Tutkimus musiikkipalveluiden käyttäjäkeskeisestä maksumallista

Musiikin suoratoistopalveluiden, kuten Spotifyn, maksumalleista on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti. Ranskan Kansallinen Musiikkikeskus julkaisi vastikään uutta tietoa käyttäjäkeskeisestä mallista ja sen vaikutuksista musiikista maksettavien tulojen jakautumiseen. Tutkimuksessa käytettiin Spotifysta ja Deezerista saatuja tietoja. ”Tulokset ovat kiinnostavia. On tärkeää, että erilaisten maksumallien vaikutuksia tutkitaan”, toteaa Teoston lisensointipäällikkö Markus Kaarto.

Nykyisessä suoratoistopalveluiden mallissa rahat menevät eniten kuunnelluille kappaleille, eivätkä ohjaudu kuluttajan musiikkivalintojen mukaan. Ammattikielessä mallia kutsutaan nimellä pro rata.

Vaihtoehtoisessa käyttäjäkeskeisessä mallissa (user centric) kuuntelijoiden kuukausimaksut jakaantuisivat niille kappaleille, joita he kuuntelevat. Yksittäisen kuluttajan musiikkivalinnoilla olisi siis tulojen ohjautumisen kannalta merkitystä.

Ranskan Kansallisen Musiikkikeskuksen tutkimuksen löydät täältä ja heidän tiedotteensa englanniksi täältä (pdf).

Tutkimuksen keskeiset havainnot

Siirtyminen käyttäjäkeskeiseen malliin vähentäisi top 10 -listalla olevien artistien/oikeudenhaltijoiden korvauksia 17,2 prosentilla – he saisivat 7,7 prosenttia maksujen kokonaismäärästä 9,3 prosentin sijaan. Oikeudenhaltijoita ovat mm. teosten säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, kustantajat sekä levy-yhtiöt ja esiintyvät taiteilijat.
Maksumallista tulisi keskimäärin 1,3 prosentin nousu niille, jotka sijoittuvat 11-100 kuunnelluimman joukkoon,
Listalla 101-1 000:n joukkoon sijoittuville maksuissa olisi 2,2 prosentin nousu
0,5 prosentin nousu maksuissa olisi 1 001 – 10 000 -listalla oleville
5,2 prosentin kasvu top 10 000 -listan ulkopuolella oleville

Korvausten kasvua näkyisi tietyillä musiikkityyleillä, kuten klassisella musiikilla, jazzilla, metallilla ja bluesilla. Vastaavasti tuloja vähenisi rapilta ja hip-hopilta.

Tutkimuksen mukaan 5,2 prosentin keskimääräinen kasvu top 10 000 -listan ulkopuolella oleville artisteille/oikeudenhaltijoille tarkoittaisi korkeintaan muutamaa lisäeuroa vuodessa. Käyttäjäkeskeinen maksumalli ei siis olisi mullistava ratkaisu suoratoistopalveluista kertyvien vähäisten maksujen parantamiseksi.

Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta

Tutkimuksen mukaan myös ns. katalogimusiikki (tutkimuksen mukaan 18 kk:tta sitten julkaistu musiikki) olisi maksumallissa edelleen saajapuolella, mikä kertoo siitä, että malli ei välttämättä tarkoittaisi tulojen uudelleenjakoa suurilta levy-yhtiöiltä riippumattomille ja pienemmille toimijoille.

”Saman suuntaisiin lopputuloksiin on päädytty myös muissa käyttäjäkeskeisen mallin selvityksissä. Aiheesta tarvitaan ehdottomasti lisää analyysia”, Markus Kaarto sanoo.

Ranskan kansallisen musiikkikeskuksen presidentti Jean-Philippe Thiellay totesi tutkimustulosten perusteella, ettei käyttäjäkeskeinen malli voi olla ainoa ratkaisu sanoittajien, säveltäjien ja esiintyjien taisteluun saada edes hiukan parempaa korvausta työstään. Aihe kaipaa lisää selvitystä, mutta Ranskan musiikkikeskuksen mukaan useat suoratoistopalvelut ilmoittivat tutkimuksen alusta alkaen, etteivät ne halua osallistua siihen.

Ranskan kansallisen musiikkikeskuksen tiedottaja kommentoi kuitenkin Music Ally -julkaisulle, että rohkaiseviakin uutisia alalta on saatu. Tiedottajan mukaan Deezer on vahva käyttäjäkeskeisten maksujen tukija ja lisäksi Spotifysta on kuultu positiivisia kantoja aiheen puolesta. ”Spotify uskoo, että taiteilijoilla ja musiikintekijöillä tulisi olla ääni suoratoistotalouden toiminnassa”, tiedottaja kertoi Music Allylle.

Ranskan musiikkikeskus näkee käyttäjäkeskeisessä mallissa myös mahdollisuuksia torjua petoksia suoratoistomusiikin kuuntelumäärissä ja lisätä läpinäkyvyyttä.

”Vaikka Ranskassa tehty tutkimus ei osoita dramaattista muutosta, on kuitenkin hyvä jatkaa uusien vaihtoehtojen tutkimista ja pitää mieli avoimena. Siirtyminen uuteen maksumalliin saattaisi vaatia kokonaan uuden palvelun tuloa markkinoille. Eli sellaisen, jonka käyttäjät voisivat vaikuttaa itse ja nähdä palvelusta, miten heidän kuuntelu- ja kulutustapansa vaikuttavat musiikin ammattilaisten toimeentuloon”, Markus Kaarto toteaa.