Toni Nygård arvostaa musiikkia, joka kestää aikaa

Toni Nygård on säveltäjä, sanoittaja, sovittaja ja musiikkialan yrittäjä. Hän on opiskellut muun muassa Madetojan musiikkilukiossa, Oulun Konservatoriossa sekä Leeds College of Musicissa Englannissa. Musiikkitöitä Nygård on tehnyt Suomessa ja ulkomailla, mutta nykyisin musiikkia syntyy pohjoisesta käsin.

”Muutimme perheen kanssa takaisin Ouluun ja rakennutin järven rannalle juurivalmistuneen asunnon yhteyteen kivat työtilat. Maisema on inspiroiva ja voin sovittaa työkuviot paremmin lapsiperhearkeen. Hektisiin Helsingin vuosiini verrattuna elämä on nyt pykälää rauhallisempaa. Olen myös käynnistellyt julkaisutoimintaa omalla Finnsound-merkilläni.”    

Nygård on tehnyt sävellyksiä, sanoituksia ja sovituksia yli 500 kappaleeseen eri artisteille. Tarinoita musiikkiuran varrelta löytyy lukuisia – esimerkiksi levytysversioiden luominen edesmenneen Jamppa Tuomisen muutamasta julkaisemattomasta laulusta.

”Oi tarinoita riittäisi, mutta ensimmäisenä mieleen tulee tangokuningatar Hanna Talikaisen kappale Sattumaa, jonka perusidean sain unessa. Anna Erikssonin levyttämä Aiemmin oli puolestaan siitä mielenkiintoinen, että saman kappaleen tuotantoprosessin kautta syntyi kaksi levytettyä sävellystä sekä kolme tekstiä. Näistä yksi oli tekstitaituri Sinikka Svärdin Yön tuuliin (säv. Esa Nieminen, levytys Katri Helena).”

”Tuotantopuolelta mieleen tulee mm. mahtavasaundisen Jamppa Tuomisen tuuraaminen kappaleessa Yön kyyneleet. Sony Musicin Seppo Matintalo pyysi työstämään Jampan kokoelmalevylle joitain uusia kappaleita Veikko Juntusen vanhojen demojen pohjilta. Projekti tehtiin yhteistyössä perikunnan kanssa. Sain poimittua lauluraidat mm. konsonantteja kopioimalla, mutta juuri tuo sana ”yön” ei ollut pelastettavissa. No laitoin sitten pohjat repeatille ja äänitin itse kymmeniä ottoja eri äänensävyillä, joista lähimmäksi osuneen prosessoin armottomasti. Jampan ääni oli poikkeuksellisen kuulas ja yhtään pitempää pätkää en olisi pystynyt tai halunnut paikata. Kappale sai mukavasti soittoa radioasemilla.”

Musiikkityyleistä Nygård on kokeillut useita, mutta on myös alueita, joita hän haluaisi edelleen kartoittaa.

”Haaveilen voivani yhdistää joskus populaarimusiikkia ja sinfoniaa omalla tavallani. Koen olleeni mm. Suvi Teräsniskan projekteissa ensimmäisiä tuottajia, jotka toivat klassisia elementtejä ja särökitaroita iskelmään. Nykyäänhän tuo on jo arkipäiväistä. Vaimoni sellotausta on lisännyt kiinnostusta tuolle saralle entisestään.”

Myös omaan artistiuraan panostaminen kiinnostaa.

”Olen ollut monessa mukana bändipuolella, mutta vasta viime aikoina pohdiskellut mahdollisuutta omankin uran kokeiluun ja tehnyt hiljaista taustatyötä. Ainut oma levytykseni Yö on kuulas (san. Vexi Salmi) on kuitenkin saanut soittoa mm. Radio Suomessa ja kappale päätyi myös Suvi Teräsniskan joululevylle Tulkoon joulu.”

Vaarana kotimaisen musiikin yhdenmukaistuminen

”Kotimainen musiikki voi hyvin, mutta olen hieman huolissani perinteisten kappaleentekijöiden puolesta. Äänitemyynnin romahdus, manuskappaleiden julkaisumahdollisuuksien vähentyminen, yleistynyt housewriter-systeemi, radioasemien soittolistojen yhdenmukaistuminen sekä singer-songwriterien suurempi osuus markkinoilla on ajanut monet tekijät siihen, että leipää pitää hakea laajemmalta alueelta.”

”Teosto on tehnyt hyvää työtä sen suhteen, että tulovirtoja on saatu kompensoitua muista lähteistä, mutta ainakaan itseäni hyväkään soittomäärä Spotifyssa ei lämmitä henkisesti eikä taloudellisesti samalla tavoin kuin hyvin menestynyt CD-levy.”

Nygårdin tytär osallistui valokuvaushetkeen.

”Meillä on kyllä lahjakkaita tekijöitä, mutta koen, että päälle on puskemassa hieman sama ongelma kuin Yhdysvalloissa: samankaltaisen musiikin pakkosoitto vie vähitellen sävellysten persoonallisuutta pois. Usein käykin niin, että keskinkertaista sävelydintä kuorrutetaan kermaisella tuotannolla, minkä myötä paketti istuu kyllä radiosoittoon, vaan ei kosketa, eikä kestä aikaa.”

Toiminimellä työskentely sujuvaa

Toni Nygård työskenteli uransa alkuaikoina freelancer -mallilla, mutta musiikkialan töiden lisääntyessä toiminimen perustaminen muuttui ajankohtaiseksi.

”Parikymmentä vuotta sitten projektien määrä alkoi kasvaa selvästi ja sain ensimmäiset tilaukset levy-yhtiöiltä, mikä teki toiminimen perustamisesta aika lailla välttämättömän.”

Hän kertoo laskuttavansa toiminimellään kaiken musiikkialan työnsä, kuten tuotannot, nuotinnukset, äänilevypainon, laitevuokrauksen sekä kustannustoiminnan.  

Toiminimellä työskentelevän tulee antaa verottajalle arvio tulevan tilikauden tuloksesta. Nygård toteaa, että tulojen arviointi ennakkoon on vaikeaa.

”Se on haastavaa, mutta olen pyrkinyt varautumaan niin, että veropäätöksen kanssa voi aina elää. Olen myös maksanut joskus ennakkoveroja sisään loppuvuonna ja korkeiden korkojen aikaanhan tuolla on mahdollisuus hieman pelatakin, sillä ennakkoverot voi maksaa korotta sisään vielä verovuotta seuraavassa tammikuussa.”

Onko Nygårdilla jakaa oppeja tai huomioita omaa toiminimeä harkitseville musiikintekijöille?

”Yrityksen toimialaksi kannattaa merkitä kaupparekisteriin lähes kaikki mahdollinen, jotta sitä ei tarvitse muuttaa toiminnan laajentuessa.”

”Asioista tietämättömille ja kiireisille tilitoimiston käyttö on luultavasti järkevää, mutta kustannuksissa voi säästää paljon tekemällä pohjatyötä itse. Kun ensimmäinen tuloslaskelma, tase sekä veroilmoitus on teetätetty ammattilaisilla, sen pohjilta on helpompi oppia hoitamaan asioita itse. Musiikintekijät ry:n jäsenten käytettävissä on tilitoimiston palveluneuvonta. Toiminimen perustaminen on varsin helppoa, joskin edelleenkin asioita voisi tehdä valtion taholta yksinkertaisemmaksi.”

Nygård kertoo harkinneensa osakeyhtiön perustamista, mutta toteaa, että toiminimen mahdollistama yksinkertainen malli ajaa asiansa hyvin.

Madetojan lukion kasvatti valmentaa tulevia polvia

Nygårdin paluu Ouluun liittyy yllättävään käänteeseen työelämässä. Suunnitelmissa oli siirtyminen monikansalliseen yhtiöön, mutta työsuunnitelman kariutuminen vahvisti päätöksen muuttaa takaisin Ouluun. Työskentely etäyhteyksillä pääkaupunginkin suuntaan toimii hyvin.   

Oulu tunnetaan musiikkikaupunkina, jonka kasvatteihin myös Nygård itse lukeutuu. Hän on käynyt samaa Madetojan musiikkilukiota, josta ovat nousseet tunnetuiksi myös mm. Saara Aalto ja Ellinoora.

”Madetoja on tosiaan erityinen lukio ja olen löytänyt itsekin sieltä projekteihini upeita laulajia. Lukioikäiset Saara Aalto, Johanna Kurkela ja Tanja Torvikoski ansaitsivat kappaleeni esittäjinä paikan Suomen Euroviisuihin, mutta esityskokoonpanoon tuli muutoksia, kun Johanna sai sopimuksen Warnerille ja Tanja suuntasi ulkomaille.”

”Myös Suvi Teräsniska oli Madetojan musiikkilukiossa tullessaan koelauluun studiolle minun ja kollegani Jussi Rasinkankaan kuultavaksi. Nyt työstämme projektia uuden meidät valloittaneen madetojalaisen laulajattaren kanssa.” 

Musiikkiin liittyen Oulussa järjestetään tapahtumia, kuten Hailuodon Musiikkipäivät tai Bättre Folk -festivaali. Mitä mieltä Nygård on kaupungin musiikkitapahtumista tai ehtiikö hän niissä käydä?

”Olin pitkään pois Oulusta, joten en ole täysin kartalla kaupungin nykyisestä kulttuuritarjonnasta. Ystäväni Samu Forsblom valittiin vasta Oulun kulttuurijohtajaksi, joten saan varmasti pian ajankohtaista tietoa kaupungin tapahtumista ja pääsen toivottavasti heittämään myös joitain omia ajatuksiani ilmoille. ”