Pohjoismaisten yhteishallinnointijärjestöjen kanta generatiivisen tekoälyn lisensointiin musiikkialalla – huhtikuu 2025

Johdanto

Tekoälypalvelut hyödyntävät tekijänoikeudella suojattua musiikkia ilman lupaa kouluttaakseen mallejaan ja kasvattaakseen liiketoimintaansa tavalla, joka samalla kilpailee suoraan ihmisten luoman musiikin kanssa.

Kuten muidenkin tekijänoikeudella suojattua sisältöä hyödyntävien toimijoiden, myös tekoälypalveluiden on hankittava lupa, tehtävä lisenssisopimukset ja maksettava korvaukset oikeudenomistajille. Lisenssisopimukset takaavat myös sen, että suojattua musiikkia käytetään läpinäkyvästi. Yhteishallinnointiorganisaatiot ovat keskeisessä asemassa oikeuksien tehokkaassa hallinnassa.

Jotta inhimillinen luovuus voidaan turvata myös tulevaisuudessa, olemassa olevaa tekijänoikeussääntelyä on sovellettava tehokkaalla tavalla. Lisensoinnilla voidaan kattaa kaikki tekoälymallin kehitysvaiheet – sekä syöttö- että tuotosvaiheet (input ja output) tuotosten jatkokäyttö mukaan lukien – mutta täytäntöönpano on riittämätöntä.

Täysin tekoälyllä tuotettu musiikki ja sen käytön lisääntyminen ei saa vääristää markkinoita tai heikentää ihmisten luoman musiikin arvoa. Tekoälyn tuottaman ilmaisen tai halpahintaisen musiikin saatavuus ei voi johtaa alkuperäisten tekijöiden saamien korvausten vähenemiseen.

Tasapainoisilla ratkaisuilla, joissa huomioidaan tekoälyteknologioiden vaatimukset ja huolehditaan samalla musiikin tekijöiden oikeuksista, voidaan edistää innovaatiota ja oikeudenmukaista kilpailua markkinoilla vaarantamatta luovien alojen toimintaedellytyksiä.

Tekoälylisensoinnin tarve

Tekoälyn ja tekijänoikeuksien suhteesta käytävää keskustelua on tarkasteltu laajalti ja yksityiskohtaisesti useissa eri oikeudellisissa ja poliittisissa asiakirjoissa. Tässä yhteydessä on olennaista korostaa yhtä perustavanlaatuista generatiivisen tekoälyn kaupalliseen käyttöön liittyvää periaatetta:

Tekoälymallin, -järjestelmän, -alustan tai -palvelun tai sisäänrakennetun tekoälytyökalun kehittäminen ja kaupallistaminen kattaa tekijänoikeudellisesti relevantteja toimia, jotka edellyttävät lisenssisopimuksia oikeudenhaltijoiden kanssa. Tämä on oikeudenmukaisen ja kestävän tekoälytalouden kulmakivi.

Kolme keskeistä vaihetta, joissa lisensointi on välttämätöntä

Tekijänoikeusnäkökulmasta pohjoismaiset yhteishallinnointijärjestöt ovat tunnistaneet kolme keskeistä vaihetta tekoälyn arvoketjussa, joissa kaupallista arvoa syntyy ja joissa lisensointi on välttämätöntä:

1. Tekoälymallien kouluttaminen ja siihen liittyvät palvelut – Tämä sisältää muun muassa tietojen keräämisen, tokenisoinnin, tietoaineistojen luomisen sekä tekstin ja tiedon louhinnan (sikäli kun poikkeus soveltuu). Nämä toiminnot, riippumatta siitä suorittaako tekoälykehittäjä ne itse vai ulkoistetaanko ne kolmansille osapuolille, perustuvat tekijänoikeudella suojatun musiikin käyttöön ja ne on katettava lisenssisopimuksilla.
2. Tekoälypalvelujen tarjoaminen yleisölle – Tekoälypalvelujen saattamisen yleisön saataville, mukaan lukien loppukäyttäjille olivatpa nämä yksityishenkilöitä, yrityksiä tai muita yhteisöjä, on perustuttava lisenssisopimuksiin.
3. Tekoälyn tuottaman sisällön hyödyntäminen – Tekoälypalvelun tuottaman musiikin (tekoälypalvelun tuotos, output) jatkokäytön on perustuttava lisenssisopimuksiin.
   Oikeudenmukaisen korvauksen takaaminen oikeudenhaltijoille on tapa varmistaa toimintaedellytykset inhimilliselle luovuudelle, turvata kulttuurin säilyttäminen ja kestävä markkinatilanne myös tulevaisuudessa.

Olettamasäännös

On välttämätöntä ottaa käyttöön olettamasäännös, jolla siirretään todistustaakka tekijänoikeudella suojatun musiikin käytöstä tekoälyn kouluttamisessa tekoäly-yrityksille. Jos tekoäly-yritykset eivät tarjoa täyttä läpinäkyvyyttä mallien kouluttamisessa käytetystä aineistosta, on tehtävä oletus, että koulutuksessa on käytetty tekijänoikeudella suojattua musiikkia. Yhteishallinnointiorganisaatiot voivat tehokkaasti valvoa tämän suojatoimen toteutumista.

Yhteishallinnoinnin rooli tekoälyaikakaudella

Yhteishallinnointi on välttämätöntä tasapainoisten ratkaisujen luomiseksi generatiivisen tekoälyn aiheuttamiin monimutkaisiin oikeudellisiin ja taloudellisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Yhteishallinnointiorganisaatioiden asiantuntemus ja olemassa oleva infrastruktuuri tarjoaa puitteet, joita hyödyntämällä voidaan varmistaa oikeudenmukaiset ja kestävät ratkaisut tekoälylisensointiin.

Yhteishallinnoinnin avulla varmistetaan:
• Oikeuksien tehokas saatavuus – tekoäly-yritys saa koosta ja markkina-asemasta riippumatta laajan lisenssikattavuuden yhden sopimuksen kautta varmistaen samalla sääntöjen noudattamisen ja edellytykset innovoinnille.
• Korvausten oikeudenmukainen jakaminen – korvaukset voidaan tilittää oikeudenmukaisesti tekoälyyn liittyvistä läpinäkyvyyshaasteista huolimatta.
• Oikeudenmukainen korvaus – kaikille oikeudenhaltijoille.

Yhteishallinnointi tasapainottaa oikeudenhaltijoiden asemaa suhteessa tekoälypalveluihin, joiden taustalla vaikuttavat globaalit teknologiajätit ja sijoittajat: yhteishallinnointi mahdollistaa tasapainoisemmat markkinaratkaisut myös näiden tahojen kanssa, mistä hyötyvät myös tekoälystartupit sekä pienet ja keskisuuret yritykset.Asiantuntemukseltaan korkeatasoiset laajaa oikeudenhaltijajoukkoa edustavat tahot, kuten yhteishallinnointijärjestöt, pystyvät tehokkaasti lisensoimaan oikeuksia tekoälytoimijoille, hallinnoimaan oikeuksia, valvomaan tekoälytoimijoihin kohdistettujen avoimuusvelvoitteiden toteutumista sekä varmistamaan korvausten oikeudenmukaisen ja tehokkaan jakamisen oikeudenhaltijoille.