Miltä näyttää musiikkialan vuosi 2022?

Musiikkialan vuosi 2021 oli täynnä taistelua. Keväällä väännettiin lisäbudjetista ja rajoituksista. Alan arvostusta nostettiin ”Suomi elää luovuudesta” -kampanjalla, jonka vetoomus luovutettiin ministeri Lintilälle. Kun kävi selväksi, että festivaalikautta ei saataisi ajoissa auki, epätoivo alkoi kasvaa. Syntyi ”Mitta on täysi” -mielenosoitus, joka oli koko kulttuurialan yhteinen voimainponnistus ja näyttö päättäjille: meitä on paljon ja me vaadimme parempaa. Toivoa näyttikin hetkellisesti olevan: lisääntyvän tukirahoituksen lisäksi etenevät rokotukset, koronapassi ja paraneva tautitilanne toivat musiikkialankin ammattilaiset hetkeksi lähemmäs normaalia – aikaa, jossa elanto on mahdollista ansaita omalla työllä.

Pakka sekaisin vuoden alussa

Vuoden vaihtuminen on tuonut jo neljännen tartunta-aallon uusine virusmuunnoksineen ja haasteineen. Kaikkien aikojen kovimpien tartuntalukujen noustessa oli selvää, että rajoituksia tarvitaan jälleen.

Rajoitusten sekava säätämistapa kuitenkin hämmensi musiikki- ja kulttuurialan toimijoita. Alun perin hallituksen tahtotila oli, että pienemmän riskin tapahtumat voisivat jatkaa tilanteesta huolimatta. Oikeuskansleri kuitenkin esti tämän koronapassin ”osittaisen jäädyttämisen” ja jotkut aluehallintovirastot olivat jo ennen hallituksen päätöstäkin päätyneet tiukempiin rajoituksiin. Pohjois-Pohjanmaalla hallinto-oikeuden päätös kumosi asetetut rajoitukset kuntosalien osalta mutta muiden aluehallintovirastojen tilanteeseen se ei vaikuta, koska päätösten perusteet ovat keskenään erilaisia.

Rajoitusten suhteen tuntuu, että menneestä ei olisi opittu mitään. Edelleen toimialoja kohdellaan eriarvoisesti, eri tahojen päätökset eivät ole keskenään linjassa, eivätkä päätökset tunnu perustuvan mihinkään yhdenvertaiseen tai tutkittuun tietoon. THL:n laatiman riskitaulukon merkitys päätöksiä tehtäessä on vähintäänkin kyseenalainen.

Kaiken tämän keskellä kulttuuri- ja musiikkiala on päättäjien panttivankina tietämättä, mitä voi tehdä ja mihin voi luottaa. Tulkinta on hankalaa eikä avien virkamiehiä tai poliitikkoja ole saatu selkiyttämään asiaa. Useiden erillisten päätösten muodostama kokonaisuus on vaikea ymmärtää.

Kaiken tämän keskellä kulttuuri- ja musiikkiala on päättäjien panttivankina tietämättä, mitä voi tehdä ja mihin voi luottaa. Tulkinta on hankalaa eikä avien virkamiehiä tai poliitikkoja ole saatu selkiyttämään asiaa. Useiden erillisten päätösten muodostama kokonaisuus on vaikea ymmärtää.

Mitä vuosi 2022 tuo tullessaan?

Kun musiikkiala lähtee kolmanteen koronavuoteen, on vähintään kohtuullista odottaa, että menneestä olisi opittu jotain. Vaikka ensimmäiset uutiset omikronaallon väistymisestä ovat jo tulleet, asiantuntijat ennustavat seuraavaa piikkiä jälleen huhtikuulle. Musiikkiala ei voi elää kolmatta vuotta epävarmuuden tilassa.

Vain kuukausi sitten esitimme pääministerille oman toimenpideohjelmamme tilanteen korjaamiseksi. Koko pandemian ajan olemme toistaneet johdonmukaisesti samoja viestejä. Voisiko kolmas koronavuosi olla se, kun ne vihdoin kuultaisiin?

Jos elinkeinon harjoittaminen estetään, tulee tarjota tukea niin kauan, kunnes tilanne on ohi. Olemassa olevia tukia ja esimerkiksi yrittäjien työmarkkinatukea on siis jatkettava niin kauan kuin tilanne vaatii. Freelancerit ja itsensätyöllistäjät tarvitsevat tarkoituksenmukaisen kompensaatiomallisen tuen. Yritystuissa on huomioitava musiikkialan erityispiirteet, kuten korkeat etupainotteiset kustannukset ja riskit. Kaiken ytimessä on poikkihallinnollinen yhteistyö: väliinputoajia ei saisi enää tässä vaiheessa syntyä.

Kulttuuri- ja musiikkialan epätasa-arvoisen kohtelun on vihdoinkin loputtava: alan rajoitusten tulee perustua samoihin määrittelyihin kuin muillakin toimialoilla. Kun rajoituksia puretaan, sen tulee tapahtua yhdenvertaisilla pelisäännöillä.  

Luovan työn tekijöiden sosiaaliturvan ja työttömyysturvan ongelmat ovat olleet olemassa koronaakin pidempään. Jopa ns. helpot ratkaisut kuten tekijänoikeuskorvauksien huomiotta jättäminen työttömyysturvaa soviteltaessa on kuitenkin tähän asti jätetty tekemättä. Joko nyt syntyisi vihdoin päätöksiä?

Lainsäädäntö tulee saattaa ajanmukaiselle ja muun Euroopan kanssa yhdenvertaiselle tasolle. Luovan työn tekijöiden kannalta erityisen tärkeä on tekijänoikeuslain uudistus, jossa toimeenpannaan EU:n tekijänoikeusdirektiiviä. Minimivaatimus on direktiivin toimeenpano sen sanamuotoa ja henkeä noudatellen.

Olemme nyt kolmatta vuotta pyytämässä yksinkertaista asiaa: että luova ala huomioitaisiin tasa-arvoisesti suhteessa muihin toimialoihin. Että sen menetykset koronakriisissä otettaisiin vakavasti. Peräänkuulutamme tasa-arvoa sekä tukirakenteriden että eri investointi-instrumenttien osalta.

Teosto lähti vuoden 2022 toimintasuunnitelmaa ja budjettia laadittaessa liikkeelle toiveikkaana. Nyt on tärkeä varmistaa, että tuota toivoa ei puhalleta jälleen kerran sammuksiin. Kaiken pohjalla on luottamuksen palauttaminen suomalaiseen päätöksentekoon ja poliittiseen järjestelmään. 

Risto Salminen
toimitusjohtaja
Teosto