Kehysriihi ja kulttuuriala – riihen anti horjuttaa suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta
Teoston, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikkikustantajien ja Suomen Musiikintekijöiden yhteinen edunvalvontapäällikkö Iiris Suomela ottaa kantaa siihen, miten hallituksen kehysriihi vaikuttaa kulttuurialaan.
Petteri Orpon hallitus sai juuri päätökseen kehysriihen, jossa hallitus päätti julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028. Taide ja kulttuuriala eivät leikkauksilta säästyneet, vaikka näin koronakriisin jälkimainingeissa ja Venäjän hyökkäyssodan varjossa olisi ollut erityisen tärkeää panostaa tulevaisuuden hyvinvointiin ja henkiseen kriisinkestävyyteen sekä toisaalta luovien alojen nousuun.
Leikkausten myötä hallitus jättää hyödyntämättä luovien alojen potentiaalin luoda Suomeen lisää yritystoimintaa ja työpaikkoja.
Taiteeseen, kulttuuriin ja luoviin aloihin panostaminen on erittäin tehokasta: tämänhetkisellä taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen – siis yli 10-kertaisen hyödyn suhteessa valtion panostuksiin, vaikka kaikkien tukimuotojen kuten lasten taidekasvatuksen rahoituksen ei ole edes tarkoitus tuottaa rahaa. Lue lisää Taloustutkimuksen tutkimuksesta (2021).
Luovilla aloilla toimii paljon yrityksiä, jotka tekevät kovaa tulosta mutta eivät saa euroakaan valtion tukea. Alan kasvun vauhdittamisen sijaan juuri näiden yritysten asemaa ollaan heikentämässä esimerkiksi konsertti- ja keikkalippujen veronkorotuksilla, kun alennettua arvonlisäverokantaa nostetaan 10 prosentista 14 prosenttiin. Korotukset ovat märkä rätti alalle, joka kärsi korona-ajan politiikan epäonnistumisista kaikista eniten.
Vaikuttaa siltä, että korona-ajan kauniit puheet kulttuurin merkityksestä ovat nyt unohtuneet, vaikka ala toipuu yhä kriisistä.
Kehysriihessä Orpon hallitus päätti aikaistaa hallitusohjelmassa päätettyjä säästöjä niin, että ensi vuonna opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämistä valtionavustuksista leikataan 25 miljoonaa.
Leikkaukset nousevat jopa 125 miljoonaan euroon vuodessa
Vielä kylmempää kyytiä on kuitenkin luvassa tulevina vuosina: vuonna 2026 säästöjen piti hallitusohjelman mukaan olla 50 miljoonaa, mutta tämä leikkaus nostettiin nyt peräti 75 miljoonaan euroon. Vuosille 2027 ja 2028 taas on jo hallitusohjelmassa päätetty 125 miljoonan euron säästöt.
Leikkausten tarkat kohdennukset tehdään myöhemmin – vuoden 2025 osalta ensi syksyn budjettiriihessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kehysriiheen tekemä esitys antaa kuitenkin osviittaa kohdennuksista. OKM esitti miljoonan euron leikkauksia taiteen ja kulttuurin valtionavustuksiin sekä 3,3 miljoonan leikkausta taiteen sekä museoiden valtionosuuksiin.
Yksityisen kopioinnin hyvitysten puolitus osuu kovaa musiikin tekijöihin
Vielä avustusten leikkauksia suhteellisesti rajumpi leikkaus on yksityisen kopioinnin hyvitysten puolittaminen. Leikkauksen myötä 11 miljoonan euron korvaus leikkaantuu 5,5 miljoonaan. Nämä hyvitykset ovat olleet erityisen tehokas ja suoraan tekijöille kohdentuva tuki kulttuurikentälle.
Musiikin osuus 11 miljoonasta on ollut noin 4,5 miljoonaa euroa, josta 2,5 miljoonaa on maksettu suoraan oikeudenhaltijoille heitä edustavien Teoston ja Gramexin kautta. 2 miljoonaa euroa taas on mennyt jakoon Musiikin edistämissäätiö MES:n kautta, joka jakaa avustuksia ja apurahoja esimerkiksi taiteelliseen työskentelyyn, tuotantoihin, vientiin ja koulutuksiin.
Yksityisen kopioinnin hyvitykseen esitetty leikkaus on raju.
Toteutuessaan yksityisen kopioinnin hyvitysten puolittamisella olisi merkittävä vaikutus sekä pienituloisten taiteilijoiden taloudelle että useille musiikkituotantohankkeille ja tapahtumille eri puolella Suomea. Kerrannaisvaikutukset tuntuisivat Suomen jokaisessa maakunnassa.
Yksityisen kopioinnin hyvityksen historia on tyhjien CD-levyjen ja VHS-kasettien myyjiltä perityissä maksuissa. Nämä tallennus- ja levitysmuodot ovat jääneet historiaan, mutta toisin kuin hallitus kuvittelee, se ei ole parantanut vaan päinvastoin heikentänyt musiikin tekijöiden asemaa. Digitalisaation myötä musiikkia voi omasta kodista käsin levittää tuhansille tai peräti miljoonille kuuntelijoille, mitä ei voi mitenkään verrata kotona poltettujen CD-levyjen levikkiin. Hyvityksen nimi on vanhentunut, mutta tarve on päinvastoin suurempi kuin koskaan. Siksi leikkaus on äärimmäisen heikosti perusteltu.
Valtion budjetissa nämä rahat ovat pieniä, mutta etenkin pienituloisille kulttuurialan tekijöille pienetkin eurot ovat korvaamattoman tärkeitä. Toinenkin suunta olisi mahdollinen.
Taiteella ja kulttuurilla on valtavasti annettavaa
Luovien alojen toiminta voitaisiin nostaa aivan eri tasolle pienillä lisäpanostuksilla. Esimerkiksi Ruotsissa luovat alat työllistävät yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa. Alan yritysten määrä on Ruotsissa noin neljä kertaa suurempi.
Siksi on lupaavaa, että kehysriihen muutoin synkkä anti sisältää myös seuraavan pöytäkirjamerkinnän:
Hallitus tunnistaa kulttuurin ja luovat alat elinkeinoina, joilla on merkittävää kasvupotentiaalia. Business Finland edistää luovien alojen kasvua ja vientiä. Osana T&K-rahoitusta hallitus edistää luovien alojen T&K-intensiteetin lisäämistä, sekä taiteen ja kulttuurin aloilta syntyvien tutkimuspohjaisten innovaatioiden kaupallistamista.
Suomen elinkeinopolitiikka ei ole toistaiseksi tunnistanut luovien alojen merkitystä. Edessä on siis valtavasti työtä, jotta tämä kehysriihen kirjaus voi toteutua. Uudistettavaa löytyy etenkin yritystuista: työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan vain 11 prosenttia Suomen yritystuista tukee uuden yritystoiminnan nousua ja kasvua sekä uusien työpaikkojen syntyä. Valitettavan suuri osuus tuista on tehottomia tai jopa haitallisia esimerkiksi ilmaston ja luonnon kannalta. Nämä miljardiluokan tuet hallitus pitää pitkälti ennallaan.
Tehokkaamminkin voisi toimia. Toivottavasti hallitus löytää rohkeuden ryhtyä tarvittaviin uudistuksiin pelkän säästölinjan sijaan. Se olisi sekä suomalaisten että maamme talouden etu.
Lue lisää: Musiikin luovan alkutuotannon tavoitteet kehysriiheen
