Mitä Teoston toiminta maksaa – ja saako rahoille vastinetta?
Menevätkö varat sinne, mihin ne on tarkoitettu vai haukkaako hallinto niistä liian suuren osan? Tämä on keskeinen kysymys useimmissa järjestöissä, niin myös Teostossa. Hallinnon kulut kiinnostavat jäseniä ja sidosryhmiä, ja niin kuuluukin olla.
Teosto on perustettu pitämään huolta musiikin tekijöiden ja kustantajien oikeuksista. Perustehtävänä on siis kerätä musiikin käytöstä korvauksia ja tilittää nämä korvaukset oikeudenomistajille, joille ne kuuluvat.
Tämä työ luonnollisesti maksaa jotain – mutta maksaako se liikaa?
Teoston kulut verrattuna muihin
Teoston toiminnan kuluprosentti oli viime vuonna 14,6 prosenttia. Vertailua voi tehdä esimerkiksi muihin yleishyödyllisiin järjestöihin. Suomessa seitsemän keskeisen yleishyödyllisen järjestön kulut ovat keskimäärin 20,3 prosenttia kerätyistä varoista. Teoston kulut ovat siis reilusti tätä alhaisemmat
Vertailun tekeminen eli kuitenkaan ole aina helppoa edes tekijänoikeusjärjestöjen kesken. Teoston asiakaskokemusjohtajan Miia Engbergin mukaan eri järjestöt laskevat kulujaan hieman eri tavoin eli eri maiden luvut eivät ole keskenään aivan vertailukelpoisia.
Esimerkiksi ruotsalaisen STIMin kuluprosentti on 6,9 mutta he laskevat sijoitusten tuotot osaksi kuluprosenttiaan eikä luku ole siksi vertailukelpoinen. Brittiläinen PRS raportoi kuluikseen 9,2, saksalainen GEMA 15,2 ja Yhdysvalloissa toimiva BMI 15 prosenttia liikevaihdosta.
Isot järjestöt ovat lähtökohtaisesti paremmassa asemassa kuin pienet, koska voivat hyödyntää skaalaetuja tehokkaammin.
”Mitä isompi on järjestö ja mitä enemmän sillä on teoksia, sitä suurempi on sen liikevaihto. Kulut eivät nouse samassa suhteessa kuin käsiteltävien teosten ja esitysten määrä eli iso järjestö voi käsitellä samalla kululla isomman joukon teoksia ja korvauksia”, Engberg sanoo.
Esimerkiksi STIMin kansainvälisesti arvokas teosrepertuaari näkyy myös sen kuluprosentissa. Teostonkin tavoitteena on kasvattaa asiakaskuntaa ja saada sen musiikki soimaan laajasti. Iso volyymi tuo tehokkuusetuja.
Toki myös toiminnan täytyy olla virtaviivaista, jotta kulutehokkuus saavutetaan. Vaikutusta on paljon esimerkiksi sillä, kuinka yksityiskohtaista ja yksilöllistä palvelua järjestö asiakkailleen tarjoaa.
”Me saamme asiakkailta paljon kiitosta yksilöllisestä palvelusta, johon kaikissa maissa ei pystytä”, Engberg kertoo.
Ammattimainen toiminta vaatii rakenteita
Yleishyödyllisten, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kulurakenne vaihtelee niiden tarkoituksen ja tehtävien mukaan.
Esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöissä kulut syntyvät logistiikasta, materiaalihankinnoista ja paikallisesta yhteistyöstä, joilla varmistetaan elintärkeiden lahjoitusten perillemeno.
Teoston kulut liittyvät puolestaan teoksia ja korvauksia hallinnoiviin järjestelmiin, lupien myyntiin, maksujen keräämiseen sekä asiakkaiden neuvontaan ja palveluun. Suurin kuluerä on henkilöstö mutta ulkopuolelta ostetut järjestelmät ja hallinnointipalvelut tulevat hyvänä kakkosena. Jokaisesta Teoston keräämästä eurosta noin 85 senttiä päätyy silti oikeudenomistajille, eli musiikin tekijöille ja kustantajille.
Lue myös: Teosto pyrkii taloudelliseen tehokkuuteen
Ammattimaisessa työssä hallinnointiin menee väistämättä rahaa. Järjestelmiä, osaamista ja välineitä tarvitaan, jotta miljoonien teosten ja yli 40 000 tekijän korvaukset saadaan käsiteltyä ja maksettua. Kehittämistä, ylläpitoa ja viestintää tarvitaan, jotta toiminta pyörii luotettavasti jatkuvasti kasvavien datamassojen ja kehittyvän teknologian paineessa. Tulevina vuosina kustannustasoon kohdistuu yhä kasvavia paineita nimenomaan teknologiainvestointien vuoksi.
”Tehtävässämme onnistuminen edellyttää, että toiminta on vakiintunutta ja perustuu yhdessä sovittuihin pelisääntöihin. Asiakkaiden pitää voida luottaa, että meillä on tarvittava ammattitaito, työvälineet ja hoidamme meille annettua tehtävää pitkäjänteisesti”, sanoo Teoston talousjohtaja Tomi Juntunen.
Musiikin tekijälle Teoston kulut ovat siis eräänlainen investointi ammattimaiseen toimintaan. Ne kattavat kaiken musiikin hyödyntämiseen liittyvän byrokratian, korvausten perimisen ja asiakaspalvelun. Tämä mahdollistaa sen, että tekijät ja kustantajat voiovat keskittyä täysillä työnsä ytimeen eli itse musiikkiin.
Yleishyödyllisen järjestön kuten Teoston on myös kerrottava kuluistaan avoimesti. Lakisääteisestä avoimuusraportista saa käsityksen siitä, mistä kulut koostuvat. Lisäksi Teosto laatii vuosittain toiminnasta laajemmin kertovan vastuullisuusraportin
Mitä Teoston asiakas saa?
Sopimukset musiikin käytöstä: Teosto neuvottelee ja tekee sopimukset musiikkia käyttävien tahojen kanssa. Teostolla on yli kolmekymmentä erilaista lupatuotetta, jotka kattavat musiikin käytön aina somekanavista oppilaitosten käyttämään musiikkiin
Korvausten kerääminen: Teosto kerää ja maksaa tekijänoikeuskorvauksia musiikin käytöstä eri lähteistä, kuten radioista, televisioista, konserteista, striimauspalveluista ja muista julkisista esityksistä. Sen ansiosta musiikin tekijät ja kustantajat saavat korvauksen teostensa käytöstä.
Rekisteröintipalvelut: Asiakkaat rekisteröivät teoksensa Teostoon, jonka kautta ne päätyvät kansainvälisiin teosrekistereihin kaikkialla maailmassa. Tämä varmistaa niiden oikeudellisen suojan ja oikeudenmukaisen korvausten keräämisen ympäri maailman.
Neuvonta ja tuki: Asiakas saa Teostosta neuvontaa tekijänoikeusasioissa ja muissa musiikkialan kysymyksissä. Tämä auttaa asiakkaita ymmärtämään paremmin oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan. Lisäksi Teosto valvoo musiikin tekijöiden etua esimerkiksi lainvalmistelussa ja valtion tukipolitiikassa.
Verkostoituminen ja koulutus: Teosto järjestää tapahtumia, koulutuksia ja verkostoitumistilaisuuksia, jotka auttavat asiakkaita kehittämään osaamistaan ja luomaan yhteyksiä muihin alan toimijoihin.
Kansainvälinen yhteistyö: Teosto toimii yhteistyössä kansainvälisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa, mikä mahdollistaa suomalaisten tekijöiden teosten käytön seurannan ja korvausten keräämisen myös ulkomailla.