Pohjoismaiden musiikkimarkkinat: musiikintekijän kansainvälistyminen voi alkaa naapurista
Pohjoismaiden musiikkimarkkinat ovat merkittäviä tekijänoikeustulojen lähde suomalaisille musiikintekijöille. Suomenruotsalainen Patric Sarin aloitti uransa tekijänä Ruotsissa paikallisen kustantajan avulla. Juttu on kolmas osa Teoston tärkeimpien kansainvälisisisten markkina-alueiden juttusarjaa.
Pohjoismaiden musiikkimarkkinat ovat suomalaiselle musiikille otolliset, sillä erityisesti Ruotsi ja Norja ovat naapurimaina kulttuurisesti ja maantieteellisesti lähellä suomalaisille musiikintekijöille.
Pohjoismaista Ruotsi jatkaa Teoston asiakkaille tärkeimpänä alueena.
Pohjoismaat ovat tärkeä osa Patric Sarinin työtä popmusiikin säveltäjän ja tuottajan roolissa sekä Warner Musicin kustannustoiminnan johtajana. Suomessa Sarin on tehnyt musiikkia muun muassa Kaija Koon, Lauri Tähkän, Antti Tuiskun, Suvi Teräsniskan, Abreun, Isac Elliotin, Jenni Vartiaisen, Pyhimyksen ja Mikael Gabrielin kanssa. Heistä Isac Elliot on menestynyt hyvin myös Norjassa. Sarin on tehnyt biisejä myös norjalaisten Julie Berganin ja Margaret Bergerin kanssa. Suomen ulkopuolella hän on kuitenkin tehnyt eniten yhteistyötä ruotsalaisten musiikintekijöiden kanssa.
”Opiskellessani kauppakorkeakoulussa vuosituhannen alussa teimme bändin kanssa musiikkia ja tarjosimme sitä eri kustantajille ja levy-yhtiöille Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsalainen kustantaja kiinnostui meistä ja tarjosi minulle sopimusta nimenomaan biisintekijänä”, Sarin kertoo uransa alusta.
Sarinin kustantaja oli aluksi Tom Bone Musicin suomenruotsalainen, Ruotsissa asuva Ben Malén, joka on alalla hyvin arvostettu. Malén teki yhteistyötä esimerkiksi Roxetten Per Gesslen kanssa. Kustantajan tuella Sarin alkoi tehdä yhteistyötä ruotsalaisten musiikintekijöiden kanssa.
”Verkostojen kasvaessa yhteistyöni ruotsalaisten kanssa on jatkunut vuodesta toiseen. Tekemääni musiikkia ovat esittäneet esimerkiksi ruotsalaiset Petra Marklund (alias September), Vincent Pontare ja Darin. Teen duurivoittoista popia usein sessioissa muiden tekijöiden kanssa”, Sarin kertoo.
Paikallistuntemus on tärkeää, ruotsin kielen taito ei
Jos musiikintekijää kiinnostaa pohjoismainen yhteistyö, Sarin kannustaa matkustamaan Pohjoismaihin ja mielellään asumaan siellä ainakin jonkin aikaa, jotta oma verkosto alkaa kasvaa. Moni arkailee Ruotsiin muuttamista kielitaitonsa vuoksi.
”Oma äidinkieleni on ruotsi, mutta en pidä ruotsin kielen taitoa edellytyksenä yhteistyön syntymiseen ruotsalaisten tekijöiden kanssa”, Sarin toteaa.
Kaikissa Pohjoismaissa osataan englantia, ja sen osaaminen on tärkeää, jos haluaa mukaan kansainvälisiin co-write-sessioihin tai biisileireille. Ruotsin kielen taito lisää mukavuutta ja helpottaa sosiaalisia suhteita.
Hän kannustaa valitsemaan kustantajan tai managerin, joka on aktiivinen sillä alueella, joka itseä kiinnostaa.
”Jos musiikintekijä lähtee yksin rakentamaan verkostoaan, siihen menee paljon aikaa ja energiaa. Kustantajalla tai managerilla on laaja verkosto jo valmiina, ja heidän roolinsa on mahdollistaa erilaista yhteistyötä. Itse musiikkibisneksen rakenne ja toimijoiden roolit ovat hyvin samankaltaisia kaikissa Pohjoismaissa.”
Ruotsista on hyvä ponnistaa kansainvälisille markkinoille
Sarin on kirjoittanut kappaleita todella menestyneiden ruotsalaisten kuten Michel Zitronin, Carl Falkin, Andreas Carlssonin ja Vincent Pontaren kanssa. Zitron on tehnyt musiikkia esimerkiksi Swedish House Mafialle ja Martin Garrixille. Falk on tehnyt biisejä Ariana Grandelle, One Directionille ja Aviciille. Carlsson on kirjoittanut niinkin nimekkäille artisteille kuin Backstreet Boys, Britney Spears, Bon Jovi ja Céline Dion, ja Pontare on kirjoittanut Madonnalle ja Katy Perrylle.
Ruotsissa on tekijöitä, jotka ovat onnistuneet urallaan hienosti, ja heidän kanssaan kannattaa todellakin pyrkiä yhteistyöhön. Musiikintekijän kotimaalla ei ole merkitystä. Merkitystä on sillä, minkälaista omaleimaisuutta ja osaamista ihminen tuo mukanaan co-write-sessioon.
Vaikka sessio olisi ruotsalaisten kutsuma, tekijät voivat tulla eri puolilta maailmaa. Hyvin järjestetty co-write tai biisileiri auttaa ennen muuta verkoston rakentamisessa.
”Eteenpäin pääsee askel kerrallaan osoittamalla osaamisensa ja kiinnittämällä kovien tekijöiden huomion. Pitää onnistua monta kertaa ennen kuin pääsee parhaiden tekijöiden kanssa yhteistyöhön”, Sarin sanoo.
Ruotsista tulee maailman menestyneimpiä popmusiikin tekijöitä, ja siellä on kansainvälisiä hittejä tehty jo vuosikymmeniä. Moni suomalainen musiikintekijä haluaa kansainvälistyä, mutta ei huomaa, että Pohjoismaista olisi hyvä aloittaa.
”Ruotsissa musiikintekijöillä on usein tähtäimessä kansainvälinen menestys. Kansainvälisyys alkaa suomalaisillekin tuosta rajan takaa, vaikka tavoite ei olisi breikata Ruotsissa tai Norjassa vaan niin sanotusti maailmalla. Verkoston rakentaminen tapahtuu askel kerrallaan. Pohjoismaiden jälkeen seuraavana askeleena voidaan lähteä Saksaan ja siitä eteenpäin.”
Biisileirit, kustantaja ja sosiaalinen media auttavat verkostoitumaan
Music Finlandin vientipäällikkö Anna Reponen tukee Sarinin käsitystä, että Ruotsi on hyvä välietappi matkalla kansainvälisyyteen.
”Toki Ruotsi on itsessäänkin kiinnostava markkina, mutta suomalaiselle tekijälle co-write tunnetun ruotsalaisen tekijän kanssa voi olla myös portti kansainväliseen menestykseen. On aika tyypillistä, että pohjoismaisen musiikillisen yhteistyön markkinaksi nähdään laajemmin ulkomaat. Monella ruotsalaisella on hyvät verkostot ja yrityksillä on vientiosaamista”, Reponen kertoo.
Hän kannustaa musiikintekijöitä hakeutumaan pohjoismaisille biisileireille ja muihin kirjoitussessioihin.
”Ne ovat erinomaisia tekijöiden verkostoitumisen kannalta. Pohjoismaiset tekijät löytävät toisiaan myös sosiaalisen median välityksellä, esimerkiksi SoundCloudissa ja Instagramissa. Suosittelen tutustumaan suomalaisiin tai kohdemaan kustantajiin, jotka auttavat yhteyksien ja oman uran luomisessa. Pohjoismaihin on myös verrattain helppo muuttaa joksikin aikaa. Ne ovat lähellä ja kuuluvat Schengen-alueeseen, joten oleskeluluvan kanssa ei ole ongelmaa.”
Musiikkibisneksessä pohjoismaista yhteistyötä tehdään paljon, ja ihmiset tuntevat toisensa.
”Isot yritykset toimivat kaikissa Pohjoismaissa ja eri maiden toimistot tekevät paljon yhteistyötä. Vaikka Ruotsi on tunnetumpi musiikkiviennistään, tavoitteemme on rakentaa tasavertaista pohjoismaista vientiyhteistyötä”, Reponen vakuuttaa.
Suoratoistopalveluista tulee eniten tekijänoikeustuloja
Pohjoismaiden välillä on eroja, mutta Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on myös paljon samaa tekijänoikeustulojen kannalta katsottuna. Islannissa on niin vähän ihmisiä, ettei se näy tekijänoikeustuloissa merkittävästi.
”Tilastoista näkyy, että esimerkiksi suomalaisia TV-sarjoja on viety menestyksekkäästi Pohjoismaihin ja erityisesti Ruotsiin. Usein TV-sarjojakin katsotaan nykyään suoratoistopalvelujen kautta, jolloin ne näkyvät tilityksissä online-tulona”, Teoston kansainvälisten asioiden päällikkö Helmi Yli-Äyhö kertoo.
Ruotsin radio ja TV ovat olleet merkittäviä musiikin tekijänoikeustulojen lähteitä suomalaisille, mutta nyt online-palvelut eli audiopalvelut (esim. Spotify, YouTube) ja video-on-demand-palvelut (esim. Netflix, HBO Max) ovat ajaneet niiden ohi.
Ruotsissa online-alue on ajamassa radion ohi tärkeimpänä alueena Teoston suorille asiakkaille.
Myös Norjassa online-palvelujen kautta kuunnellaan eniten suomalaisten tekemää musiikkia. Norjan tapahtumista saadaan myös hyvin korvauksia eli todennäköisesti keikoilta ja konserteista. Kyse voi olla suomalaisista esiintyjistä, mutta myös suomalaisten tekijöiden osallistumisesta menestyneiden norjalaisten artistien kappaleiden kirjoittamiseen.
Norjassa online on syrjäyttänyt radion tilitysten lähteenä Teoston suorille asiakkaille.
Tanskassakin online on tärkein kasvun lähde.
Tanskassa vuoden 2021 nousua selittää suuri yksittäinen hyvitysmaksu, muuten online-alue on sielläkin kasvun lähde.
Pohjoismaisilla tekijänoikeusjärjestöillä on pitkät ja erinomaisesti toimivat suhteet toisiinsa.
”Pohjoismainen tekijänoikeuslainsäädäntö on kehittynyt maiden välisessä yhteistyössä, ja järjestöjen toiminta on myös kehittynyt rinnakkain. Pohjoismaisten musiikin tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälinen online-alustojen lisensointi tapahtuu keskitetysti Tanskan Kodan, Norjan TONOn ja Suomen Teoston yhteisessä Polaris Hubissa. Teimme esimerkiksi juuri Polariksen kautta sopimuksen TikTokin kanssa”, Yli-Äyhö sanoo.
Klassisen musiikin tekijöiden pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet
Suomalainen taidemusiikki on muissa Pohjoismaissa erittäin arvostettua ja alan toimijat ovat hyvin verkostoituneita keskenään. Yhteydet saavat aikaan uusia työtilaisuuksia.
”Suomesta tulee maailmantähtiä, ja musiikki-instituutiomme ovat arvostettuja. Esimerkiksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemialla on pitkät ja hyvin toimivat vaihtosuhteet Pohjoismaisten korkeakoulujen kanssa”, Music Finlandin vientipäällikkö Tuuli Elo kertoo.
Taidemusiikin säveltäjien verkostoituminen Pohjoismaissa alkaa jo opiskelujen aikana. Myös alan yritykset tekevät yhteistyötä. Muusikoille ja orkestereille kiertueiden järjestäminen muissa Pohjoismaissa on taloudellisesti ja ekologisesti kestävää, ja uusia kumppanuuksia syntyy kaiken aikaa.
Säveltäjille pohjoismainen yhteistyö tuo paljon mahdollisuuksia saada teoksiaan esiin.
”Esimerkiksi sinfoniaorkesterit tekevät yhteistilauksia, jolloin sama tilausteos sovitaan esitettäväksi kahdessa tai useammassa maassa. Näin uusi musiikki tulee nopeasti tunnetuksi. On olemassa verkostoja, kuten Ung Nordisk Musik (UNM), sekä pohjoismaisia rahastoja, kuten Pohjoismainen kulttuurirahasto, jotka tukevat monenlaisia yhteistyöhankkeita. Naapurimaihin matkustaminen on helppoa, millä on konserttitoiminnalle suuri merkitys”, Elo sanoo.
Music Finland on mukana käynnistämässään Northern Connection -hankkeessa, joka yhdistää pohjoismaisia ja skotlantilaisia taidemusiikin tekijöitä, festivaalinjärjestäjiä ja esittäjiä.
”Hankkeen pilottivaiheessa on tilattu uudet sävellykset suomalaiselta, norjalaiselta ja skotlantilaiselta säveltäjältä. Jokaista maata edustaa säveltäjä, yhtye ja nykymusiikin festivaali. Tavoitteena on, että kantaesitysten jälkeen kaikki kolme teosta jäävät jokaisen yhtyeen ohjelmistoon, jolloin kukin teos saa useita esityskertoja. Tämä on nykysäveltäjälle hieno mahdollisuus saada teoksensa esiin”, Elo sanoo.
Teoston asiakkaat saavat korvauksia myös silloin, kun heidän musiikkiaan esitetään ulkomailla. Teostolla on ulkomaisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa vastavuoroisuussopimuksia, jotka kattavat noin 100 maata. Tulojen kotiuttamista kansainvälisiltä markkinoilta tehostetaan jatkuvasti.
JOS MUSIIKKIASI ESITETÄÄN ULKOMAILLA, VARMISTA TEOSTO-KORVAUKSET SEURAAVASTI:
- Tee verkkopalvelussa esitysilmoitukset kaikista live-esiintymisistäsi ulkomailla.
- Tee meille valvontapyyntö, jos tiedät musiikkiasi esitetyn radiossa, tv:ssä tai ulkomaisessa online-palvelussa.
- Tarkista saamasi tilitykset aina tilityksen jälkeen ja tee reklamaatio, jos korvaus musiikkisi ulkomaisesta esityksestä puuttuu tilityksestäsi.
