Musiikin tulevaisuus ratkaistaan EU-tasolla
Musiikki ei tunne maiden rajoja, ja siksi myös iso osa alan sääntelystä on nykyisin eurooppalaista. Alan tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on, että onko sääntely toimivaa vai ei. Edunvalvontapäällikkö Iiris Suomela kertoo, miten musiikin tulevaisuus ratkaistaan EU-tasolla.
Musiikkiala on monella tapaa tienhaarassa. Koronapandemian vaikutuksista toipuminen on yhä kesken, ja samalla teknologinen kehitys asettaa merkittäviä haasteita musiikin tekijöiden oikeuksien toteutumiselle.
Räikein esimerkki ovat tekoälysovellukset, jotka hyödyntävät musiikkia ilman sen tekijöiden lupaa saatikka heille maksettavia korvauksia. Kyse ei ole mistään pienestä asiasta tai harrastelusta, sillä lopputuloksena syntyy musiikkia, jota pyritään jo nyt hyödyntämään kaupallisesti.
Tekoälyä käytetään korvaamaan musiikin tekemistä, josta olisi aiemmin maksettu musiikin ammattilaisille, kuten säveltäjille ja sanoittajille. Laatu on toistaiseksi vaihtelevaa, mutta teknologia kehittyy hurjaan tahtiin.
Tämä ei olisi mitenkään mahdollista ilman tekoälyn kouluttamiseen käytettyä musiikkia, mutta silti tekijät jäävät vaille korvauksia. Lue lisää: Tekoäly ja EU – Myös tekoälyn on kunnioitettava tekijöiden oikeuksia
Maailma muuttuu, tarve tekijänoikeuksille pysyy
Lain osalta mikään ei ole muuttunut: luovien sisältöjen hyödyntämiseen tarvitsee luvan ja siitä on maksettava oikeudenmukainen korvaus, vaikka hyödyntämiseen käytetty teknologia kehittyy koko ajan. Tekijänoikeuksien suoja on turvattu EU-direktiiveillä ja kotimaisella lainsäädännöllä.
Tekijänoikeuksien tarkennukset ja tiukempi valvonta on kuitenkin selkeästi tarpeen, jotta uutta teknologiaa hyödyntävät toimijat saadaan toimimaan vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti luovan työn tekijöitä kohtaan.
Tämä pätee niin tekoälyyn kuin musiikkia hyödyntäviin sovelluksiin. Siksi on hyvä, että Ursula Von Der Leyenin komissio on nyt päättyvällä kaudellaan kehittänyt digitaalisten sisämarkkinoiden sääntelyä merkittävästi niin uudella tekijänoikeusdirektiivillä kuin Europe fit for the digital age –lakipaketilla. Lisää aiheesta voi lukea eurovaalitavoitteistamme.
Ei ole musiikkia ilman musiikin tekijöitä
Ajantasainen EU-sääntely on tarpeen, sillä muutoin riskinä on, että luovasta työstä ei saa enää kunnon korvausta – edes silloin, kun TV-sarja tai kappale kerää huomattavaa suosiota. Jos luovista sisällöistä kertyvät tulot menevät tekijöiden sijaan digiajan suuryrityksille, entistä useampi säveltäjä, sanoittaja, valokuvaaja ja taiteilija joutuu laittamaan lapun luukulle ja vaihtamaan alaa joko osittain tai kokonaan. Tällainen osaajakato köyhdyttäisi eurooppalaista taiteen ja kulttuurin kenttää merkittävästi. Siksi Euroopan mailla on yhteinen intressi puolustaa luovien alojen tekijöitä.
Suomi on yksinään pieni toimija, mutta kun Euroopan maat toimivat yhdessä, pystymme vaikuttamaan jopa maailman isoimpien yritysten toimintaan. EU-sääntelyä tarvitaan varmistamaan, että kun luovalla sisällöllä tehdään rahaa, oikeudenmukainen osuus siitä menee sisällön tekijöille.
Tällä hetkellä suurimmat suoratoistopalvelut ja sosiaalisen median alustat keräävät yhä kasvavan osan ihmisten ajasta ja rahasta – joko mainostuloina tai käyttäjien suoraan maksamina maksuina. Nämä alustat taas ovat valtaosin Euroopan ulkopuolisessa omistuksessa, jolloin yritysten tuottamat rahavirrat ja sitä myötä myös verotulot valuvat Euroopan ulkopuolelle. On siis myös EU-maille taloudellisesti järkevää varmistaa, että eurooppalaiset luovan työn tekijät ja alalla toimivat pienet ja keskisuuret yritykset eivät jää alakynteen suhteessa digiajan suuryhtiöihin.
Luovien alojen neuvotteluasetelma on hyvin vinoutunut, ja pahimmillaan markkinoita hallitsevat suuret toimijat pystyvät miltei sanelemaan ehtonsa yksittäisten tekijöiden kuten säveltäjien ja sanoittajien suuntaan. Tällainen vallan kasautuminen estää markkinoita toimimasta tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Siksi EU:n tehtävä on varmistaa, että sisämarkkinoiden sääntely on ajantasaista ja toimivaa myös luovien alojen näkökulmasta katsottuna.
Reilut, toimivat markkinat ovat kaikkien etu
Yritysten etu on, että pelisäännöt ovat selvät, ennakoitavat ja kaikille samat. Näin jokainen yritys tietää, miten EU-alueella tulee toimia ja miten omaa toimintaa kannattaa jatkossa kehittää. Siksi fiksu, helposti ennakoitava ja ajantasainen sääntely on kaikkien etu.
Vaihtoehtoinen todellisuus olisi paljon hankalampi: jos jokaisella 27 jäsenmaalla olisi omat, koko ajan muuttuvat säännöt määrittämässä mitä saa tai ei saa tehdä, monen yrityksen toiminta kävisi hyvin hankalaksi.
Yksittäiset maat saattaisivat päätyä myös hyvin äärimmäisiin ratkaisuihin. Näidenkin vaalien alla on puhuttu esimerkiksi TikTokin täyskiellosta tarkemman sääntelyn sijaan. Yhdysvallat pyrkii parhaillaan edellyttämään TikTokin Yhdysvaltain toimintojen siirtoa amerikkalaiseen omistukseen. Asiasta voinee olla montaa mieltä, mutta vähintään sen voi todeta, että moni yritys valitsisi varmasti ennemmin tarkkarajaisen, mahdollisesti tiukankin sääntelyn täyskiellon sijaan.
On kaikkien etu, että vastuullisen ja hyväksyttävän toiminnan rajat ovat selkeät. Rajoja kannattaa myös asettaa jo ennen kuin ongelmat pääsevät pahenemaan niin, että kasvava osa äänestäjistä alkaa vaatia kokonaisen alustan täyskieltoa. Siksi EU:n kannattaa kehittää digitaalisten sisämarkkinoiden sääntelyä huolellisen, eri näkökulmia kattavasti huomioivan ennakoinnin pohjalta.
Eurovaalien ennakkoäänestys on 29.5.–4.6. Varsinainen vaalipäivä on 9.6. Esittelemme myöhemmin puolueiden kannat musiikin luovan alkutuotannon eurovaalitavoitteisiin ja alan aseman vahvistamiseen EU-tasolla.
Jos olet kiinnostunut musiikin tulevaisuudesta, näissä vaaleissa kannattaa todellakin olla hereillä ja äänestää!
Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat – muodostavat yhdessä Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontarintaman. Ajamme yhteisiä tavoitteita musiikkialan hyväksi tulevaisuuden eurooppapolitiikkaan.
