Musiikkialasta potkua kasvuriiheen

Musiikkialan ja laajemmin luovien alojen kasvupotentiaali on maassamme vielä laajasti hyödyntämättä. Tämän väitteen allekirjoittaa myös Petteri Orpon hallitusohjelma, joka julkaisuhetkellään tuntui laajasti tunnistavan luovien alojen mahdollisuuden nousta maamme kasvuveturiksi. Toistaiseksi on kuitenkin nähty toisenlaisia toimia: leikkauksia kulttuurin ruohonjuuritasolta – kuten kohtuuton yksityisen kopioinnin hyvityksen puolittaminen – sekä aiempien kasvu- ja vientiponnisteluiden lakkautuksia.

Mitä hallitus aikoo tehdä lunastaakseen komealta kalskahtavat lupauksensa luovien alojen kasvun vauhdittamisesta?

Viime syksynä perustetun kasvuriihen on määrä esitellä toimenpiteitä keväällä.  Toivottavasti siellä on kuultu myös luovan alan viesti.

Myös musiikkialalla on kasvuhalua ja kykyä. Musiikin luovan alkutuotannon, eli Teoston, Suomen Musiikintekijöiden, Suomen Musiikkikustantajien ja Suomen Säveltäjien ehdotukset pääministeri Petteri Orpon kasvuriihihankkeeseen nostavat esiin konkreettisia toimia, joilla luovista aloista voidaan tehdä kestävän kasvun kivijalka.

Aineettomien oikeuksien hyödyntäminen kärkihankkeeksi

Yksi merkittävimmistä ehdotuksista on suomalaisten luoviin sisältöihin ja niiden immateriaalioikeuksiin perustuvan liiketoiminnan nostaminen kansalliseksi kärkihankkeeksi.

Luova ala kuten esimerkiksi musiikki perustuu aineettomaan pääomaan kuten tekijänoikeuksiin. Tämä arvo on jatkossa pystyttävä tunnistamaan huomattavasti paremmin. Esimerkiksi immateriaalioikeuksien arvottamismallit ja alalle räätälöidyt vakuusratkaisut voisivat vauhdittaa alan kasvua merkittävästi.

Keskeistä on myös varmistaa, että tekijänoikeudet pysyvät suomalaisissa käsissä ja niitä hyödynnetään laaja-alaisesti eri tuotteissa ja palveluissa.

Tässä meillä on paljon opittavaa esimerkiksi naapurimaa Ruotsilta. Vaaditaan investointeja kehitykseen, tuotantoon, vientiin ja markkinointiin. Tekijänoikeuksien suoja on varmistettava digitaalisilla alustoilla ja tekoälypalveluissa, jotta sisältöjä kannattaa tehdä tulevaisuudessakin. Jos tekijöiden omaisuuden suoja rapautetaan, rapautetaan samalla luovan alan kilpailukyky.

Rahoitus ja verotus kasvun jarruina

Suomi on vielä jäljessä pohjoismaisista verrokeistaan luovien alojen rahoituksen ja verotuksen osalta. Business Finlandin rahoitus on ollut perinteisesti hyvin vähäistä, ja moni lupaava kasvuhanke on jäänyt lähtökuoppiin.

Esimerkiksi TEM:n luovan talouden tiekartassa on tunnistettu tarve uusille rahoitusinstrumenteille, jotka vastaavat luovien alojen erityispiirteisiin, kuten pitkään kassavirtaan sekä uponneisiin kustannuksiin. Suuria toiveita asetetaan tammikuussa hakuun aukeavalle luovan alan tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitukselle. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä: alan rahoituksesta tehty laaja selvitys toteaa, että rahoitustarpeet eivät liity niinkään tutkimus- ja kehitystoimintaan vaan ennen muuta varsinaisten teosten tuotantojen rahoitukseen. Tähän pyrkii omalta pieneltä osaltaan vastaamaan esimerkiksi Teoston kulttuurisäätiö, mutta myös valtiorahoittajaa kaivataan mukaan.

Verotuksessa tulisi siirtyä kohti Ruotsin mallia, jossa tekijä voi valita tulot maksettavan myös suoraan yritykselleen.

Kun tulot olisi mahdollista maksaa suoraan yritykselle, ei tekijänoikeustulosta automaattisesti tällöin pidätettäisi ennakonpidätystä. Joustava järjestelmä helpottaisi investointien rahoittamista ja mahdollistaisi tulojen jaksottamisen, mikä lisäisi kansainvälistä kilpailukykyä.

Vienti ja yhteistyö avainasemassa

Musiikkialan ja muiden luovien alojen kansainvälisyyden ja viennin edistäminen on yksi talouskasvun kulmakivistä. Luovien alojen vientitoiminta on turvattava ja sitä on kehitettävä pitkäjänteisesti. Tämä vaatii ministeriöiden vahvempaa yhteistyötä sekä rahoituksen suuntaamista yrityksille, jotka aidosti tähtäävät kansainvälisille markkinoille.

Toimialarajat ylittävä yhteistyö voi synnyttää aivan uudenlaisia kasvukonsepteja. Esimerkiksi musiikin, pelialan ja kirjallisuuden yhdistäminen voi luoda monimuotoisia vientituotteita, jotka pohjautuvat vahvasti aineettomiin oikeuksiin.

Yhteistyön onnistuminen edellyttää kattotason toimijaa, joka koordinoi alan yhteisiä ponnisteluja. Yhteistyötä ja kattotason koordinointia peräänkuulutti jo kaksi vuotta sitten julkaistu monistettavien luovien alojen kasvusopimus, jota hallitus ei ole katsonut aiheelliseksi viedä eteenpäin.

Tähän asti hallituksen toimet ovat siis olleet vientiä edistäville toimille päinvastaisia: lakkautuslistalle ovat päätyneet esimerkiksi TEM:istä Music Finlandille myönnetty erillisrahoitus ja hyviä tuloksia aikaansaanut Creative Business Finland -ohjelma.

Luovan alan kasvu on kestävää kasvua

Luovat alat eivät ole vain talouden kasvutekijä. Ne ovat myös ekologisesti kestävä ratkaisu. Aineettomaan pääomaan perustuva talous kuluttaa vähemmän luonnonvaroja ja yhdistää kestävyyden ja kasvun. Samalla kulttuuriset sisällöt vahvistavat sosiaalista kestävyyttä edistämällä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.

Musiikkiala ei yksinään ratkaise Suomen talouskasvun reseptiä, mutta sillä on edellytyksiä olla luovaa taloutta nostattava hiiva tai kastikkeeseen sopivan potkun tuova mauste, jolla hyvästä saadaan erinomainen.

Musiikkialan potentiaalin hyödyntäminen edellyttää kuitenkin strategisia panostuksia meiltä kaikilta – myös valtiolta. Mikään ala ei kasva, jos sitä jatkuvasti rankaistaan ja kurjistetaan valtion taholta.

Suomen on aika siirtyä kohti talouskasvua, joka pohjautuu aineettomaan talouteen ja luovaan osaamiseen. Musiikkialalla on kasvuhalua ja -kykyä – enää puuttuu vain valtiovallan tuki ja usko.