Helsingin messukeskuksessa vietetty radiogaala juhlisti kaupallisen radion 40-vuotista taivalta näyttävin menoin. Gaala kokoaa yhteen radio- ja musiikkialan ammattilaiset juhlistamaan vuoden merkittävimpiä saavutuksia ja palkintoja jaetaan myös yleisöäänestykseen perustuen.

Vuoden radiobiisi 2024 -palkinnon sai BEHM kappaleellaan Syntymäpäivä (vielä kerran JEE) (säv & san: Rita Behm, sov. Kalle Mäkipelto). Palkinto perustuu Radiomonitorin kuukausittaisiin tilastoihin, joissa huomioidaan menneen vuoden kaikkien suomalaisradiokanavien soittokerrat ja tavoittavuudet. Syntymäpäivä keräsi vuoden aikana vaikuttavat 190,6 miljoonaa kuuntelukertaa radioiden kautta ja oli kolmen soitetuimman joukossa viime vuoden maaliskuussa, huhtikuussa ja toukokuussa.

Gaalassa jaettiin myös kaikkien aikojen radiobiisi -palkinto, joka perustuu kaupallisen radion historian aikana saatuihin pitkäaikaistietoihin. Palkinnon sai Jenni Vartiaisen tulkitsema Missä muruseni on (säv. Jukka Immonen, Jenni Vartiainen, Mariska, san. Mariska, kust. BMG Rights Management Scandinavia). Kappale on soinut radiotaajuuksilla ahkerasti ilmestymisvuodestaan 2010 lähtien ja sen kestävä menestys osoittaa, että kyseessä on suomalaisten ikisuosikiksi päässyt klassikko.

Teosto toimi myös tänä vuonna Radiogaalan yhteistyökumppanina, ja oli mukana nostamassa esiin musiikintekijöiden merkitystä suomalaisessa radiokentässä. Vuosittain merkittävä osa musiikin tekijöiden ja kustantajien tilityksistä jaetaan nimenomaan radiosoitosta.

Tutustu myös kaupallisen radion 40-vuotishistoriikkiin täältä: https://kaupallinenradio40vuotta.fi/

Rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia sävelteoksia huomioiva Teosto-palkinto on yksi pohjoismaiden suurimmista taidepalkinnoista. Vuodesta 2003 alkaen jaetulla palkinnolla huomioidaan säveltäjien, sanoittajien ja säveltäjien työtä.

Teosto-palkinnon kuusi ehdokasta ja kaksi voittajaa valittiin vuoden 2024 aikana julkaistujen tai kantaesitettyjen kotimaisten sävelteosten joukosta. Voittajat valitsi nelihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat vuoden 2024 Teosto-palkintovoittajat Jenni Kinnunen (Tinyhawk & Bizzarro) ja Minna Leinonen sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet, Pop & Jazz Konservatorion rehtori Janne Murto ja Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Ilkka Mattila.

”Ehdokkaat heijastivat poikkeuksellista taiteellista moninaisuutta, omaperäisyyttä ja syvällistä ilmaisua. Kokonaisuudesta syntyi vahva vaikutelma tämän hetken kotimaisen musiikin rikkaudesta ja tekijöidensä tinkimättömästä näkemyksestä. Voittajat valikoituivat laadukkaasta joukosta kuitenkin melko helposti. Voittoteokset ovat tyylillisesti hyvin erilaisia, mutta kuitenkin energialtaan kuin saman kolikon eri puolia”, kuvailee raadin puheenjohtaja Janne Murto.

Teosto-palkinnon voittajat julkistettiin Musiikkitalon ravintolassa pidetyssä kutsuvierastilaisuudessa 24. huhtikuuta.

Voittajavalintojen perusteet

Mioko Yokoyaman sävellys Mineralization

Tämän sisällön tarkastelu edellyttää evästeiden hyväksyntää.

Kantaesitys: 3.2.2024, Helsingin Musiikkitalo. Esittäjä: Uusinta Ensemble – Malla Vivolin (huilu), Helmi Malmgren (bassoklarinetti), Maria Puusaari (viulu), Pinja Nuñez (sello).

Mineralization on kotimaisen nykymusiikin helmi, joka hyödyntää taitavasti ja kunnianhimoisesti kamarimusiikkikokoonpanon mahdollisuuksia. Nykysoittotekniikat, kuten viulun ja sellon kielten sinitarralla preparointi, yhdistyvät huokoisiin, perkussiivisiin ja kitkaisiin ääniin. Näin Yokoyama synnyttää kiehtovan superinstrumentin, jonka soinnit sulautuvat toisiinsa kekseliäästi. 

Mineralization “rokkaa” ja on helposti lähestyttävä jo ensimmäisellä kuuntelukerralla, tarjoten silti uusia ulottuvuuksia yhä uudelleen ja uudelleen. Teos hivelee aisteja paitsi kuulokuvallaan, myös kehollisella ja visuaalisella voimallaan. Yokoyama luo hienosti musiikkiinsa tilaa, jossa kuulija saa kokea ja tulkita teosta omista lähtökohdistaan.

Kristo Laantin teokset DJ Kridlokkin levyllä Hai

Tämän sisällön tarkastelu edellyttää evästeiden hyväksyntää.

Julkaistu: 5.4.2024, PME Records. Säv., san. & sov. Kristo Laanti.

DJ Kridlokkin Hai on poikkeuksellinen hiphop-kokonaisuus, jossa inhimillisyys, taiteellinen tinkimättömyys ja vahva kerronta kohtaavat. Kristo Laantin säveltämä, sovittama, sanoittama ja tuottama albumi uhmaa genrensä perinteitä ja kasvaa niistä yli – sen kielellinen ilmaisu on mestarillista, rehellistä ja täysin omaleimaista. Suomen kieltä käytetään vivahteikkaasti ilman anglismeja, ja jokainen säe on pysäyttävä, täynnä merkityksiä.

Teos toimii yhtä aikaa henkilökohtaisena kertomuksena ja tarkkanäköisenä kommentaarina yhteiskunnallisista ja ekologisista teemoista. Minimalistinen musiikki tukee lyriikkaa, ja kokonaisuus hengittää elokuvallista tunnelmaa.

Tekijyys on läsnä jokaisessa teoksen yksityiskohdassa: vuosien kokemus, omistautuminen ja virtuositeetti kantavat läpi koko levyn. Teoksessa kuuluu eletty elämä ja itsevarmuus, jota ei tarvitse korostaa. Tätä albumia ei vain kuunnella – siihen pysähdytään.

Teosto-palkinnosta kisasi kuusi ehdokasta

Tänä vuonna ehdokkaina voittajateosten lisäksi olivat:

• Aino Morkon ja työryhmän teokset pehmoainon levyllä soittorasia
• Anni Kiviniemen sävellykset Anni Kiviniemi Trion levyllä Eir
• Salla Saarisalon ja työryhmän teokset Saarisalon levyllä Mikä meitä vaivaa?
• Lara Poen sävellys Laulut maaseudulta

Ehdokkaat valitsi esiraati, johon kuuluivat toimittaja, tietokirjailija Sonja Saarikoski (pj); DJ, tutkija, FT Mikko Mattlar (vpj); toimittaja, radiojuontaja Laura Vähähyyppä; Jazzliiton toiminnanjohtaja Maria Silvennoinen; lehtori, muusikko ja toimittaja Ville Komppa sekä toimittajat Ella Ossi ja Jarkko Fräntilä.

Teosto-palkinto on tunnustus rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille sävelteoksille

Teosto-palkinnon tarkoituksena on antaa vuosittain tunnustusta rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille sävelteoksille tai sävelteoskokonaisuuksille. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia. Teosto haluaa myös tukea palkinnolla musiikkilajien moninaisuutta ja nostaa musiikin tekijöiden työn yhteiskunnallista arvostusta.  Vuodesta 2003 lähtien jaettu Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja. Palkinto jaettiin nyt 20. kerran.

Lisätietoja

TEOSTON KULTTUURISÄÄTIÖ

Teoston kulttuurisäätiö on vuonna 2024 perustettu tekijöiden säätiö. Tehtävämme on kotimaisen musiikin ja sen tekijöiden toimintaedellytysten edistäminen. Myönnämme musiikin tekijöille apurahoja ja rahoitamme alaa koskevia hankkeita. Toimintaamme ohjaavat arvot ovat monimuotoisuus, pitkäjänteisyys, ennakkoluulottomuus ja aloitteellisuus. Uskomme, että luova työ kannattaa. Teoston kulttuurisäätiö sijaitsee Keilaniemessä Musiikin Satamassa, jossa jaamme arkemme muiden musiikin kentän toimijoiden kanssa.

TYÖSUHDE JA ALOITUS

Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva ja kokoaikainen. Toivomme, että voisit aloittaa tehtävässä jo 1.8.2025 tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Säätiöllä on joustavat etätyömahdollisuudet, mutta osa apurahakoordinaattorin työtehtävistä on mahdollista tehdä vain paikan päällä. Tehtävään kuuluu joskus myös iltatöitä.

Etsimämme apurahakoordinaattorin työtehtäviin kuuluu:

• hakemusten käsittelyyn, apurahojen ja hanketukien maksatukseen sekä niiden raportointiin liittyvät työtehtävät ja apurahaneuvonta
• säätiön asiantuntijatoimikunnan työskentelyn avustaminen
• myönnettyihin apurahoihin ja avustuksiin liittyvän datan kerääminen ja analysointi sekä tiedonhankinta ja arkistointi
• apuraha- ja tukiprosessien sekä tukitoiminnan kehittäminen
• digitaalisten järjestelmien käyttöönoton ja ylläpidon tehtävät
• sovitut taloushallinnon ja maksuliikenteen hoitamiseen liittyvät tehtävät

Etsimämme henkilö on: 

• itsenäiseen työskentelyyn pystyvä tiimipelaaja, jolla on kykyä ongelmanratkaisuun ja paloa toiminnan kehittämiseen 
• järjestelmällinen ja huolellinen tekijä, jolla prosessit ja erilaiset digitaaliset järjestelmät pysyvät hyppysissä
• datalukutaitoinen henkilö tai innostunut oppija
• edellä kuvatun kaltaisissa tehtävissä jo aiemmin työskennellyt osaaja
• hyvä kirjallinen ja suullinen viestijä suomeksi ja englanniksi
• säätiön toiminnasta ja toimintaympäristöstä kiinnostunut ja innostunut tekijä
• ylemmän korkeakoulututkinnon sopivalta alalta omaava henkilö

Haethan rohkeasti, vaikkei sinulta löytyisikään kaikkea yllä listattua osaamista. Uskomme, että työ myös opettaa tekijäänsä. 

Apurahakoordinaattorin palkkahaarukka on n. 3 200–3 800 euroa. Lopullinen palkka määräytyy mm. henkilön osaamisen ja aiemman työkokemuksen perusteella tarkennettavan tehtävänkuvan mukaan.

HAKEMUKSEN LÄHETYS

Hae tehtävään jättämällä vapaamuotoinen hakemus ja CV viimeistään keskiviikkona 30.4.2025 klo 16 mennessä.

LISÄTIETOJA

• Psyconin konsultti Laura Nissilä, tavoitettavissa puhelimitse numerosta 020 710 1271 ma 14.4. klo 9–10 ja ke 16.4. klo 16–17.
• Teoston kulttuurisäätiön asiainhoitaja Teijamari Jyrkkiö, tavoitettavissa puhelimitse numerosta 040 557 6990 ti 15.4. klo 9–10 ja to 17.4. klo 16–17.

---

Yhdentoista musiikkialan organisaation yhdessä toteuttamaan barometriin saatiin lähes 1500 vastausta kaikista alan ammattiryhmistä. Vastaajista 53 prosenttia kokee alan yhdenvertaiseksi. Viime vuoden vastaavassa tutkimuksessa luku oli 49 prosenttia. 

Yhdenvertaisuuden kokemus vaihtelee kuitenkin paljon sukupuolen, aseman ja iän mukaan. Naisista 41 prosenttia pitää alaa yhdenvertaisena, kun taas miehistä 60 prosenttia on tätä mieltä. 43 prosenttia vastaajista kokee, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä alalla.

Musiikkialalla työskenteleville yhdenvertaisuuden edistäminen on tärkeää, mikä välittyy myös avoimista vastauksista. Peräti 93 prosenttia vastaajista sanoo, että yhdenvertaisuus on heille tärkeä arvo. Yli neljä viidesosaa alan toimijoista haluaa, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseksi tehdään aktiivisia toimenpiteitä.

”On hienoa nähdä, että musiikkialalla on tapahtunut kehitystä oikeaan suuntaan, ja moni on huomannut sen. Saimme tutkimuksesta vahvan tuen myös sille, että julkista keskustelua ja käytännön toimia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi tulee edelleen jatkaa. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta ala voi aidosti kehittyä ja avautua kaikille taustasta riippumatta. Suomen kaltaisessa pienessä maassa tämä on tulevaisuuden selviytymisen edellytys”, sanoo Teoston viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.

Barometrin vastaajista 78 prosenttia on sitä mieltä, että alan työkulttuurissa hyväksytään erilaisuutta, ja 68 prosenttia kokee, että alalla kunnioitetaan muita.

Naiset ja vähemmistöjen edustajat syrjityimpiä

Vaikka kehitystä on tapahtunut, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu on edelleen yleistä musiikkialalla. Syrjinnän ja epäasiallisen käytöksen kohteeksi on viimeisen vuoden aikana joutunut lähes kolmannes kaikista musiikkialalla työskentelevistä.

Myös syrjinnän kokemuksessa on suuria eroja sukupuolten välillä. Viimeisen vuoden aikana syrjintää tai epäasiallista kohtelua on kokenut 42 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä. 

Sukupuolesta johtuvaa syrjintää tai epäasiallista kohtelua on puolestaan kokenut 35 prosenttia naisista ja vain neljä prosenttia miehistä, eli joka kolmas nainen ja joka kahdeskymmenesviides mies.

Sukupuoli- ja etnisten vähemmistöjen edustajista noin kolmannes on kokenut syrjintää tai epäasiallista kohtelua vähemmistöryhmään kuulumisen vuoksi.

Yrittäjät ja freelancerit kokevat musiikkialalla syrjintää ja epäasiallista kohtelua muita enemmän. Iästä johtuva syrjintä kohdistuu eniten 25–34-vuotiaisiin (24 prosenttia), jotka ovat uransa alkuvaiheessa. 35–54-vuotiaista syrjintää kokee 13–14 prosenttia.

Syrjinnällä tai epäasiallisella kohtelulla on myös suuria vaikutuksia musiikkialalla toimivien hyvinvointiin. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista kokee, että syrjintä tai epäasiallinen kohtelu on vaikuttanut kielteisesti urakehitykseen. Lähes yhtä moni tunnistaa kielteisiä vaikutuksia myös mahdollisuuksiin löytää oikeita verkostoja ja kumppaneita sekä luovaan työhön musiikin parissa. Nuorten kohdalla syrjintä on saanut monet harkitsemaan myös alan vaihtoa.

Raportointikäytännöissä merkittäviä puutteita

Epäasiallinen käytös ilmenee useimmiten sopimattomana kommentointina tai vitseinä (58 prosenttia), osaamisen vähättelynä (56 prosenttia), tunnustuksen puutteena tai ideoiden ja ajatusten kyseenalaistamisena (54 prosenttia). 

Vain noin kolmasosa syrjintää tai epäasiallista kohtelua kokeneista on raportoinut siitä eteenpäin. Suurin syy tälle oli se, ettei ole olemassa sopivaa tahoa, jolle asiasta voisi ilmoittaa. Yli puolet myös kokee, ettei ilmoittamisesta ole mitään hyötyä tai pelkää sen aiheuttavan negatiivisia seurauksia itselleen.

”Vaikka tietoisuus ja ohjeistukset ovat lisääntyneet, monille on edelleen epäselvää, minne epäasiallisesta käytöksestä voi ilmoittaa. Alalla tarvitaan selvästi uudenlaisia matalan kynnyksen kanavia, jotta tapauksiin voidaan puuttua tehokkaammin”, Aura painottaa.

Julkinen keskustelu edistää muutosta

Vastaajien mielestä suurimmat haasteet musiikkialalla ovat toimeentulo ja epävarmat pätkätyöt sekä päätösvallan keskittyminen harvoille. Monille myös verkostoihin pääsy on merkittävä haaste, ja erityisesti naiset ja muunsukupuoliset kokevat sen kriittiseksi uransa kannalta.

Naisten, nuorten ja freelancerien näkemykset alan yhdenvertaisuudesta ovat muita synkempiä. Alaa pidetään yhä miesvaltaisena, jossa muun muassa hyvä veli -kerhot toimivat portinvartijoina musiikkimaailmaan. 

Tehokkaimpina keinoina yhdenvertaisuuden parantamiseksi vastaajat pitävät julkista keskustelua (72 prosenttia), rohkeiden ihmisten esimerkkiä (60 prosenttia) ja esikuvien esiin nostamista (41 prosenttia).

Monet vastaajat kiittävät lisääntynyttä keskustelua ja tietoisuuden lisäämistä niin alan sisällä kuin mediassa. Myös ohjeistusten kehittäminen nähdään positiivisena askeleena eteenpäin.

Myös musiikkialan koulutuksella on keskeinen rooli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamisessa. Kyselyn mukaan vain alle puolet musiikkipedagogeista ja musiikin aineenopettajista kokee, että opetuksessa käsitellään riittävästi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon teemoja. Opettajat toimivat esikuvina ja suunnannäyttäjinä alalle hakeutuville nuorille, joten koulutuksen kehittäminen on avainasemassa yhdenvertaisemman musiikkikentän rakentamisessa.

Melkein 1 500 musiikin alalla toimivaa vastaajaa

Kyselyn tiedonkeruu toteutettiin maaliskuussa 2025, ja siihen vastasi yhteensä 1 484 musiikkialalla toimivaa henkilöä. Monet vastaajat toimivat useammassa musiikkialan roolissa: heistä 1 123 oli esiintyjiä tai muusikoita, 821 säveltäjiä tai sanoittajia ja 446 tuottajia. Lisäksi vastaajien joukossa oli muun muassa kustantajien, levy-yhtiöiden ja järjestöjen edustajia sekä musiikin aineenopettajia ja opiskelijoita. Tutkimuksen virhemarginaali on 95 prosenttia luotettavuudella +/- 2,7 prosenttia. Kyselyn tuloksia verrattiin vuonna 2024 toteutetun kyselyn tuloksiin.


Musiikkialan yhdenvertaisuusbarometrin toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku Oy, ja sitä koordinoi Teosto. Barometrissä kumppaneina ovat Gramex, Music Finland, Musiikkituottajat – IFPI, Muusikkojen liitto, Suomen jazzliitto, Suomen Konservatorioliitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Sinfoniaorkesterit sekä Suomen Säveltäjät.

Poimimme kyselyn perusteella muutaman eniten mainintoja saaneen keikkapaikan, joista teemme jutun TeoStory-verkkomediaan.

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme 100 euron lahjakortin F-Musiikkiin sekä kolme Teosto-juomapulloa. Voit vastata kyselyymme myös anonyymisti. Tutustu tästä tietosuojaselosteeseemme.

Yksimielisesti päätettiin esittää seuraavia henkilöitä valittaviksi:

• Vakavan musiikin säveltäjä Antti Auvinen, jatkaa puheenjohtajana
• Kevyen musiikin tekijä Iisa Pajula, jatkaa jäsenenä
• Kevyen musiikin tekijä Maija Ruuskanen, jatkaa jäsenenä
• Musiikintekijä Jiri Kuronen, jatkaa jäsenenä
• Musiikkikustantaja Saara Konttinen, jatkaa jäsenenä
• Musiikkikustantaja Riku Salomaa, jatkaa jäsenenä

Vaalivaliokunnan ehdotus ei sido kevätkokousta. 

Teoston jäsenistö nimittää hallituksen järjestön kevätkokouksessa 21.5.2025. 

Vetoomuksen on allekirjoittanut 37 eurooppalaista ja globaalia luovan alan järjestöä, jotka edustavat tekijöitä, taiteilijoita, mediaa ja muita oikeudenomistajia. Teosto on mukana vetoomuksessa eurooppalaisen kattojärjestönsä GESACin kautta.

Luovan alan toimijat katsovat, että yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin liittyvien käytännesääntöjen kolmas luonnos ei ole hyväksyttävä. Alkuperäisen aikataulun mukaan käytännesäännöt olisi tullut viimeistellä toukokuun alkuun mennessä.

Vetoomuksen mukaan käytännesääntöjen tämänhetkinen versio heikentää viime vuonna voimaan tulleen tekoälyasetuksen tavoitteita ja tarkoitusta. Lisäksi sen katsotaan olevan ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. Vetoomus on toimitettu EU-päättäjille eilen 27.3.2025.

Teemaa käsitellään myös 22.4. Teoston AI Afterworkeilla, jonne voit ilmoittautua täällä.

Tekoälyasetuksen tavoitteena läpinäkyvyyden lisääminen ja oikeuksien suojaaminen

EU:n tekoälyasetus hyväksyttiin Euroopan parlamentissa viime vuonna ja se tulee voimaan asteittain. Sen keskeisenä tavoitteena on antaa luovan työn tekijöille ja muille oikeudenomistajille selkeät keinot omien oikeuksiensa valvomiseen: yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajat velvoitetaan ottamaan käyttöön toimenpiteet, jotka varmistavat EU:n tekijänoikeuslainsäädännön noudattamisen sekä antamaan riittävän yksityiskohtainen yhteenveto niiden koulutuksessa käytetystä aineistosta.

EU:n lainsäätäjä on pitänyt näitä velvoitteita keskeisinä keinoina tukea tekoälyn kehittämistä Euroopassa ja suojata luovia aloja Euroopan unionin kulttuuri- ja talouselämän ajureina. Nyt valmisteltavat käytännesäännöt ovat keskeinen asiakirja sen varmistamiseksi, että tekoälyasetusta sovelletaan tarkoitetulla tavalla.

Eurooppalainen luova ala katsoo, että nykyisessä käytännesääntöjen luonnoksessa tekoälyasetuksen vaatimuksia läpinäkyvyyden ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi vesitetään merkittävästi. Tämä johtaa siihen, että oikeudenhaltijat eivät käytännössä voi valvoa oikeuksiensa toteutumista eivätkä tekoälytoimijat voi varmistua siitä, että ne noudattavat EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöä tai tekoälyasetusta. Tämä synnyttää merkittävää oikeudellista epävarmuutta ja vaarantaa sekä kulttuurialan että tekoälytoimijoiden toimintaedellytyksiä Euroopassa.

Luova ala on osallistunut aktiivisesti käytännesääntöjen laatimiseen antamalla edellisiin versioihin rakentavia kehitysehdotuksia, mutta nämä luovaan alaan vaikuttavat ehdotukset on jätetty paljolti huomiotta.

Käytännesäännöillä vesitetään tekoälyasetuksen tavoitteita

Yhteiseurooppalainen vetoomus nostaa esiin käytännesääntöjen tämänhetkisen version merkittävimmät haasteet:

• Luonnoksessa tekoälyalustojen tekijänoikeuden noudattamista koskevat velvoitteet on supistettu pelkästään “kohtuullisten ponnistelujen” (“reasonable efforts”) tasolle, mikä ei riitä takaamaan sitä, että tekoälytoimijat toimisivat EU:n tekijänoikeuslainsäädännön tai tekoälyasetuksen mukaisesti.
• Luonnos poistaa tekoälytoimijoilta velvollisuuden varmistaa huolellisesti, ettei niiden hankkima koulutusaineisto loukkaa tekijänoikeuksia.
• Luonnoksessa ei anneta selkeitä ohjeita siitä, miten tekoälypalveluiden tarjoajien olisi toimittava huomioidakseen oikeudenomistajien tekemät oikeudenpidätykset. Se vaarantaa myös oikeudenomistajien mahdollisuuden valita, miten oikeudenpidätykset toteutetaan. Ainoana oikeudenpidätystapana, jota tekoälytoimijoiden edellytetään noudattavan, on robot.txt standardi, mikä on oikeudenhaltioiden kannalta riittämätöntä. Muiden oikeudenpidätystapojen huomiointi on käytännesääntöjen mukaan vapaaehtoista, mikä on suoraan EU-sääntelyn vastaista. Myös EU:n tekijänoikeussääntelyyn sisältyvä laillisen lähteen vaatimus on vesitetty käytännesäännöissä edellyttämällä vain teknisten pääsynvalvontatoimien noudattamista sekä vain kohtuullisia ponnisteluja piraattilähteiden tunnistamiseksi. Tämä siitäkin huolimatta, että laillisen lähteen vaatimus on EU:n lainsäädännön pakollinen velvoite.
• Myös tekijöiden ja muiden oikeudenomistajien mahdollisuus valvoa oikeuksiaan on uhattuna: vaikka käytännesääntöluonnos edellyttää tekoälytoimijoiden mahdollistavan tavan esittää tekijänoikeuksia koskevia valituksia, se ei määrittele toimia, joihin tekoälytoimijoiden tulisi ryhtyä valitusten ratkaisemiseksi.
• Käytännesäännöissä olisi korostettava kahta tekijänoikeuslainsäädännön perusperiaatetta, jolla varmistetaan tekijänoikeussäännösten noudattaminen: tekoälytoimijoiden on hankittava suojatun aineiston käyttöön ennakollinen lupa ja pidättäydyttävä suojatun aineiston luvattomasta käytöstä. Käytännesäännöissä tulisi myös korostaa, että tekoälyasetuksen velvoitteet soveltuvat yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin riippumatta siitä, mihin toimijat ovat sijoittuneet tai missä malli on koulutettu.
• Olennaista on myös, että käytännesääntöihin sisällytetään riittävällä tasolla oleva yhteenveto mallien koulutukseen käytetystä sisällöstä, jotta tekijät, esiintyjät ja muut oikeudenomistajat voivat tehokkaasti valvoa ja panna täytäntöön oikeuksiaan. Mallien koulutukseen käytettyä sisältöä koskeva läpinäkyvyysvelvoite ei vaadi merkittäviä panostuksia tekoälytoimijoilta eivätkä salassapitosäännökset voi olla peruste poiketa läpinäkyvyysvaateista tai sivuuttaa oikeudenhaltijoiden mahdollisuudet toteuttaa perusoikeuksiaan tehokkailla oikeussuojakeinoilla.
  

Tekoälyasetuksen alkuperäinen tarkoitus oli tukea vastuullisen tekoälyn kehitystä ja varmistaa, että kulttuuri- ja luovat alat voivat jatkaa kasvuaan Euroopassa. Nykymuodossaan käytännesääntöluonnos vesittää nämä tavoitteet ja on ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa. Eurooppalaisille päättäjille ja medioille toimitettu vetoomus vaatii, että käytännesääntöjen kolmatta luonnosta ei tulisi hyväksyä ilman merkittäviä parannuksia.

Yhdistelmävakuutusta koskeva muistio

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/10074/2024

Työttömyysturvan yhdistelmävakuutus mahdollistaisi palkkatyön, yritystoiminnan työtulon ja työskentelyapurahan yhdistämisen työttömyysvakuutuksessa. Yritystoiminnan työtulolla tarkoitetaan myös ansaintatarkoituksessa harjoitetusta itsenäisestä luovasta tai kulttuurialan työskentelystä tai tieteellisestä työskentelystä saatavaa tuloa. Yhdistelmävakuutus koskisi toisin sanoen myös taiteilijoita.

Yhdistelmävakuutus koskisi henkilöitä, joilla ei nyt kerry työssäoloehtoa palkkatyön tai yritystoiminnan vähäisyyden takia. Tähän ryhmään kuuluvien osalta yhdistelmävakuutus mahdollistaisi perus- tai ansiopäivärahan saamisen työmarkkinatuen sijasta, mikäli palkkatyön ja yrittäjyyden tulot yhteensä täyttäisivät vakuutuksen ehdot. Yhdistelmävakuutus koskisi myös henkilöitä, joilla joko palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehto kertyy jo nyt. Jälkimmäisen ryhmän osalta yhdistelmävakuutus merkitsisi sitä, että vakuutettava tulo ja sen myötä ansiopäiväraha voisi olla nykyistä suurempi.

Luovien alojen näkökulmasta huolena on, että lopulta ansiopäivärahaa saisi vain rajallinen osa teoreettisesta henkilöpiiristä, eli sekä yrittäjänä että palkansaajana työllistyvistä henkilöistä.

• Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotun henkilön oikeus työttömyysturvaan on melko tiukasti rajattu nykyisessä lainsäädännössä, mikä aiheuttaa ongelmia luovan työn tekijöille. Ymmärryksemme on, että tätä rajausta ei ole tarkoitus yhdistelmävakuutuksen myötä muuttaa, jolloin moni luovan alan ammattilainen ei tämänkään esityksen myötä pääsisi lopulta työttömyysturvan piiriin.
  
• Rajauksia kuvaavat ohjeet eivät ole myöskään kovin tarkat. Nykylaissa ainoat tarkemmat rajaukset ovat, että yrittäjä pääsee työttömyysturvan piiriin ainoastaan, jos hän osoittaa yrittäjätoiminnan loppuneen, tai jos henkilö on ollut vähintään kuusi kuukautta kyseiseen yritystoimintaan tai omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä. Osa-aikatyölle ei siis ole selkeää, julkisesti tiedossa olevaa rajaa, jonka ylittämisen myötä henkilön katsotaan olevan sivutoiminen yrittäjä. Olisikin syytä antaa edes jokin viitteellinen viikoittaisten työtuntien määrä tai muu tarkempi ohje, joka auttaisi palkkatyötä ja yrittäjyyttä yhdistävää henkilöä määrittämään, onko hän sosiaaliturvajärjestelmän näkökulmasta sivu- vai päätoiminen yrittäjä. Näin hän tietäisi, voiko hän luottaa työttömyyden hetkellä pääsevänsä yhdistelmävakuutuksen hänelle tuoman työttömyysturvan piiriin.

Yhdistelmävakuutuksen työssäoloehtoa koskeva ehdotus

Selvityksessä ehdotetaan, että yhdistelmävakuutuksen työssäoloehtoa kerryttäisi jokainen sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana yhteenlaskettu, huomioitava tulo olisi 930 euroa tai enemmän. Työssäoloehto täyttyisi, kun 28 kuukauden tarkastelujaksolla on koossa 12 työssäoloehtoa kerryttävää kuukautta. Tarkastelujaksoa voitaisiin pidentää esimerkiksi päätoimisen opiskelun, työkyvyttömyyden ja perhevapaan perusteella, kuitenkin enintään seitsemällä vuodella.

Selvityksessä ehdotettu työssäoloehto vastaisi pääosin palkansaajan työssäoloehtoa. Tuloraja on 930 euroa kuukaudessa siksi, että tätä matalampi yhteenlaskettu tulo ei vielä mahdollista ansiopäivärahan ansio-osan syntymistä, jolloin etuus jäisi joka tapauksessa työmarkkinatuen suuruiseksi.

On hyvä, että työssäoloehto on yhdenmukainen palkansaajan työssäoloehdon kanssa. Tämä ehto on kuitenkin erityisesti viimeaikaisten kiristysten myötä varsin tiukka ja tarkoittaa monien pienituloisten, pätkittäin työllistyvien luovan alan ammattilaisten jäämistä järjestelmän ulkopuolelle pelkän perusturvan varaan.

Mitkä tulot kerryttäisivät vaadittua 930 euron kuukausikohtaista vähimmäistuloa?

Selvityksessä ehdotetaan, että työssäoloehtoa tutkittaessa tulo huomioitaisiin seuraavasti:

• Palkkatulona huomioitaisiin samat tuloerät kuin palkansaajan työssäoloehdossa. Palkka otetaan huomioon bruttomääräisenä. Pääsääntöisesti tulo huomioitaisiin maksuajankohdan mukaan. s
• Yritystoiminnan tulona huomioitaisiin YEL, MYEL tai yrityksen osaomistajan kohdalla TyEL-vakuutuksen mukainen työtulo. Jos em. eläkevakuutuksen mukainen tulo kuitenkin ylittää 15 128 euroa vuodessa (vuonna 2025), tuloksi voitaisiin vakuuttaa henkilön valitsema tulo, kuitenkin vähintään mainittu 15 128 euroa vuodessa, tai
• jos henkilöllä ei ole YEL-, MYEL- tai TyEL-vakuutusta, tulona huomioitaisiin henkilön työttömyyskassassa vakuuttama tulo, joka vastaisi YEL-vakuutuksen mukaista työpanoksen arvoa. Vakuutettava tulo on vähintään 1 200 euroa vuodessa. Vakuutettavan tulon yläraja olisi pakollisen YEL-vakuutuksen alaraja vähennettynä 1 200 eurolla. Yläraja muuttuu vuosittain pakollisen YEL-vakuutuksen tulorajan perusteella. Vuonna 2025 yläraja olisi enintään 8 008 euroa vuodessa.

On varmistettava, että työpanoksen arvo huomioi henkilön kussakin kuussa tekemän työn arvon mahdollisimman tarkasti. Työpanos ja siitä saatava tulo eivät aina ajoitu samalle hetkelle: esimerkiksi tekijänoikeustuloja saa niin kauan, kun henkilön tekemää kappaletta esitetään ja kuunnellaan, eli myös vuosia ja jopa vuosikymmeniä tehdyn työn jälkeen. Erilaisia apurahoja ja korvauksia taas saatetaan maksaa kertaluontoisesti, vaikka kyseessä olisi useamman kuukauden työskentelystä maksettava tulo.

Lähtökohtaisesti työpanoksen arvon määrittämisessä onkin syytä luottaa henkilön omaan ilmoitukseen. Luovilla aloilla tulojen ja siten työpanoksen arvon arviointi ennakkoon on usein erittäin haastavaa. Keikkoja voi jonain vuonna olla tarjolla reippaasti ja toisena taas varsin vähän; musiikkikappaleesta voi tulla erittäin suosittu tai se voi jäädä lopulta kokonaan julkaisematta tekijästä riippumattomista syistä. Siksi on hyvä, että vakuutusmaksuun vaikuttavaa arviota työpanoksen arvosta voi muuttaa myös kesken vuotta. On tärkeää, ettei ennakoinnin vaikeudesta aiheudu kohtuuttomia tilanteita luovien alojen tekijöille.

Erityisen haastavaksi tilanne muodostuu sivutoimisille yrittäjille, joiden tulot ovat lähellä YEL-vakuutuksen alarajaa. Yhdistelmävakuutus olisi todennäköisesti heille houkuttelevampi ja edullisempi tuote kuin YEL, jolloin saattaa syntyä kannustin olla kasvattamatta omaa yritystoimintaa.

On ymmärrettävää, ettei samaa tuloa voi vakuuttaa sekä yhdistelmävakuutuksen että YEL:n piirissä. Käytännössä tämä ratkaisu luo kuitenkin rajan, jonka ylittämiseen liittyisi yrittäjän kannalta epävarmuuksia ja riskejä. Tällaiset sivuvaikutukset on tärkeää minimoida jatkovalmistelussa.

Yhdistelmävakuutus musiikin tekijän näkökulmasta

Musiikin luova alkutuotanto edustaa Suomen Musiikintekijöitä, Suomen Säveltäjiä, Suomen Musiikkikustantajia ja Teostoa. Näistä järjestöistä suurin on Teosto, joka edustaa noin 40 000 kotimaista musiikin säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikkikustantajaa. Heistä vain pieni osa saa pääasiallisen tulonsa musiikin tekemisestä; valtaosalla suurin osa tuloista tulee muista lähteistä.

Pääosin palkkatöitä tekeville henkilöille yhdistelmävakuutus tarjoaisi mahdollisuuden vakuuttaa myös esimerkiksi tekijänoikeustuloja. Siten osa näistä henkilöistä saattaisi olla kiinnostunut yhdistelmävakuutuksesta, mikäli he pystyisivät riittävällä varmuudella ennakoimaan sen olevan heille taloudellisesti kannattavaa.

Suomen Musiikintekijät ja Suomen Säveltäjät taas edustavat henkilöitä, joille musiikki on ammatti; ammattimaisuus on kriteeri jäsenyydelle. Tämä ei välttämättä tarkoita päätoimista musiikin tekemistä, vaan osa tekijöistä on päätoimisesti töissä esimerkiksi opettajana. Näille henkilöille yhdistelmävakuutus toisi lisäturvaa. Moni kuitenkin yhdistää musiikin tekemisen muuhun yrittäjyyteen rinnastettavaan toimintaan ja osa-aikatöihin, jolloin on hankalampaa määrittää, että olisiko yhdistelmävakuutus heille toimiva vaihtoehto. Yrittäjyyden sivutoimisuuden osoittaminen on usein haastavaa, eivätkä ohjeet ole riittävän tarkat.

Säveltäjille ja sanoittajille on hyvin vähän palkkatyötä tarjolla, jolloin valtaosa heistä saa musiikin tekemisestä syntyvän tulonsa tekijänoikeuskorvausten, erilaisten korvausten ja palkkioiden sekä apurahojen kautta. Palkkatöiden puutteen myötä heistä suuri osa katsottaisiin siis omassa työssään työllistyviksi henkilöiksi eli päätoimisiksi yrittäjiksi, vaikka heillä ei yritystä olisikaan. Tällöin kannustin ottaa yhdistelmävakuutus on huomattavasti vähäisempi kuin sivutoimisten yrittäjien, sillä päätoimisen yrittäjän on selkeästi haastavampaa päästä työttömyysturvan piiriin. Tällöin huolena olisi, että yhdistelmävakuutus ei tuo tosiasiallista turvaa työttömyyden varalle, ellei olisi valmis ajamaan alas omaa yritystoimintaa – mikä taas on valtaosalle ainoa tapa saada tuloja ammatistaan eli musiikin tekemisestä.

Omassa työssään työllistyväksi luokitellulla henkilöllä ei välttämättä edes ole yritystä, jonka hän voisi ajaa alas. Esimerkiksi Suomen Säveltäjien jäsenistä vain noin neljänneksellä on yritys. Silti sosiaaliturvajärjestelmässä säveltäjän työ rinnastetaan yrittäjänä toimimiseen. Näiden ilman yritystä yrittäjiksi luokiteltujen henkilöiden kohdalla asetelma käy siis täysin mahdottomaksi, mikäli heiltä vaaditaan yritystoiminnan alasajoa. Omassa työssään työllistyvien asemaa onkin selkiytettävä yhdistelmävakuutuksen valmistelun jatkotyössä. Tarvitaan selkeä ohje, jonka mukaan toimimalla henkilö pystyy ennakoimaan oman asemansa suhteessa sosiaaliturvajärjestelmään.

Yhdistelmävakuutuksen houkuttelevuus onkin suoraan riippuvainen siitä, millaisin ehdoin yrittäjäksi luokiteltu henkilö katsottaisiin työttömäksi ja siten oikeutetuksi työttömyysturvaan. Ehtojen ei tule olla niin tiukat, että ne rajaavat yrittäjät järjestelmän ulkopuolelle esimerkiksi pelkän yrityksen olemassaolon perusteella. Työmarkkinoiden käytettävissä olemista tulee arvioida mahdollisimman tarkasti henkilön tosiasiallisen tilanteen mukaan. Säveltäjän tai sanoittajan pitää voida pitää yllä ammattitaitoaan ja pyrkiä etsimään itselleen ansaintamahdollisuuksia ilman, että tämä johtaa työttömyysturvan eväämiseen.

Toinen huoli on, että yhdistelmävakuutuksesta tulee melko kallis tuote ainakin alkuun, kun työttömyyskassat pyrkivät todennäköisesti välttelemään riskejä ja asettamaan yhdistelmävakuutuksen hinnan ennemmin ylä- kun alakanttiin. Tällöin moni pienituloinen jättäisi varmasti yhdistelmävakuutuksen ottamatta, mikä kaventaisi sekä mallin henkilöpiiriä että sen tuomaa turvaa epävarmassa työmarkkina-asemassa oleville.

Yhdistelmävakuutukseen perustuvan työttömyyspäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset

Yhdistelmävakuutukseen perustuvan työttömyyspäivärahan saaminen edellyttäisi muun muassa sitä, että henkilö on ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimaviranomaisessa, ja että hän noudattaa työllistymissuunnitelmaansa. Työllistymissuunnitelmaan sisällytetään esimerkiksi työpaikkojen hakemista koskevia edellytyksiä ja edellytyksiä, jotka liittyvät omien työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. Tämä vastaa palkansaajan ja yrittäjän ansiopäivärahan sekä peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saamisen edellytyksiä. Näihin edellytyksiin ei esitetä muutoksia.

Lisäksi työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että työvoimaviranomainen toteaa, että mahdollinen yritystoiminta on päättynyt tai että työllistyminen yrittäjänä on sivutoimista. Myös tämä vastaa palkansaajan ja yrittäjän ansiopäivärahan sekä peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saamisen edellytyksiä. Näihinkään edellytyksiin ei selvityksessä esitetä muutoksia tai yhdistelmävakuutettuja koskevia poikkeuksia.

Tämä kysymys on yhdistelmävakuutuksen toimivuuden arvioinnin ytimessä, sillä tällä hetkellä työvoimapoliittisten edellytysten arviointi estää isoa osaa yrittäjistä saamasta työttömyyspäivärahaa. Mikäli henkilö ennakoi, ettei yhdistelmävakuutus toisi hänelle tosiasiallista lisäturvaa, hän hyvin todennäköisesti jättää vakuutuksen ottamatta. Harva on valmis ajamaan alas yritystoimintaansa väliaikaisen työttömyyden hetkellä alalla, jossa lähes kukaan ei pysty työllistymään säveltäjänä tai sanoittajana muuten kuin yrittäjäasemassa.

Yhdistelmävakuutuksen houkuttelevuus onkin suoraan riippuvainen siitä, millaisin ehdoin yrittäjä katsottaisiin työttömäksi ja siten oikeutetuksi työttömyysturvaan. Ehtojen ei tule olla niin tiukat, että ne rajaavat yrittäjät järjestelmän ulkopuolelle esimerkiksi pelkän yrityksen olemassaolon perusteella. Työmarkkinoiden käytettävissä olemista tulee arvioida mahdollisimman tarkasti henkilön tosiasiallisen tilanteen mukaan. Yrittäjän pitää voida pitää yllä ammattitaitoaan ja pyrkiä etsimään itselleen ansaintamahdollisuuksia ilman, että tämä johtaa työttömyysturvan eväämiseen.

Vähintään on syytä varmistaa, että sivu- ja päätoimisen yrittäjyyden rajanvedot ovat selkeät ja kaikilla tiedossa. Nykyiset kirjallisesti kerrotut rajaukset ja ohjeet ovat liian epätarkat, jotta yksilö voisi niiden perusteella ennakoida oman tilanteensa tulkintaa.

Nykylaissa ainoat tarkemmat rajaukset ovat, että yrittäjä pääsee työttömyysturvan piiriin ainoastaan, jos hän osoittaa yrittäjätoiminnan loppuneen tai jos henkilö on ollut vähintään kuusi kuukautta kyseiseen yritystoimintaan tai omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä. Yrittäjyyden kanssa samanaikaiselle osa-aikatyölle ei siis ole selkeää, julkisesti tiedossa olevaa rajaa, jonka ylittämisen myötä henkilön katsotaan olevan sivutoiminen yrittäjä.

Olisikin syytä antaa edes jokin viitteellinen viikoittaisten työtuntien määrä tai muu tarkempi ohje, joka auttaisi palkkatyötä ja yrittäjyyttä yhdistävää henkilöä määrittämään, että onko hän sosiaaliturvajärjestelmän näkökulmasta sivu- vai päätoiminen yrittäjä. Näin hän tietäisi, että voiko hän luottaa työttömyyden hetkellä pääsevänsä yhdistelmävakuutuksen hänelle tuoman työttömyysturvan piiriin.

Mitä seikkoja jatkovalmistelussa tulisi vielä ottaa huomioon?

Ehdotuksemme jatkovalmistelussa huomioitaviksi seikoiksi:

1. Työssäoloehdon kertymisen tulkinnan on syytä olla joustavaa, jotta se toimii mielekkäästi useista eri tulolähteistä epäsäännöllisesti tulonsa kerryttäville luovien alojen tekijöille. Henkilön ilmoitukseen oman työpanoksensa arvosta tulee lähtökohtaisesti luottaa.
2. On varmistettava, että yhdistelmävakuutuksen ottaja myös pääsee vakuutuksen turvan piiriin. Sivutoimisen yrittäjän käsitteen tulkintaa on syytä selventää työttömyysviranomaisten tulkintaohjeissa. Kuuden kuukauden kokopäivätyön lisäksi tarvitaan myös osa-aikatyötä paremmin kuvaava ohje siitä, minkä tuntimäärän ylittävä palkkatyö katsotaan merkiksi yrittäjyyden sivutoimisuudesta. Omassa työssään työllistyviksi luokiteltujen henkilöiden kohdalla tarvitaan selkeät toimintaohjeet, joiden mukaan toimimalla yritystoiminta katsotaan päättyneeksi – heillä kun ei välttämättä ole yritystä, jonka toiminnan voisi ajaa alas. Päätösten on perustuttava mahdollisimman tarkkaan tietoon henkilön todellisesta työllistymisestä.
3. Aktiivisuudesta ei pidä rangaista, ja kannustinloukut tulee poistaa. Tällä hetkellä luovan alan ammattilaiset luokitellaan herkästi päätoimisiksi yrittäjiksi tavalla, joka estää työttömyysetuuksien saamisen, vaikka henkilö olisi tosiasiallisesti työtön ja vailla tuloja. Pelkkä yrityksen olemassaolo, ansaintamahdollisuuksien etsiminen tai satunnaisten toimeksiantojen vastaanottaminen ei saa johtaa työttömyysturvan epäämiseen kokonaan. Tämä kannustinloukku on syytä poistaa siten, että kaikki työ on kannattavaa ottaa vastaan.

Suomalainen musiikin tekijänoikeusjärjestö Teosto käynnistää kansainvälisen pilotin, jossa testataan kotimaisella musiikilla Copyright Deltan tekoälytoimijoille suunnattua oikeuksien hallinnointiratkaisua. Alustan kautta tekoälyalustoille voidaan viestiä näiden käyttämien teosten oikeudenomistajista sekä teosten käyttöön liittyvistä kielloista ja suostumuksista.

Tällä hetkellä tekoälytoimijat kouluttavat mallejaan tekijänoikeudella suojatuilla teoksilla ilman lupaa tai korvauksia: teosten käytöstä ei ole sovittu eivätkä tekijät tiedä, miten heidän työtään tekoälypalveluissa hyödynnetään.

Käytännön työkalu tiedon välittämiseen tekoälyalustoille

Copyright Delta on hollantilainen yritys, joka kehittää alustaa ja teknologiaa musiikin tekoälykäyttöjen tunnistamiseen, hallinnointiin ja lisensiointiin sekä teosten tunnistamiseen. Pilottiprojektissa tiedot tuhannesta käytetyimmästä Teoston edustamasta musiikkikappaleesta lisätään Copyright Deltan alustalle, jossa tiedot linkitetään kansainvälisiin teostunnisteisiin sekä käytetyimpiin online-alustoihin kuten YouTubeen ja Spotifyhin. Alustan koneluettavan rajapinnan kautta tekoälytoimijoille voidaan välittää tietoa teosten oikeudenomistajista sekä niihin liittyvistä kielloista ja suostumuksista.

Pilotissa arvioidaan, onko Copyright Deltan palvelu toimiva tapa välittää tekoälyalustoille tietoa teosten käyttöä koskevista kielloista ja luvista. Tekoälytoimijat ohjataan tarkistamaan alustalta, ovatko ne kouluttaneet mallejaan Teoston edustamilla teoksilla.

”Koska yksikään tekoälyalusta ei ole vielä solminut lisenssisopimuksia kanssamme, kaikki listan teokset on merkitty kieltotilaan eli niitä ei ole lupa käyttää tekoälymallien kouluttamiseen. Alustoja pyydetään ottamaan yhteyttä ja neuvottelemaan lisensseistä, mikäli niiden koulutusaineistosta näitä teoksia löytyy”, kertoo Teoston Senior Advisor Ano Sirppiniemi projektista.

Tekoälytoimijoiden olisi aktiivisesti solmittava lisenssisopimukset

Tekijänoikeuslainsäädännön noudattaminen on keskeinen lähtökohta myös viime vuonna hyväksytyssä EU:n tekoälyasetuksessa. Kuten muidenkin suojattua sisältöä käyttävien palveluiden, myös tekoälytoimijoiden olisi aktiivisesti tehtävä lisenssisopimukset teosten oikeudenomistajien kanssa.

Teoston lakiasiainjohtaja Jenni Kyntölä kertoo, että pilotin tarkoituksena on pyrkiä yhteistyöhön tekoälyalustojen kanssa sekä selvittää, voidaanko teknisten ratkaisujen avulla tehostaa alustojen halukkuutta tehdä sopimukset teosten käytöstä. Tähän Copyright Deltan ratkaisu tarjoaa käytännön työkalun, jossa teostiedot ovat helposti saatavilla myös koneluettavassa muodossa.

”Palvelun kautta voidaan helposti välittää tekoälyalustoille tietoa Teoston edustamista teoksista sekä edistää lisensointitoimia. Tavoitteena on, että suojattujen musiikkiteosten oikeudeton hyödyntäminen saataisiin kuriin ja tekoälytoimijat olisivat meihin aktiivisesti yhteydessä lisensointineuvotteluiden avaamiseksi.”

Teoston edustamat kotimaiset musiikintekijät pitävät erittäin tärkeänä, että teosten käytöstä ja korvauksista tekoälyalustoilla on sovittu. Tammikuussa 2025 tehdyssä tekoälykyselyssä 94 % katsoi, että tekijänoikeuksien haltijoilta on pyydettävä lupa, kun heidän teoksiaan käytetään tekoälyjärjestelmien syötteenä. Vain 4 % musiikintekijöistä olisi valmis antamaan musiikkinsa tekoälyn käyttöön ilman ehtoja.

Copyright Delta on hollantilainen yritys, joka kehittää alustaa ja teknologiaa musiikin tekoälykäyttöjen tunnistamiseen, hallinnointiin ja lisensiointiin. Yrityksen toimitusjohtaja Daan Archerin mukaan heidän palvelunsa on suunniteltu turvaamaan oikeuksia ja varmistamaan tekijöiden menestymisen mahdollisuudet myös tekoälyn aikakaudella.

”Tekoäly muokkaa luovaa kenttää enemmän kuin koskaan. Siksi on ensiarvoisen tärkeää rakentaa vastuullisia järjestelmiä, jotka suojelevat inhimillisten tekijöiden oikeuksia sekä luovat uusia mahdollisuuksia ansaintaan. Olemme erittäin kiitollisia Teoston osallistumisesta pilotointiin, sillä tekijänoikeusjärjestöt ovat avaintoimijoita vastuullisen musiikkiekosysteemin rakentamisessa tekoälyn aikakaudella.”

Pilotti kestää puoli vuotta, minkä jälkeen tehdään päätöksiä palvelun mahdollisesta laajemmasta käyttöönotosta tulevaisuudessa.

Lisätietoa: Senior Advisor Ano Sirppiniemi, puh. 050 325 6530. ano.sirppiniemi@teosto.fi

Teoston suoraan keräämät tekijänoikeuskorvaukset ylsivät kaikkien aikojen korkeimmalle tasolleen 80,3 miljoonaan euroon (2023: 75,7 m€). Kasvua korvauskertymässä oli vuoden takaiseen verrattuna kuusi prosenttia. Myös korvausten kokonaiskertymä (sisältäen Teoston ulkomaisten kumppaneiden Teostolle tilittämät tekijänoikeus- ja lainauskorvaukset sekä yksityisen kopioinnin hyvityksen) oli ennätyksellisen korkea, 89,2 miljoonaa euroa (2023: 83,8 m€).  

Myös tekijänoikeuskorvausten kokonaisjako ylsi uuteen ennätykseensä 77 miljoonaan euroon (2023: 70,7 m€). Kokonaisjako tarkoittaa nettosummaa, jonka Teosto maksaa vuosittain oikeudenomistaja-asiakkailleen. Kokonaisjakosummasta on vähennetty Teoston toimintakulut sekä kansallisten varojen pidätys ja lisätty Teoston sijoitustuotot.  

Suhteellisesti suurinta nousu oli livekeikkojen, konserttien ja musiikkifestivaalien tekijänoikeuskorvauksissa, joita Teosto keräsi jopa 35 prosenttia edellisvuotta enemmän. 

”Vuonna 2024 Suomessa esiintyi Coldplayn kaltaisia isoja tähtiä, jotka ajoivat suomalaiset väkijoukolla lippukaupoille. Ulkomaan tähtien stadionkeikat eivät kuitenkaan selitä kaikkea nousua, vaan suomalaiset ovat toden teolla halunneet kokea musiikin voiman keikoilla, festivaaleilla ja konserteissa yhä enemmän ja useammin”, Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen analysoi mennyttä tapahtumavuotta. 

Merkittävää kasvua oli myös ulkomailta Teoston asiakkaille maksetuissa tilityksissä, joita Teosto tilitti ennätykselliset 5,6 miljoonaa euroa (2023: 5 m€). Suurin osa korvauksista kerätään Teoston ulkomaisten järjestökumppanien kautta, joita Teostolla on yli sadassa maassa. Kasvun lähteinä merkittävimpiä maita ovat Saksa, jossa erityisesti klassisen musiikin korvaukset kasvoivat voimakkaasti sekä Yhdysvaltojen musiikkimarkkina, jossa nousua oli jopa kolmanneksen vuoteen 2023 verrattuna.  

”Perinteisen musiikinkäytön lisäksi myös online-korvaukset musiikin suoratoistopalveluista kasvoivat huomattavasti. Olemme panostaneet Teostossa vahvasti tekijänoikeuskorvausten tehokkaampaan kotiuttamiseen ulkomailta, mikä alkaa nyt näkyä. Olemme lisänneet myös oikeudenomistajillemme annettavaa neuvontaa eri maiden musiikkimarkkinoista sekä panostaneet korvauskertymiin vaikuttavan datan laatuun”, Salminen kertoo.   

Toimintakulut laskivat hieman 

Teoston oman toiminnan kulut olivat hieman alle edellisvuoden tason. Koska toiminnan tuotot kasvoivat selvästi ja kulut laskivat hieman, oli Teoston toiminnan kuluprosentti selvästi edellisvuotta matalampi, 13,4 prosenttia (2023: 14,6 %).  

Teoston toimintakuluihin vaikuttivat erityisesti strategian mukaiset investoinnit digitaalisten peruspalveluiden uudistuksiin.  Vuoden 2024 aikana käynnissä oli kolme isoa hanketta, joista suurin oli tilitys- ja raportointijärjestelmien uudistus. Tavoitteena on saada uusi järjestelmä käyttöön vuosien 2025–26 aikana. 

”Teknologian uudistaminen on nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä jatkuva vaatimus, jotta kykenemme vastaamaan oikeudenomistajiemme ja musiikin käyttäjäasiakkaiden muuttuviin palveluodotuksiin”, Risto Salminen sanoo. 

Tärkeitä lukuja pähkinänkuoressa 

• Eniten musiikin esityskorvauksia kerättiin TV:stä (22 M€), tapahtumista (14,8 M€) ja taustamusiikista (11,8 M€). TV-alue sisältää lineaariset tv-kanavat sekä niiden maksuttomat striimauspalvelut. 
• Konserteista ja festivaaleista kerätyt esityskorvaukset nousivat 7,3 miljoonaan euroon (2022: 5,4M€). 
• Ulkomailta Teostoon musiikin tekijöille ja kustantajille tilitettiin tekijänoikeuskorvauksia 5,6 miljoonaa euroa (2023: 5,0 m€) 
• Online-alustoilta (mm. musiikin ja av-sisältöjen striimipalvelut, sosiaalinen media) kerätyt korvaukset nousivat yhteensä 20,7 miljoonaan euroon (2023: 19,5 M€). 
• Teosto-rahastosta käytettiin 3,1 miljoonaa euroa kotimaisen musiikin edistämiseen. Summasta rahoitettiin useiden musiikkialan säätiöiden ja järjestöjen toimintaa sekä useita projekteja musiikkialan elinvoimaisuuden ja edunvalvonnan edistämiseksi.  
• Vuoden suurin ponnistus oli tammikuussa 2024 perustettu Teoston kulttuurisäätiö, jolle Teosto lahjoitti Teosto-rahastosta säätiön peruspääomaksi noin 10 miljoonaa euroa rahasto-osuuksina, käyttöpääomaa 0,35 miljoonaa euroa sekä 0,5 miljoonaa euroa varsinaiseen tukitoimintaan. 
• Teostolla oli vuoden lopussa yhteensä 42 410 oikeudenomistaja-asiakasta. Uusia asiakkaita liittyi 1762 (2023: 1645) ja erosi 7 tekijää (2023: 23). Päättäviä jäseniä oli vuoden lopussa 1187 (2023: 893). 
• Teoston tekijäasiakkaista ainoastaan 21 prosenttia oli naisia. Vuonna 2024 liittyneistä uusista asiakkaista naisia oli 26 prosenttia.