Sukupuolten tasa-arvo Suomen Top 100 -listoilla: mitä kuuntelemamme musiikki kertoo alan tulevaisuudesta

Olen kerännyt vuosien 2019–21 dataa radion, Spotifyn ja YouTuben kuunnelluimmista Top 100 -kappaleista Suomessa. Datan siivous, yhteensovittaminen ja rikastaminen on edelleen kesken, mutta olen vihdoin päässyt aloittamaan varsinaisen analysointityön.

Erilaiset tasa-arvokysymykset ovat olleet jo pitkään lähellä sydäntäni. Sen vuoksi tuntui luontevalta lähteä liikkeelle kysymyksestä, onko sukupuolella väliä, kun katsotaan, mitä musiikkia suomalaiset eniten radiosta, Spotifysta ja YouTubesta kuuntelevat. Tarkastelen analyysissani Suomen Top 100 -listapaikkojen lukumäärää ja niiden prosentuaalista jakautumista eri sukupuolten välillä. Kokonaisuutta voisi lähestyä muillakin tavoin, mutta päädyin valitsemaani tapaan parhaimman vertailtavuuden takia.

Metodiikka pähkinänkuoressa: kolme lähdettä, vuodessa 52–53 viikkoa, viikossa 100 eli vuodessa 15 600–15 900 listasijoitusta. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että kyseessä on kolme Top 100 -listaa. En siis puhu kaikesta Suomessa kuunnellusta musiikista, joten liiallisten yleistysten tekemistä suosittelen välttämään.

Koska olemme jo vuodessa 2022, lyhyt käsitteiden määrittely ei myöskään ole pahitteeksi. Kun käytän jatkossa termejä mies ja nainen, kyseessä on käytännössä oletus. Oletus, joka perustuu siihen, millä termillä artisti itsestään ulospäin viestii tai mitä termiä artistista on yleisesti käytetty. On tiedossa, että näiden kahden binaarin lisäksi on muita identiteettejä, jotka niputan termin muu alle. Siitä yksinkertaisesta syystä, että lukumäärät ovat hyvin pieniä. Bändien osalta käytän termiä molemmat, jos bändissä on yksikin muuta sukupuolta kuin enemmistöä edustava henkilö.

Top 100 -listojen listapaikat artistien sukupuolen mukaan

Yllä olevasta kuvasta on havaittavissa, miten vuoden Top 100 -listojen listapaikat ovat jakautuneet prosentuaalisesti eri sukupuolten kesken. Naisten osuus on kasvanut tasaisesti, mutta miesten osuus on laskenut siksi, että kategoria Molemmat on syönyt sitä.

Suurimpia yksittäisiä tekijöitä Molemmat-kategorian kasvuun on Haloo Helsingin, Måneskinin ja Portion Boysin vahvassa vuodessa 2021. On kuitenkin hyödyllistä ja kiinnostavampaa tarkastella dataa kokonaisuuden lisäksi parista muustakin näkökulmasta.

Eri sukupuolten osuus radiossa, Spotifyssa ja YouTubessa

Sukupuolten tasa-arvokehitys on tarkastelussa olevana ajanjaksona ollut radiossa paljon striimauspalveluita tasaisempaa. Asiaa voi osittain selittää se, että radiossa tarjonta on kuratoidumpaa: joillakin kanavilla on ilahduttavasti jopa pyrkimystä jonkinlaiseen tasavertaisuuteen musiikkivalinnoissaan.

Yksi syy Spotifyn TOP 100 -listan miesvoittoisuuteen on hip hopissa. Sitä kuunnellaan Spotifystä muita lähteitä enemmän, sekä suhteellisesti että absoluuttisesti, ja 92 prosenttia siitä on miesten esittämää. Asiaa ei riitä tasapainottamaan edes se, että toisen ison genren, popin, listalle sijoittuneista kappaleista 59 prosenttia on naisten esittämiä.

Eri sukupuolten osuudet kotimaisessa ja ulkomaisessa musiikissa

Kotimaisella musiikilla tarkoitan kappaleita, joiden artisti tai yksikin biisintekijöistä on kotimaisia. Vuosina 2019 ja 2020 suhdeluvut ovat varsin tasaisia sekä kotimaisen että ulkomaisen musiikin osalta: naisten ja molempien sukupuolten tekemää musiikkia on kaikesta musiikista noin kolmasosa. Vuonna 2021 tapahtui selkeä muutos kotimaisen musiikin osalta: naisten tekemän tai esittämän musiikin osuus on jo 38 prosenttia eli huomattavan suuri verrattuna saman vuoden ulkomaisen musiikin vastaavaan lukuun (28 %).

BEHMin suursuosio ei yksin riitä selittämään eroa, vaikka hän yksin pitikin hallussaan 4,3 prosenttia kaikista vuoden 2021 listapaikoista.

Eri sukupuolten osuus bändeistä ja sooloartisteista

Naiskokoonpanojen vähäinen osuus ei liene kenellekään tässä vaiheessa enää yllätys, mutta on selvää, että iso osa vinoumasta on nimenomaan bändipuolella. Sooloartistien kohdalla sukupuolijakauma on vuonna 2021 jo hyvin lähellä 50–50-ideaalia.

Miksi sukupuolten tasa-arvo on saattanut parantua Suomen Top 100 -listoilla?

En väitä tietäväni kaikkia syitä viime vuosien kehitykseen sukupuolten tasa-arvossa Suomen Top 100 -listoilla, mutta tässä muutamia mahdollisia vaihtoehtoja:

• Korona-aika on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, mitä ja miten musiikkia on julkaistu ja kuunneltu.
• Euroviisut saivat vuoden 2020 välivuoden jälkeen vuonna 2021 normaalia enemmän huomiota osakseen. Måneskin ei ollut tyypillisin euroviisuvoittaja: biisinnälkäinen yleisö löysi voiton jälkeen Måneskinin cover-voittoisen back-katalogin sekä myös uudemman originaalituotannon. Pelkästään Beggin’ (alunperin Frankie Valli and the Four Seasonsin aikaansa edellä ollut biisi vuodelta 1967) keräsi Spotifyssä yhteensä 1,1 miljardia kuuntelua.
• Euroviisuista hyötyi myös Blind Channel, vaikka jopa kotikentällään Suomessa jäi hieman Måneskinille – ainakin listasijoitusten määrässä.
• Iso vaikutus lukuihin on yksittäisillä bändeillä ja artisteilla, jotka hyödynsivät tilanteen, jossa moni iso tekijä epäröi julkaista uusia levyjä. Tilanne oli omiaan siivittämään levyjä Top 100 -listoille usean biisin voimin.
  • BEHM (levy ilmestyi jo 2020)
  • Erika Vikman
  • Haloo Helsinki!
  • Kaija Koo
  • Ulkomaisista: Dua Lipa (levy ilmestyi jo 2020), Doja Cat ja Olivia Rodrigo
• Paljon on puhuttu Vain Elämää -sarjan vetovoiman hiipumisesta, mutta vuoden 2021 versiosta ABREU (+ 13 % vuoden 2020 listapaikkoihin verrattuna) ja Suvi Teräsniska (+ 151 %) saivat selvää nostetta.

Koronapandemian jälkeinen aika näyttää tulevaisuuden suunnan sukupuolten tasa-arvossa

Lähtötilanne käytännössä kaikissa tarkasteltavissa kategorioissa oli sukupuolten tasavertaisuuden näkökulmasta synkkä. Vuonna 2019 miesten osuus oli tarkastelutavan mukaan 66–88 prosenttia. Vuonna 2021 puolestaan vastaava vaihteluväli on 52–64 prosenttia. Näyttääkin siltä, että positiivista muutosta olisi tapahtunut. Mielenkiintoista on tietysti nähdä, oliko kyse oikeasti orgaanisesta kehityksestä oikeaan suuntaan vai koronakuplasta. Jään odottamaan mielenkiinnolla, miltä vuosi 2022 näyttää!

On mielenkiintoinen ikuisuuskysymys, minkä verran vinoumassa on kyse rakenteista – eli mitä musiikkialan portinvartijat tuovat tarjolle – ja minkä verran siitä, että ihmiset vaan sattuvat kuuntelemaan juuri sitä musiikkia, jota itse omaehtoisesti haluavat ilman ulkoisia vaikutteita.

Mielenkiintoista on sekin, että Ettan tuore Tykkäät kummiski -levy nousi Suomen virallisen albumilistan kärkeen heti ilmestymisviikollaan elokuun lopulla 2022. Kiinnostavaa myös se, että levy oli samalla myös Suomen Spotifyn viikon kuunnelluin. Kotimaisille naisräppärille (tai räppärille, joka sattuu olemaan nainen) on siis tilaa ja tilausta jopa Spotifyn vahvasti miehisessä rap-skenessä.

Ettan menestys ei kuitenkaan ole sattumaa. Hänen kykynsä räppärinä olivat kuultavissa jo ennen vuonna 2018 tehtyä levytyssopimusta PME Recordsin ja Warner Music Finlandin kanssa. Vuosien kehitystyö alkaa tuottaa tulosta sekä musiikillisesti että kaupallisesti. Kaaret ovat kuitenkin pitkiä ja kärki kapea: täytyy toivoa, ettei Etta jää yksittäistapaukseksi.

Lähteet:

• Suomen viralliset radiosoittolistat (IFPI)
• Spotify
• YouTube Charts
• Chartmetric: Pronoun & Gender Dataset
• Wikipedia

---

Antti Rask tuli töihin Teoston asiakaspalveluun vuonna 2012. Toukokuussa 2022 alkanut työtehtävä Data Analytics Leadina on hänen viides työtehtävänsä Teoston sisällä. Data-analytiikkaa hän on opiskellut työn ohessa vuodesta 2019. Teosto-työnsä lisäksi Antti pitää yllä kosketusta musiikkialaan laulamalla mm. Sounds of Mercy -gospelkuorossa ja kansanmusiikkitriossa Antti & Isotalo.

Antti Rask esittelee tutkimuksensa tuloksia Music X Media -ammattilaistapahtumassa torstaina 29. syyskuuta 2022 otsikolla ”Mitä Top-listat kertovat suomalaisen musiikin tulevaisuudesta?”. Lue lisää Music X Median sivuilta.