Hallitusohjelma musiikkialan näkökulmasta

Kasvupotentiaali tunnistetaan

Ennen vaaleja Teoston, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikintekijöiden ja Suomen Musiikkikustantajien hallitusohjelmatavoitteissa linjattiin niin kulttuuripoliittisen selonteon kuin alan kasvuohjelman tarpeesta. Uudessa hallitusohjelmassa tunnistetaan luovien alojen ja tapahtuma-alan työllisyys- ja kasvupotentiaali, sekä Suomen takamatka muihin Pohjoismaihin ja EU:n keskiarvoon verrattuna. Myös kulttuurin itseisarvo ja hyvinvointivaikutukset näkyvät hallitusohjelmassa.

• Luovilla aloilla sekä tapahtuma-alalla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali. Ala on yrittäjyyteen nojaava. Kulttuuri- ja taidetapahtumat luovat ympärilleen sekä taloudellista että henkistä lisäarvoa. Suomessa on laajaa ja tasokasta osaamista taiteiden ja kulttuurin osa-alueilla. Luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta on kuitenkin Suomessa selvästi jäljessä sekä muita Pohjoismaita että EU:n keskiarvoa​
• Hallitus laatii kulttuuripoliittisen selonteon. Selonteon yhteydessä hallitus toteuttaa poikkihallinnollisen luovien alojen kasvustrategian.​
• Suomalaisen taiteen sekä luovien alojen yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan ja kulttuurialan roolia maakuvatyössä vahvistetaan. Kehitetään kasvua vauhdittavia malleja av-alalle sekä muille toimialoille, kuten kirjallisuuteen ja musiikkin.​
• Edistetään suomalaisen taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kansainvälistymistä parantamalla Creative Finlandin toimintaedellytyksiä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.​

Tuore tiede- ja kulttuuriministeri, kokoomuksen Sari Multala on erittäin tyytyväinen hallitusohjelmaneuvotteluiden kirjauksiin.

”Kulttuurin kasvuedellytykset Suomessa ovat hyvät ja erityisesti kulttuuriviennissä on hyödyntämätöntä potentiaalia.  Tämä luo paljon mahdollisuuksia lisätä esimerkiksi työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Tulemme tarttumaan toimeen kasvun mahdollistamiseksi sekä kulttuuriviennin lisäämiseksi.”

Tarkemmat toimenpiteet tullaan kirjaamaan kulttuuripoliittiseen selontekoon ja sen yhteydessä valmisteltavaan kasvustrategiaan. Multala kertoo, että hän on saanut jo paljon yhteydenottoja niihin liittyen.

”Kulttuuripoliittisen selonteon ja luovien alojen kasvustrategian valmistelu alkaa jo tulevana syksynä. Tähän työhön tarvitaan myös kulttuurin ja luovan alan toimijoiden panosta ja asiantuntemusta. Erittäin hienoa, että selonteko herättää näin paljon mielenkiintoa.”

Sosiaaliturvaa vahvistetaan

Luovan alkutuotannon järjestöt tavoittelivat jo ennen neuvotteluita tekijöiden turvaverkkojen vahvistamista, mm. helpottamalla eri tulomuotojen yhdistämistä sosiaaliturvanäkökulmasta. Luovan työn tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaa parannetaan konkreettisin askelmerkein, muun muassa valmistelemalla yhdistelmävakuutuksen malli hallituskauden puoliväliin mennessä. Ohjelmassa on huomioitu sosiaaliturvan haasteet luovien alojen tekijöille, joiden tulot muodostuvat eri tulonlähteistä. 

• Hallitus ratkaisee kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta. Erityistä huomiota kiinnitetään freelancereiden asemaan. Huolehditaan taiteen vapaudesta, tekijöiden hyvinvoinnista, osaajien riittävyydestä ja työmarkkinan toimivuudesta.​
• Hallitus tunnistaa työelämän muutoksen, jossa yrittäjyys ja palkkatyö eri elämänvaiheissa ja jopa rinnakkain ovat yhä useamman työikäisen tapa ansaita elantonsa. Hallitus valmistelee puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutukseksi parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina.​

Hallitus lupaa sääntelyn uudistamista ja hallintoalojen välistä yhteistyötä

Luovan alkutuotannon järjestöt tavoittelivat ennen vaaleja reilumpia yhteisiä pelisääntöjä tekijänoikeuksien edistämiseksi kansainvälistyvässä maailmassa. Tekijänoikeussääntelyn uudistamista arvioidaan tulevalla vaalikaudella. Uudistuksessa tärkeää olisi parantaa lainsäädännön ymmärrettävyyttä. 

• Arvioidaan tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tarve tekijänoikeusjärjestelmän läpinäkyvyyden sekä lainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden vahvistamiseksi kansallinen liikkumavara huomioon ottaen. Ahvenanmaan erityistarpeet arvioidaan tekijänoikeuslainsäädännössä yhdessä Ruotsin viranomaisten kanssa. Arvioidaan tilausohjelmapalveluille asetettavan maksuvelvoitteen käyttöönoton taloudellisia vaikutuksia audiovisuaalisille markkinoille ja alan kasvumahdollisuuksille.​

Tiedonkulun ja suunnitelmien toteuttamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että kulttuurialan asioita käsitellään laajasti myös osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa sekä sosiaali- ja terveysnäkökulmasta. Ministeriöiden välistä yhteistyötä vahvistetaan kulttuuriasioissa. Tämä tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet käsitellä kulttuurialaa kokonaisuutena ja poikkihallinnollisesti, ja löytää toimivat yhteistyön käytännöt, jotka tukevat alan kasvua. 

• Hallitus rakentaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen välille pysyvät yhteistyön käytännöt kulttuuri- ja taidealojen elinvoimaa edistävien toimien koordinoimiseksi yhteistyössä alan toimijoiden ja edustajien kanssa.​
• Hallitus vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön välistä yhteistyötä. Tavoitteena on esimerkiksi kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan laajempi hyödyntäminen ennaltaehkäisevässä sosiaali- ja terveydenhuollossa.​

Ministeri Multala pitää poikkihallinnollista yhteistyötä keskeisenä, jotta kulttuurialan kehittämisen kaikki olennaiset näkökohdat tulevat huomioiduiksi.

”Esimerkiksi sosiaaliturvan kehittämisen ja yritysten kasvun vauhdittaminen on tehtävä yhteistyössä useiden ministeriöiden kesken. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä mahdollisuuksia löytyy nimenomaan kasvun ja viennin näkökulmasta. Kulttuurialan erityispiirteiden tuntemusta on paljon OKM:ssa, mutta TEM:n puolella tunnetaan yritysten ja viennin kasvattamisen mekanismit.”

Haasteita tuleville vuosille luo rahoituspohja ja tietopohjan puute

Rahoituksen puute ja leikkaukset kuitenkin varjostavat alan tulevaisuudennäkymiä ja haastavat myönteisten tavoitteiden edistämistä. Luovan alan alkutuotannon ja laajemmin koko kulttuurialan tavoite kulttuurin nostamisesta yhteen prosenttiin valtion talousarvion menoista ei tällä kertaa toteutunut, vaan leikkaustalkoisiin osallistuu myös kulttuuriala.

• Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset: Alennetaan valtionavustusten tasoa asteittain. – 125 milj​
• Siirretään nykyiseen 10 % alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet 14 %:iin lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä. – 205 milj (tapahtumaliput, jne.)​

Multala arvioi, että tilanne tilanne voisi kulttuurin osalta olla paljon huonompikin. Leikkausten tarkemmista kohdennuksista päätetään myöhemmin tänä vuonna budjettivalmistelun yhteydessä.

”Julkisen talouden yhteensä kuuden miljardin sopeutustarpeesta huolimatta pystyimme suojaamaan koulutus- ja kulttuurisektoria suuren mittakaavan leikkauksilta. Tämä on erittäin vaikeassa taloustilanteessa tärkeä arvovalinta. Tavoitteeni on, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kohdistuvat leikkaukset kohdentuisivat mahdollisimman vähän kulttuurin toimintaedellytyksiin.”

Luovia aloja on tutkittu verrattain vähän, ja tämä hankaloittaa kestävien muutosten ja kehityssuuntien suunnittelua alalle. Hallitusohjelmatavoitteissa luovan alkutuotannon järjestöt linjasivat, että alan vaikuttavuuteen liittyvää tutkimusta on vahvistettava.

Hallitusohjelma ei suoraan tähän tartu, mutta tarjoaa selkänojaa mutta ei tarkkaa kirjausta taiteen ja kulttuurin tietoperustan vahvistamiselle. Toteutuessaan vahvempi tilastointi ja vaikuttavuuteen perustuva tutkimus mahdollistaisi taide- ja kulttuurialan kasvun, kehityksen ja lisäarvon seuraamiseen muiden elinkeinoelämän toimialojen rinnalla.

• Hallitus hyödyntää yhteiskunnallisia tietovarantoja ja tutkittua tietoa aktiivisesti päätöksenteossaan, jotta rajalliset resurssit voidaan kohdistaa vaikuttaviin toimenpiteisiin.​
• Tilastokeskuksen resursseja pyritään vahvistamaan, jotta yhteiskunnalliset tietovarannot saadaan aiempaa nopeammin päätöksenteon ja tutkimuksen käyttöön. Datahuoneen vakinaistamista selvitetään. Valtioneuvoston analytiikkakyvykkyyksiä vahvistetaan ja jatketaan käyttäytymistieteellisen ennakoinnin hyödyntämistä osana päätöksenteon tietopohjaa ja vaikuttavien toimenpiteiden valmistelua.​
• Hallitus seuraa asettamiensa tavoitteiden toteutumista mittareiden avulla, tarkastelee säännöllisin välein tavoitteiden saavuttamista myös suhteessa toimintaympäristön muutoksiin ja tarvittaessa päättää lisätoimista. ​
• Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta: Valtioneuvoston keskitetyn selvitys- ja tutkimustoiminnan (VNTEAS) lakkauttaminen – 9 milj​
• Hallitus sitoutuu kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Kansallisen tavoitteen ja voimassa olevan T&K-rahoituslain mukaisesti valtion T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,8 prosenttiin​

Muita nostoja ​hallitusohjelmasta

• Hallitus uudistaa taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön. Tavoitteena on opetuksen saavutettavuuden parantaminen eri taiteenalat huomioiden​.  
• Hallitus laajentaa kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntaseteleiden käyttöä ja luo uusia tapoja lisätä työntekijöiden liikkumista työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Kuvat: Ministeri Multala puhui kesäkuussa 2023 Teoston kulttuurikummien tilaisuudessa Helsingin Taidehallilla.

LUE LISÄÄ TEOSTON KANTOJA: