Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Jenni Kyntölä
Kuva: Kerttu Penttilä

Tekoälyn läpinäkyvyysvaatimukset työn alla EU:ssa 

Teoston lakiasiainjohtaja Jenni Kyntölä kertoo eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kannoista parhaillaan käynnissä olevan tekoälyasetuksen toimeenpanossa.

Tekoäly on tullut jäädäkseen, ja sen vaikutukset ulottuvat kaikille elämän osa-alueille – kulttuurista talouteen ja teknologiasta lainsäädäntöön. Tekoälyn käytön laajentuessa on myös huolehdittava, ettei se romuta luovan alan tulevaisuutta, vaan vahvistaa myös sen kilpailukykyä.

Elokuussa 2024 voimaan tulleen EU:n tekoälysäädöksen (AI Act) tarkoituksena on varmistaa, että tekoälyjärjestelmät ovat luotettavia, turvallisia ja läpinäkyviä, ja että niitä käytetään vastuullisesti.

Asetuksessa huomion kohteena ovat erityisesti suuririskiset tekoälyjärjestelmät, joita käytetään esimerkiksi terveydenhuollossa, liikenteessä tai koulutuksessa. EU:n tekoälysäädös kattaa myös yleiskäyttöisiä tekoälymalleja (GPAI – general purpose AI) koskevia säännöksiä, joihin luetaan luovan alan kannalta merkitykselliset yleisluontoiset eli generatiiviset tekoälymallit.  

Euroopan komission alaisuuteen on perustettu tekoälytoimisto (AI Office), jonka tehtävänä on valvoa asetuksen täytäntöönpanoa sekä antaa ohjeistusta ja työkaluja tekoälypalveluiden tarjoajille. Yksi toimiston ensimmäisistä tekoälysäädöksen toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä on laatia yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevat käytännesäännöt (Code of Practice).  

Tekoälysäädöksessä on paljon tekoälyn valvontaan liittyviä säännöksiä, ja valvontavastuu on jaettu EU-tason ja kansallisten viranomaisten välillä. Yleiskäyttöiset tekoälymallit, johon esimerkiksi ChatGPT perustuu, kuuluvat komission tekoälytoimiston valvonnan piiriin.  Tekoälytoimiston käytännesäännöissä, joiden on tarkoitus valmistua keväällä 2025, tarkennetaan vaatimuksia esimerkiksi koulutukseen käytetyn aineiston läpinäkyvyyden ja tekijänoikeuksien kunnioittamisen suhteen. Siksi se on keskeinen säännöstö myös tekijänoikeuden alaisten luovien sisältöjen näkökulmasta. 

Code of Practicen valmisteluun on osallistettu laajasti myös eri sidosryhmiä. Teosto on toimittanut omat näkemyksensä eurooppalaisen kattojärjestö GESACin kautta. Näkemykset keskittyvät erityisesti tekijänoikeuksien suojaamiseen tekoälyn aikakaudella. 

Tekoälymallien läpinäkyvyys: ratkaiseva kysymys 

Yleiskäyttöisten tekoälymallien läpinäkyvyys ja läpinäkyvyysvelvoitteisiin liittyvä dokumentaatio ovat avainasemassa sen varmistamiseksi, että luovan työn tekijät voivat valvoa oikeuksiaan tekoälyn maailmassa. Käytännesääntöjen lisäksi EU:n tekoälytoimiston valmistelussa on parhaillaan malli siitä, millä tavalla yleiskäyttöisten tekoälymallien on tarjottava tiedot niiden koulutuksessa käytetystä aineistosta.  

Lähtökohtaisesti koulutusaineistoa koskevat tiedot on säädöksen mukaan esitettävä tiivistelmänä. Monet tekoäly-yritykset ovat argumentoineet, että liian yksityiskohtaisten tietojen antaminen olisi niille liian työlästä ja vaarantaisi niiden kilpailukykyä.  

On kuitenkin selvää, että tekoälyä koskevien käytännesääntöjen ja raportointimallin on varmistettava nykyistä tasapainoisempi tilanne markkinoilla.

Luovan työn tekijöiden on saatava kohtuullinen korvaus teostensa käytöstä tekoälymallien kehittämisessä.  Näin voidaan varmistaa luovan alan kilpailu- ja toimintakyky myös jatkossa.  

Yksi tekoälysäädöksen keskeisistä tavoitteista on perusoikeuksien suojan takaaminen, jollainen myös tekijänoikeus on ja säädös edellyttää nimenomaisesti tekijänoikeuksien kunnioittamista.  Tekoälytoimiston tuleekin huolehtia, että tulevaisuudessa yleiskäyttöisten tekoälymallien kehittäjät todella tarjoavat riittävät tiedot mallien kouluttamisesta.

Koulutusaineiston dokumentointi ei ole niin työlästä tai liikesalaisuuksia vaarantavaa, jotta näillä tekijöillä voitaisiin perustella tekijänoikeudenloukkauksia.  GESAC onkin esittänyt EU:n tekoälytoimistolle täsmennyksiä siitä, millaisia tietoja minimissään tulisi olla tarjolla. Näin oikeudenhaltijat voivat varmistaa, onko heidän tekijänoikeussuojattuja teoksiaan käytetty koulutuksessa.  

Tekijänoikeuksien kunnioittaminen: välttämätön edellytys  

Eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen viesti myös tekoälytoimiston valmisteluun on selkeä: kaikkien yleiskäyttöisten tekoälymallien tulee noudattaa unionin tekijänoikeuslainsäädäntöä.  

Tekoälysäädös velvoittaa tekoälymallien tarjoajia luomaan tekijänoikeuslakeja noudattavan toimintapolitiikan. Tämä tarkoittaa muun muassa, että niiden pystyttävä tunnistamaan tekijänoikeuden alaiset teokset ja kunnioittamaan luovan työn tekijöiden oikeuksia.  Tekoälytoimijoiden on lisäksi kyettävä huomioimaan oikeudenhaltijoiden teostensa käyttöä koskevat oikeudenpidätykset (opt-out).  

Tämä ei tarkoita, etteikö tekoäly voisi hyödyntää omia malleja kouluttaessaan luovia teoksia, kuten musiikkia, kuvia, kirjoituksia ja muita tekijänoikeudellisesti suojattuja sisältöjä.

EU:n tekijänoikeussääntelyn velvoite on selkeä: tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttöön on oltava oikeudenomistajan lupa.

Eurooppalaiset järjestöt painottavatkin, että tekoälypalveluiden tarjoajien olisi tehtävä aktiivisesti yhteistyötä oikeudenhaltijoita edustavien tahojen kanssa. Hyödynnettäväksi ehdotetaan tekijänoikeusdirektiivistä tuttua periaatetta: yleiskäyttöisten tekoälymallien olisi oltava proaktiivisesti yhteydessä oikeuksien haltijoihin, kuten tekijänoikeusjärjestöihin ja neuvoteltava niiden kanssa sopimukset.

Näin varmistettaisiin, että luovien sisältöjen käyttö olisi laillista ja luovan työn tekijät saisivat siitä heille kuuluvan korvauksen.  Aktiivisilla lisensointivelvoitteilla varmistettaisiin myös se, että tekoälytoimijat saisivat laillisesti malliensa kouluttamiseen monipuolista, luotettavaa ja laadukasta sisältöä.  

Vahva vaikuttamistyö EU-tasolla jatkuu 

EU:n tekoälysäädös on ensimmäinen laajempi tekoälyn mahdollisuuksia ja riskejä käsittelevä lainsäädäntökehys maailmassa. Sen käytännön soveltamisessa moni asia on kuitenkin edelleen auki. Siksi myös Teosto ja sen kattojärjestö GESAC jatkavat vahvaa vuoropuhelua viranomaisten kanssa.  

Suomessa asetuksen toimeenpanosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, joka on perustanut työtä varten laaja-alaisen työryhmän. Suomen valmistelu keskittyy lähinnä kotimaisten valvovien viranomaisten nimeämiseen sekä huolehtimaan säädöksen vaatimien testiympäristöjen (sandbox) perustamisesta. Teosto seuraa valmistelua kotimaassa aktiivisesti.  

Luovalle alalle keskeisintä ovat kuitenkin yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevat käytänteet, joista ohjeistetaan EU-tasolla. Ohjeistukset takaavat sen, että tekoäly voi edistää eurooppalaisia innovaatioita samalla, kun luovan alan tulevaisuus on samaan aikaan turvattu.  

Eurooppalaisen luovan alan viesti valmisteluun on yhtenäinen: tekijänoikeuksien kunnioittaminen on ehdoton edellytys tekoälyasetuksen onnistumiselle. Avainasemassa ovat läpinäkyvyyden lisääminen, oikeudenhaltijoiden kanssa tehtävä yhteistyö ja vahvojen toimintapolitiikkojen käyttöönotto.
Jaa somessa
Lue lisää