Julkisena pidetään yleensä kaikkea muuta paitsi lähimmässä perhe- ja ystäväpiirissä tapahtuvaa musiikin esittämistä.

Julkiseksi esitys voidaan määritellä seuraavin perustein:

1. Tilaisuus on avoin yleisölle eikä osallistujia ole ennakolta yksilöllisesti määritelty. Esimerkiksi tilaisuus, johon kuka tahansa voi osallistua, on julkinen riippumatta siitä, kuinka moni tulee paikalle. Asiaan ei vaikuta myöskään se, onko tilaisuus maksullinen vai maksuton.

2. Teos esitetään suurelle suljetulle piirille. Tällaisia tilaisuuksia voivat olla vaikkapa eläkeläisten tai opiskelijoiden tanssit tai jonkin ammattiryhmän kokoontumiset.

3. Teos esitetään ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille. Suurehko suljettu piiri voi olla kyseessä, kun musiikkia soitetaan työntekijöille työpaikalla, työpaikkaruokalassa tai yrityksen juhlissa jne.

Kun esitys on julkinen, teoksen tekijöillä on yksinoikeus määrätä esittämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esityksen järjestäjä tarvitsee esittämiseen musiikin tekijöiden luvan.

Suomessa luvat myöntää Teosto edustamiensa tekijöiden puolesta. Teosto laskuttaa myös esityskorvaukset ja tilittää ne sitten musiikin tekijöille. Tekijän yksinoikeutta on rajoitettu joiltakin osin.

Ilman tekijän lupaa teoksen saa esittää jumalanpalveluksessa ja opetustoiminnassa (ei koske ansiotarkoituksessa harjoitettavaa opetusta) sekä tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton ja jota ei järjestetä ansiotarkoituksessa. Tällaiseen esittämiseen ei siis tarvita Teoston lupaa eikä Teosto laskuta esityksestä korvausta.

Tekijänoikeuslaissa ei ole annettu määritelmää esityksen julkisuudesta, joten ongelmallisia tapauksia joudutaan arvioimaan oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden valossa.

Yleisölle välittäminen

Yleisölle välittämisestä on kyse silloin, kun yleisö ei ole läsnä itse esitystilaisuudessa, esimerkiksi kun teos välitetään radiossa tai netissä.