Cuporen tutkimus: Tekijänoikeuden yhteishallinnointi vahvistaa oikeudenhaltijoiden suojaa

Tekijänoikeuksien yhteishallinnoinnilla ratkaistaan tilanteet, joissa yksittäisten lupien myöntäminen on mahdotonta tai epäkäytännöllistä. Tekijät ja muut oikeudenhaltijat valtuuttavat tekijänoikeusjärjestöt hallinnoimaan oikeuksiaan, valvomaan teostensa käyttöä, tekemään puolestaan käyttäjien kanssa lisensointisopimuksia sekä keräämään ja jakamaan korvaukset. Järjestelmän etuna on ammattimaisuus ja tasaiset voimasuhteet harvalukuisten vahvojen toimijoiden välillä.

Cuporen julkaisema tutkimus perustui tekijänoikeusjärjestöistä julkisesti saatavilla oleviin tietoihin, oikeudenomistajille suunnattuun kyselytutkimukseen sekä tekijänoikeusjärjestöjen edustajien ja käyttäjien haastatteluihin. Raportin tarkoituksena oli arvioida, mahdollistaako yhteishallinnointijärjestelmä kokonaisuudessaan hyvän hallintotavan periaatteiden noudattamisen.

Tietoisuutta tekijänoikeusjärjestöjen toiminnasta tulisi lisätä

Tutkimuksesta ilmenee, että hyvän hallintotavan periaatteita noudatetaan yhteishallinnoinnissa keskimäärin hyvin, vaikka parantamisen varaakin on. Raportti toteaa järjestöjen kertovan toiminnastaan verkkosivuillaan hyvin ja läpinäkyvästi, vaikka haasteena on aika ajoin monimutkainen kieli ja tiedon löydettävyys. Asiakkaiden ja jäsenten pyynnöt ja ehdotukset ovat järjestöissä tervetulleita ja niihin vastataan osana normaalia palvelua. Useimmat haastatelluista olivat tyytyväisiä vuorovaikutukseen tekijänoikeusjärjestön kanssa.

Raportti esittää kuitenkin, että yleistä tietoisuutta yhteishallinnoinnista sekä oman tekijänoikeusjärjestön toiminnasta, oikeuksista ja valtuuksista olisi syytä lisätä. Monet haastatteluissa tulleet parannusehdotukset johtuivat väärinymmärryksestä tai tiedon puutteesta.

Oikeudenhaltijoista vain harva on kiinnostunut hallintoon osallistumisesta

Oikeudenhaltijat näyttäisivät olevan hyvin tyytyväisiä niihin mahdollisuuksiin, mitä järjestelmä tarjoaa hallintoon osallistumiseksi. Teostossa tätä tehtävä toteuttaa ennen kaikkea kaksi kertaa vuodessa kokoontuva jäsenkokous, joka käyttää yhdistyksen ylintä päätösvaltaa. Raportin mukaan valtaosa oikeudenhaltijoista ei kuitenkaan vaikuta olevan kiinnostunut tekijänoikeusjärjestön hallintoon osallistumisesta.

Tekijänoikeusjärjestöjen hallitukset koostuvat jäsenten edustajista, ja näillä on siten hyvät mahdollisuudet valvoa järjestön vastuullisen toiminnan toteutumista. Ulkoisena valvojana toimii ennen kaikkea Patentti- ja rekisterihallitus. Vaikka valvonnassa ei sinänsä nähty puutteita, tutkimusraportti esittää järjestelmän valvontaan suunnattavaksi lisäresursseja, jotta luottamus järjestelmän oikeudenmukaisuuteen vahvistuisi edelleen.

Tekijänoikeusjärjestöjen toiminnan yleistä yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta vaikuttaa tutkimuksen mukaan lisäävän se, että järjestöillä on tietyt ohjenuorat ja menettelytavat etenkin vaikeimpia, esimerkiksi tulonjakosääntöjä koskevia päätöksiä varten. Toiminnan arvioitiin olevan myös kohtalaisen tasapuolista, koska esimerkiksi tulojen jakamiseen sovellettiin objektiivisiin kriteereihin perustuvia jakosääntöjä. Teostolla tilityssäännön hyväksyy jäsenkokous ja eri menettelytapoja käsitellään yhdessä toimikunnissa ja työryhmissä, joita myös kehitetään jatkuvasti.

Yhteishallinnointi vahvistaa oikeudenhaltijoiden asemaa

Oikeudenhaltijat vaikuttavat tutkimuksen mukaan tyytyväisiltä siihen, miten tekijänoikeusjärjestöt toimivat heidän puolestaan. Yhteishallinnointilaki on vahvistanut heidän oikeuksiaan ja suojaansa. Myös tekijänoikeusjärjestöt pitävät oikeudenhaltijoiden etujen ajamista tärkeänä osana toimintaansa. Yhdeksi tekijänoikeusjärjestöjen toiminnan haasteeksi tutkimus nostaa metadatan saatavuuden; osalta käyttäjistä on vaikea saada käyttötietoja.

Sisältöjen käyttäjien näkemykset tekijänoikeusjärjestöistä vaihtelivat voimakkaasti: tyytyväisimpiä järjestelmään olivat isot kattojärjestöt, kun taas osa pienemmistä toimijoista oli huolissaan toiminnan tasapuolisuudesta ja omasta neuvotteluasemastaan tekijänoikeusjärjestöjen kanssa käytävissä lisensointineuvotteluissa. Teostolla hinnastot ovat julkisia ja niitä sovelletaan tasapuolisesti eri toimijoiden välillä.

Tutkimus nostaa kehittämiskohteeksi myös tekijänoikeusjärjestöjen kyvyn reagoida kehittyviin markkinoihin esimerkiksi uudenlaisilla pilottilisensseillä. Teosto on pyrkinyt innovatiivisesti vastaamaan muuttuviin musiikinkäytön tapoihin innovoimalla lupatuotteita sekä lanseeraamalla pilottikokeiluja. Hyvänä esimerkkinä tallaisesta oli korona-ajan livestriimausluvat, jotka kehitettiin nopeasti livestriimauksen yleistyttyä ja joita on kehitetty sen jälkeen jatkuvasti.

Lue koko tutkimusraportti Cuporen sivuilta.