Musiikkialan koronakriisi ei ole ohi
”Korona-aika nosti kulttuurialan poliittiseen keskusteluun entistä vahvemmin.” Tämä lause oli usein esillä koronavuosina 2020-21, mutta tämän päivän poliittisessa keskustelussa on ala on siirtynyt jälleen tuttuun paikkaansa taka-alalle. Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura muistuttaa näkökulmassaan, ettei kulttuuri ole toimialana Suomelle yhdentekevä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti kesällä 2021 kulttuurin tulevaisuustyöryhmän tekemään ehdotuksia kulttuurin ja taiteen elpymiseksi ja sen rahoituksen vahvistamiseksi. Työryhmä teki joukon erinomaisia ehdotuksia, joissa otetaan kuitenkin yllättävän vähän kantaa korona-ajan vahinkojen korjaamiseen. Siksi on ehkä syytä muistuttaa, kuinka syvästä kuopasta musiikki- ja kulttuuriala oikein on kömpimässä ylös.
Menetysten mittakaava lasketaan miljardeissa
Moni on ehtinyt kesän ja syksyn aikana jo elävän musiikin pariin ja esitysten nälkä on ollut kova. Kun soitto soi ja tapahtumat tuntuvat pyörivän normaalisti, koronavuosien menetysten mittakaava helposti unohtuu.
Tilastokeskuksen kulttuurisatelliitti kertoo, että kulttuurialojen tuotos tippui vuoden 2020 aikana 1,3 miljardilla. Pudotus näkyy myös työvoimatutkimuksessa, jonka mukaan vuosina 2020–2021 kulttuuriammateissa työskentelevien määrä väheni noin 10 000 henkilöllä. Kun kulttuurin tuotos kasvoi hyvinä vuosina keskimäärin muutamalla sadalla miljoonalla, menisi menetysten kiinni saamiseen laskennallisesti viitisen vuotta. Toipuminen on siis vuonna 2022 vasta alussa.
Koronapandemian vaikutukset osuivat vahvimmin elävän musiikin alueelle. Music Finlandin vuosittainen tutkimusraportti ”Suomen musiikkialan talous ja vienti” kertoo, että elävän musiikin yksityissektorin arvo jäi vuonna 2021 kolmannekseen pandemiaa edeltäneestä ajasta. Arvio liikevaihdon menetyksistä elävän musiikin alueella oli noin 360 miljoonaa euroa eli noin 80 prosenttia koko vuoden liikevaihdosta. Musiikkialalla palattiin kymmenen vuotta taaksepäin, sanoivat monet.
Myös musiikin tekijänoikeuskorvauksissa pandemian vaikutukset näkyvät vielä pitkälle ensi vuoteen. Kuvaavaa on, että vielä tänä syksynä tilitetyt Teoston korvaukset konserteista olivat edelleen vain murto-osa, alle 10 % normaaliajan konserttialueen korvauksista.
Arvio menetyksistä elävän musiikin alueella oli 80 prosenttia koko vuoden liikevaihdosta. Musiikkialalla palattiin kymmenen vuotta taaksepäin.
Kaikki eivät palanneetkaan
Korona-aika lisäsi myös taiteilijoiden kokemusta epävarmuudesta ja arvostuksen puutteesta. Vuoden 2021 Taiteen ja kulttuurin barometrissa (Cupore) musiikkialalla työskentelevistä jopa 35 prosenttia oli vaihtanut tai harkinnut alan vaihtoa. Huolta tulevaisuudesta ja toimeentulosta kokevat erityisesti nuoret taiteilijat.
Tilanne johti siihen, että tällä hetkellä musiikkiala kärsii paikoin pahasta työvoimapulasta. Osaavan, koulutetun työvoiman houkuttelu vaatiikin lähivuosina erityistoimenpiteitä. Jos nuoret osaajat eivät enää koe alaa omakseen, aiheuttaa se merkittävää vahinkoa koko musiikkiteollisuuden uudistumiselle ja kilpailukyvylle.
Ja vaikka takana on ”kaikkien aikojen festarikesä”, ei kulutus ole palannut ennalleen. Vuoden 2022 Musiikin kuuntelu Suomessa -tutkimuksessa käy ilmi, että vaikka elävän musiikin tapahtumat elpyivät merkittävästi kesällä 2022, edelleen noin viidennes väestöstä on pidättäytynyt käymästä konserteista koronan vuoksi. Yli 65-vuotiaista konsertteja pelkäävien osuus on lähes 40 prosenttia. Voidaan pohtia, jäikö osa ihmisistä pysyvästi kotiin.
Myös muu kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut: lippuja kulttuuritilaisuuksiin ostetaan nykyisin niin viime tingassa, että järjestämiseen tarvittavaa rahaa ei välttämättä kerry ajoissa. Tällöin järjestäjien ja kulttuurilaitosten riskinkantokyky on koetuksella.
Edelleen noin viidennes väestöstä on pidättäytynyt käymästä konserteista koronan vuoksi. Ikäihmisistä lähes 40 prosenttia on jäänyt yhä kotiin.
Kulttuurin aika on nyt – vai onko?
Edellä mainitut esimerkit pyrkivät konkreettisesti todentamaan, kuinka akuutteja kulttuurialan haasteet edelleen ovat ja kuinka kaukana vielä ollaan niin sanotusta normaaliajasta.
Samaan aikaan, kun koronapandemiasta toipumisessa ollaan vielä puolitiessä, heikentyvä taloustilanne aiheuttaa uutta epävarmuutta. Inflaation kiihtyessä ja elinkustannusten noustessa ihmisten valmius kuluttaa kulttuuriin ja luoviin sisältöihin heikkenee.
Koronasta huolimatta kulttuurin roolia kansantaloudesta voidaan Tilastokeskuksen mukaan pitää edelleen varsin merkittävänä ja sen osuus bruttokansantuotteesta on yli kaksinkertainen esimerkiksi paperiteollisuuteen verrattuna. Kulttuuriin satsaaminen on myös hyvä investointi: Taloustutkimuksen mukaan valtion 1,2 miljardin euron tuki tuottaa 13 miljardin euron tuotoksen.
Tämä asettaa kulttuurin tulevaisuustyöryhmän toimenpiteille erityisen kiireellisyysvaatimuksen. Teosto ja kolme muuta musiikkialan järjestöä ovat ottaneet kantaa kiireellisimpiin toimiin myös yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissaan. Koska kulttuuri- ja erityisesti musiikkiala kärsivät koronasta ennennäkemättömällä tavalla, niitä tulisi nyt elvyttää ennennäkemättömällä tavalla. Kulttuurin aika on juuri nyt.
