tekijänoikeus, tekijänoikeusdirektiivi
25.03.2020 Teksti: Vappu Aura. Kuvat: Mikko Käkelä

EU:n vuosi sitten hyväksymä tekijänoikeusdirektiivi yhdenmukaistaa sääntelyä Euroopassa ja lisää verkkoalustojen vastuuta tekijänoikeuksien noudattamisesta. Suomessa direktiivin täytäntöönpano on täydessä vauhdissa. Kysyimme tekijänoikeusneuvos Viveca Stilliltä valmistelun etenemisestä.  

Digitaalinen toimintaympäristö on muuttanut myös tekijänoikeuksien kenttää monin tavoin. Huhtikuussa 2019 hyväksytyn ns. DSM-direktiivin tavoitteena on mukauttaa tekijänoikeuslainsäädäntöä tähän rajat ylittävään ympäristöön ja varmistamaan sujuvat käytännöt tekijänoikeuksien toteutumiselle. Musiikin tekijöille keskeisimpiin kohtiin kuuluva 17 artikla velvoittaa alustapalvelut, kuten Youtuben ja Facebookin poistamaan tekijänoikeutta loukkaavat sisällöt ja tekemään julkaisusopimukset oikeudenomistajien kanssa.

Suomen hallituksella on kesään 2021 aikaa implementoida DSM-direktiivi suomalaiseen lainsäädäntöön. Tavoitteena on, että hallituksen esitys voidaan antaa eduskunnalle vuodenvaihteessa 2020-2021. 

Säädökset valmiiksi ensi vuonna

Aikataulu on tiukka ja työ haasteellinen, sanoo okm:n virkamiestyöryhmässä istuva Viveca Still. Kyseessä on melko kokonaisvaltainen uudistus suomalaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön. 

”Edellisestä tekijänoikeuslain päivityksestä on hyvin pitkä aika. Pyrimme nyt tekemään kaikki tarvittavat muutokset kerralla. Direktiivin lisäksi voi olla muitakin yksityiskohtia, joita tarkastellaan samalla.”

Stillin mukaan direktiivi jättää monia asioita avoimeksi ja kansallisesti pohdittavaksi. Valmistelussa päänvaivaa aiheuttaakin juuri se, kuinka kansallista liikkumavaraa käytetään – vai käytetäänkö. Esimerkiksi Hollannissa on päädytty monin osin kopioimaan direktiivin teksti sellaisenaan. 

”Direktiivin säännösten monisanaisuus ei oikein istu suomalaiseen lainvalmistelun traditioon. Ei ole myöskään toivottavaa, että lainsäädäntö on liian tulkinnanvarainen. Se asettaisi tuomioistuimet vaikeaan asemaan. Kaikilta osin direktiivin tulkinnanvaraisuutta ei varmaankaan saada silti korjattua.” 

Sidosryhmät mukana valmistelussa

DSM-direktiivi on suurin uudistus tekijänoikeuden alalla kahteenkymmeneen vuoteen ja se on herättänyt laajaa mielenkiintoa. Kesällä 2019 sidosryhmät esittivät toiveen mahdollisuudesta vaikuttaa valmisteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö otti toiveesta kopin ja järjesti viime syksynä useita työpajoja, joihin kutsuttiin sidosryhmiä laidasta laitaan. 

”Työpajoihin kutsuttiin varsin laajalla skaalalla – isoimmissa oli jopa 80 toimijaa. Halusimme, että osallistumiskynnys olisi mahdollisimman matala. Tästä olemmekin saaneet kiitosta – paikalla oli monia sellaisiakin tahoja, jotka normaalisti eivät lainvalmisteluun osallistu.” 

Suomen osallistava työskentelytapa on herättänyt kiinnostusta Euroopassa, ja Suomessa työpajat olivat jopa ehdolla vuoden IPR-alan innovaatioksi. Näkemysten kerääminen varhaisessa vaiheessa on arvokasta myös lainvalmistelijalle. 

”Sillä on oma arvonsa, että ihmiset pääsevät tuomaan esille askarruttavia asioita suhteellisen vapaamuotoisella tavalla. Näin erilaisia näkökulmia voidaan ottaa huomioon jo varhain ja aikaa säästyy lausuntovaiheessa. Ja tuli siellä myös ihan uusia näkökulmia harkittavaksi”, Still sanoo. 

Työpajat lisäsivät myös alan sisäistä vuorovaikutusta, hän uskoo. 

”Keskinäinen ymmärrys kasvoi kaikessa suhteessa. Tultiin vähän ulos poteroista” 

Lausuntokierros syksyllä 2020

Syksyn työpajojen jälkeen tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden sekä kaupallisten käyttäjien kanssa on käyty tiiviisti keskustelua erityisesti direktiivin artikloista 18-23, joissa käsitellään tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden suojaa sopimussuhteissa. Stillin mukaan joissain asioissa on jo löydetty yhteisymmärrystä, ja valmistelijoille on keskustelujen myötä tullut parempi ymmärrys siitä, miltä pohjalta voidaan jatkaa. 

”Työpajoissakin kävi ilmi, että on paljon alakohtaisia eroavaisuuksia, jotka tulee huomioida. Esimerkiksi musiikkialan käytännöt ja tarpeet poikkeavat hyvin paljon vaikkapa av-alasta ja kustannusalasta”.

Kaikkein eniten kiinnostusta ja keskustelua julkisuudessa on herättänyt artikla 17, jossa säännellään verkkoalustojen vastuusta. Sen mukaan alustapalveluiden on varmistettava, että niiden palveluissa ei ole tarjolla materiaalia, johon niillä ei ole oikeuksia.

Still kertoo, että sidosryhmiä kuullaan tapauskohtaisesti myös tämän kevään valmistelun aikana. Asiakohtaisia neuvotteluja ja tapaamisia järjestetään tiiviillä aikataululla. 

Työryhmän tulisi aikataulun mukaan saada lakiluonnos lausuntokierrokselle ensi syksyn alussa. Akuutti koronatilanne on tiukentanut aikataulua edelleen: kasvokkaistapaamisille joudutaan etsimään nyt vaihtoehtoisia etenemistapoja.  

Lainvalmistelua kansainvälisillä kentillä

Viveca Still on työskennellyt opetus- ja kulttuuriministeriössä jo yli kymmenen vuotta. Lainvalmistelu on jo hänen kolmas uransa tekijänoikeusjuridiikan parissa. Ensimmäisen hän teki tutkijana Helsingin yliopistossa. Väitöskirja tekijänoikeuden sähköisestä hallinnoinnista oli aikoinaan ensimmäisiä Suomessa aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Työskennellessään taideylipistojen tekijänoikeusasiamiehenä hän teki käytännön neuvontatyötä, esimerkiksi sisältöalojen kaupallistamiseen liittyvissä IPR-kysymyksissä. 

Kansainvälisyys on yhdistänyt tehtäviä vuosien varrella. Nytkin Still seuraa tiiviisti muissa EU-maissa tapahtuvaa valmistelua sekä komission työskentelyä. 

”Prosessit ovat eri maissa melko erilaisia. Jotkut maat, kuten Ranska ja Saksa ovat päättäneet implementoida direktiivin osissa. Monissa Keski-Euroopan maissa on jo valmiiksi paljon direktiivin mukaista lainsäädäntöä. Mutta kyllä tässä kiire tulee kaikille.”

Euroopan komissio on järjestänyt talven aikana laajoja sidosryhmätilaisuuksia, joissa direktiivin 17 artiklan täytäntöönpanoa käsitellään eri vinkkeleistä. Niiden pohjalta komissio valmistelee kesään mennessä direktiivin 17 artiklaan liittyvät soveltamisohjeet. 

”Tällä hetkellä on epäselvää, millainen ohjeistus on tulossa tai mikä sen juridinen sitovuus on. Mutta kyllä me tietysti tässä kohdassa odotamme komission linjauksia. Erityisesti artiklan 17 implementointi etenee tällä hetkellä hieman hitaanlaisesti, kun ei tiedetä, mitä sieltä on tulossa.” 

Lue lisää:

Tutustu valmisteluaikatauluun opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla

Teoston artikkeli EU:n tekijänoikeusuudistuksesta: Mistä on kyse?