukset tai suhteettomat näyttötaakat, ja myös väliaikaisten ja nopeutettujen menettelyjen on oltava käytettävissä.
- Rajat ylittävää valvontaa on vahvistettava esimerkiksi EU:n laajuisilla kielloilla tai helpottamalla yhdessä jäsenmaassa annettujen estomääräysten täytäntöönpanoa muissa jäsenmaissa.
- Vapaaehtoinen yhteistyö voi täydentää toimintaa, mutta se ei korvaa sitovia ja tehokkaita oikeussuojakeinoja.
Tutkimusta voidaan edistää tekijöiden oikeuksia heikentämättä
- Tieteellisen tutkimuksen osalta tekijänoikeuspoikkeusten laajentamiselle ei ole tarvetta. Nykyinen sääntely tarjoaa riittävästi oikeusvarmuutta ja joustavuutta myös digitaalisessa ympäristössä. Ei ole näyttöä siitä, että nykyiset säännöt estäisivät tutkimusta tai rajat ylittävää yhteistyötä tavalla, joka perustelisi lainsäädännön muuttamista.
- Jos tutkimuksessa tarvitaan laajempaa pääsyä suojattuun aineistoon, käyttöluvat, kollektiivinen lisensointi ja soveltuvin osin sopimuslisenssit tarjoavat tasapainoisen ratkaisun.
- Tutkimuspoikkeuksen soveltamisalan laajentaminen, sen tekeminen pakolliseksi koko EU:ssa tai ei-kaupallisen tarkoituksen ehdon poistaminen heikentäisivät lupamarkkinoita ja tekijöiden korvauksia ilman osoitettuja tutkimushyötyjä. Myös tieteellisten julkaisujen rinnakkaisjulkaisuoikeuden osalta nykyinen sääntelytilanne tulee säilyttää.
- Erityistä huomiota on kiinnitettävä tutkimusaineistojen myöhempään käyttöön kaupallisessa tekoälykehityksessä. Tutkimuspoikkeuksista ei saa muodostua väylää, jota pitkin suojattuja teoksia siirtyy ilman läpinäkyvyyttä, lupaa tai korvauksia tekoälymallien, synteettisten aineistojen tai seuraavien mallisukupolvien kehittämiseen.