Nordic Digital Music Survey 2026: Vaikka tekoälyn yleinen käyttö on kasvanut, vaativat pohjoismaalaiset musiikilta läpinäkyvyyttä ja ihmisen luovuutta
Tekoälystä on tullut nopeasti osa pohjoismaalaisten arkea, mutta suhtautuminen tekoälyn tuottamaan musiikkiin on muuttunut aiempaa kriittisemmäksi. Tämä selviää Pohjoismaiden musiikin tekijöiden tekijänoikeusjärjestöjen Teoston, Kodan (Tanska) ja TONOn (Norja) tuoreesta Nordic Digital Music Survey 2026 -tutkimuksesta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan tekoälyä omassa arjessaan tai työssään käyttävien ruotsalaisten, suomalaisten, norjalaisten ja tanskalaisen osuus on kasvanut ainoastaan kahdessa vuodessa 20 prosentista 66 prosenttiin. Samaan aikaan asenteet tekoälymusiikkia vastaan ovat selvästi tiukentuneet.
Suurin osa, lähes 80 prosenttia pohjoismaalaisista katsoo, että ilman ihmisen luovaa panosta tuotettu tekoälymusiikki pitäisi merkitä selkeästi kanavissa, joissa niitä on tarjolla. Vuonna 2024 merkintää kannatti vain 58 prosenttia vastaajista. Suomessa suhtautuminen tekoälymusiikkiin on Pohjoismaiden kriittisintä, sillä peräti 81 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että ilman ihmisen luovaa panosta tuotettu tekoälymusiikki pitäisi merkitä selkeästi.
Kolme neljästä (74 %) pohjoismaalaisesta haluaisi mahdollisuuden suodattaa tekoälymusiikin pois kokonaan suoratoistopalveluiden suosituksista ja soittolistoilta. Yli puolet (54 %) valitsisi mieluummin ainoastaan ihmisten tekemää musiikkia sisältävän suoratoistopalvelun, vaikka vain joka viides (21 %) olisi valmis maksamaan siitä enemmän. Suomalaisten osalta luvut ovat hyvin samansuuntaiset.
Suomalaiset ovat Pohjoismaiden kriittisimpiä
Ihmisen luovan panoksen arvostus musiikin osalta korostuu erityisesti Suomessa muihin Pohjoismaihin verrattuna. 79 prosenttia suomalaisista katsoo, että musiikin tekijöiden pitää saada itse päättää, käytetäänkö heidän musiikkiaan tekoälypalveluiden koulutusdatana. Lisäksi 67 prosenttia suomalaisista katsoo, että poliitikkojen tulee huolehtia siitä, etteivät tekoälypalvelut heikennä musiikkia tekevien ihmisten taloudellista asemaa.
”Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että vaikka tekoälyn käyttö jokapäiväisessä elämässä on arkipäivää lähes kaikille, on tekoälymusiikkiin suhtautuminen muuttunut hyvin kriittiseksi. Ihmisen tekemällä musiikilla on yhä arvoa. On selvää, että pohjoismaalaiset – ja erityisesti suomalaiset – odottavat musiikin tekijöiden ja toimeentulon turvaamista myös tekoälyaikana. Tämä antaa vahvan mandaatin Teostolle ja muille tekijänoikeusjärjestöille sen varmistamisessa, että ihmisen luova työ säilyy arvostettuna ja tekijänoikeuksia puolustetaan myös tekoälyaikana”, Teoston lakiasiainjohtaja Jenni Kyntölä sanoo.
Suomalaiset pähkinänkuoressa 2026: suhtautuminen tekoälymusiikkiin
- 81 % suomalaisista toivoo, että tekoälyn tekemä musiikki olisi merkitty selkeästi musiikin suoratoistopalveluissa.
- 74 % haluaisi mahdollisuuden suodattaa tekoälymusiikin pois suoratoistopalveluiden suosituksista ja soittolistoilta.
- 67 % katsoo, että poliitikkojen pitäisi varmistaa, etteivät tekoälypalvelut heikennä musiikintekijöiden toimeentuloa.
- 79 % suomalaisista ajattelee, että musiikin tekijöiden pitäisi voida päättää, käytetäänkö heidän musiikkiaan tekoälypalveluiden koulutusdatana.
- 69 % on sitä mieltä, että tekijöille kuuluu korvaus, jos tekoälypalvelut käyttävät heidän musiikkiaan uuden sisällön luomiseen.
Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin digitaalisia musiikin, TV:n ja elokuvien kuuntelu- ja katselutottumuksia mittaava tutkimus tehtiin elokuussa 2026 yhteistyössä Teoston, Tanskan tekijänoikeusjärjestö Kodan ja Norjan TONOn kanssa. Tutkimukseen vastasi yli 4000 pohjoismaista vastaajaa, joista suomalaisia 1000. Tutkimus tehdään joka toinen vuosi ja sen toteuttaa tutkimusyhtiö YouGov.
