19.02.2020 Teksti: Juhana Unkuri. Kuvat: Eija Tervo

Henna Salmelalla on pitkä kokemus musiikin kustannusalalta. Salmelan mukaan suomalaisten säveltäjien teokset herättävät maailmalla runsaasti kiinnostusta ja suomalaista taidemusiikkia ylipäätään arvostetaan. Myös suomalaisilla kapellimestareilla on maailmalla erinomainen maine.

Henna Salmelalla on takanaan jo pitkä ura kustannusalalla. 12 viimeisintä vuotta hän on toiminut Suomen suurimman musiikkikustantajan Fennica Gehrmanin johdossa vastaten mm. viennistä ja promootiosta. Salmelan mukaan suomalaisten säveltäjien teokset herättävät maailmalla runsaasti kiinnostusta ja suomalaista taidemusiikkia ylipäätään arvostetaan. Myös suomalaisilla kapellimestareilla on maailmalla erinomainen maine.

”Orkesterimateriaaleja vuokrataan jatkuvasti maamme rajojen ulkopuolelle. Kuorot kiinnostuvat julkaisemastamme musiikista, ja yksittäisiä kamarimusiikkiteoksia tilataan mitä kaukaisimpiin maailman kolkkiin. Nuottimyynnistämme yli puolet on vientiä”, Salmela kertoo.

Fennica Gehrman promoaa suomalaissäveltäjien teoksia laaja-alaisesti orkesteri- ja kuoromusiikista aina sooloteoksiin asti. Sen katalogista löytyy myös muutama virolainen säveltäjä.

”Julkaisemme myös pedagogista materiaalia, jolle pyrimme löytämään mahdollisuuksia maailmalla. Muun muassa Colourstrings-viulumenetelmälle sain neljä vuotta sitten sitkeiden neuvottelujen tuloksena lisensiointisopimuksen Kiinan isoimman musiikkikustantamon kanssa”, Salmela kertoo ja toteaa, että suomalaista musiikkia käytetään myös tanssiproduktiossa, julkaisuissa ja elokuvissa. Tämän myötä musiikin lisensiointikin on ajoittain vilkasta.

Laaja kenttä

Salmelan mukaan niin esityskorvausten kuin myynnin perusteella Pohjoismaat, saksankielinen Eurooppa ja Iso-Britannia ovat kotimaisen taidemusiikin keskeiset kohdemarkkinat. Näissä maissa Fennica Gehrmanilla on aktiivisimmat yhteistyökumppanit, jotka auttavat teosviennissä.

”Yhdysvalloissakin on ollut kiinnostavia avauksia, joihin lukeutuu muun muassa Olli Kortekankaan isot kuorotilaukset. Suomalaismusiikista innostunutta yleisöä löytyy melkein mistä vaan, esimerkiksi Etelä-Koreasta, missä Kimmo Hakolan Klarinettikonsertto suorastaan villitsi yleisön.”

Salmela toteaa taidemusiikin kentän olevan laaja. Yksittäisen säveltäjän tai teoksen on haastavaa erottautua ja herättää kiinnostusta. Paljon laadukasta musiikkia jää paitsioon eikä saa ansaitsemaansa huomiota.

”Lisäksi uutuuksilla on oma eritysarvonsa, minkä takia kerran esitetty kappale saattaa unohtua ja jäädä valitsematta uudelleen ohjelmistoon. Toisaalta kiinnostus voi viritä myöhemmin uudelleen.”

Salmela kertookin verranneensa Fennica Gehrmania joskus leivinuuniin, jossa teoksia pidetään lämpimänä ja saatavilla.

”Jos olisimme pakastin, teokset haudattaisiin arkistoihin ja niitä tarkasteltaisiin kylmästi elinkaariajattelun perusteella.”

Fennica Gehrmanin koko katalogissa on tällä hetkellä yli 13 000 nimikettä.

”Parhaillaan pohdimme muun muassa sitä, miten vanhoja nuottiaarteita voitaisiin tuoda helpommin saataville esimerkiksi pdf:inä.”

Vinkkejä säveltäjille

Millaisia vinkkejä Salmelalla on säveltäjille, jotka haluavat tavoittaa uusia kuulijoita? Salmela toteaa uusien kuulijoiden tavoittamisen olevan monitahoinen pohdinnan aihe, johon ei ole yksiselitteistä reseptiä.

”Voi kuitenkin sanoa niin, että tällä hetkellä monissa konserttitaloissa mietitään raikkaita, poikkitaiteellisia ilmaisukeinoja, joilla visuaalisuutta voi ympätä konserttielämykseen. Kova kysyntä on myös naisten säveltämille teoksille, sillä tasa-arvoon kiinnitetään enemmän huomiota ohjelmiston suunnittelussa. Äänite on edelleen tärkeä apuväline: soivaa materiaalia toivotaan lähes aina partituurin rinnalle teokseen tutustuttaessa.”

Salmela kertoo säveltäjä Mikko Heiniön todenneen, että suomalaisen taidemusiikin säveltäjän vientimenestykseen ovat olleet vaikuttamassa laadukkaat levytykset, kustantajayhteistyö sekä läheinen suhde kapellimestariin, jolla on mahdollisuus viedä kyseisen säveltäjän musiikkia maailmalle.

”Myös innostunut solisti, jolla on mahdollisuus vaikuttaa orkesterin tai festivaalin ohjelmistoon, on ollut monen tilausteoksen primus motor.”

Digitaalista jakelua kehitetään

Henna Salmela on tehnyt töitä suomalaisen taidemusiikin viennin ja promootion parissa jo 30 vuoden ajan. Aiemmin hän työskenteli niin Fazer Musiikilla kuin Warner/Chappellillakin.

Salmelan mukaan ala on omalla tavallaan stabiili, vaikka yritysten omistussuhteissa onkin vuosien saatossa tapahtunut muutoksia. Fazer Musiikki siirtyi vuonna 1993 Warner Musicin omistukseen. Fennica Gehrman on perustettu puolestaan vuonna 2002.

”Fazer oli aikanaan Pohjoismaiden suurin musiikkiyritys, jonka kustannustoiminnan painopiste oli nuottien ja oppikirjojen kustantamisessa. Pikkuhiljaa Fazerilla tärkeämpään rooliin astuivat säveltäjät ja heidän teostensa promoaminen. Sittemmin Warner-kauppa ja yhteistyö nykyisen emoyhtiön Gehrmansin kanssa toivat mukanaan synergiset yhteistyökuviot Ruotsin suuntaan.”

Salmelan mukaan läpi vuosien kustantamisen keskeisiä ohjenuoria ovat olleet musiikintekijöiden etujen valvominen, laadukkaiden nuottimateriaalien saatavuus ja hyvä palvelu.

”Uudempiin ajankohtaisiin teemoihin kuuluu erilaisten digitaalisten jakelukanavien kehittäminen -aihe, jota jokainen aktiivinen kustantamo pohtii. Fennica Gehrman oli ensimmäisiä kustantamoita, joka lähti yhteistyöhön digitaalisia nuotteja tarjoavan nkodan kanssa.”

Lue lisää Teoston sivuilta: 

Kustannussopimukset

Yhdysvallat ja musiikin markkinat