Korona laski tuloja 70 prosentilla musiikkialalla toimivista – usko tulevaisuuteen on silti vahva
Musiikkiala on ollut koronapandemian aikana syvässä kuopassa, josta toivutaan vasta vuoteen 2024 mennessä. Näin ennustavat musiikkialabarometriin vastanneet 720 musiikkialan ammattilaista ja yhteisöä. Nyt kolmatta kertaa tehdyssä barometrissä näkyy kuitenkin myös usko tulevaan. Tärkeimpiä ratkaistavia ongelmia ovat taiteilijoiden työttömyys- ja sosiaaliturva sekä elpymistuki koronan jälkeiseen aikaan.
Musiikkialabarometri tehtiin edellisen kerran vuonna 2019. Koronapandemian aiheuttama isku musiikkialalle oli kova: jopa 60 prosenttia musiikkialabarometrin vastaajista sanoi tilanteensa heikentyneen verrattuna aiempaan. Musiikkialan ammattilaisista 70 prosenttia kertoi tulojensa laskeneen. Aiempaa huonommin meni erityisesti freelancereilla, yksinyrittäjillä ja useilla työnantajilla työskentelevillä.
Lähes joka toinen kertoi työnsä tekemisen vaarantuneen korona-aikana olennaisesti. Erilaiset alalle jaetut tuet olivat hyödyttäneet riittävästi vain joka viidettä vastaajaa, ja lähes puolet vastaajista kertoi, ettei ole saanut tukea riittävästi tai lainkaan.
Suurin heikentymiseen johtanut tekijä oli elävän musiikin tilaisuuksien peruminen, jolla on ollut laajoja ja kauaskantoisia vaikutuksia myös muiden kuin suoraan elävän musiikin kanssa työskenteleviin.
62 prosenttia uskoo parempaan tulevaisuuteen
Pandemia ei ole kuitenkaan lannistanut musiikkialan toimijoiden uskoa tulevaan. Monet alan toimijat ovat kokeneet käyneensä pohjalla, josta ei ole tie kuin ylöspäin. Jopa 62 prosenttia vastaajista arveli taloudellisen tilanteensa tulevan olemaan kolmen vuoden päästä parempi. 57 prosenttia vastaajista arvioi työllisyystilanteensa paranevan.
Nousu ei kuitenkaan tapahdu käden käänteessä: pääosin vastaajat ennakoivat, että koronapandemiasta toivutaan vasta vuoteen 2024 mennessä. Tulevan kasvun nähdään tulevan ennen kaikkea elävästä musiikista, jonka kasvupotentiaaliin luotti lähes 67 prosenttia vastaajista. Lähes puolet (49 %) vastaajista uskoi synkronoinnin kasvuun eli siihen, että musiikkia liitetään yhä enemmän uusiin käyttöyhteyksiin kuten elokuviin ja peleihin. Tekijänoikeuskorvausten kasvuun uskoi vain hieman yli viidennes (21 %).
Kun kysyttiin, mitkä asiat koetaan tärkeimmiksi oman menestyksen kannalta, tärkeimmäksi nousi oma asenne (keskiarvo 4,29). Toiseksi tärkeimpänä tekijänä nähtiin osaavat ammattilaiset (3,99) ja kolmanneksi koronapandemiasta aiheutuvat rakennemuutokset (3,97).
Kuluttajakäyttäytyminen ja rahoitusmahdollisuudet vauhdittavat kasvua
Mitkä asiat sitten vauhdittavat musiikkialan kasvua parhaiten? Vastaajat näkivät kasvuna vauhdittavina tekijöinä aikaisempaan tapaan kuluttajakäyttäytymisen, jonka valitsi kasvun vauhdittajaksi peräti 61 prosenttia vastaajista. Noin kolmannes vastaajista näki myös rahoitusmahdollisuudet, muutosrohkeuden ja yleisen taloudellisen tilanteen tuovan vauhtia kasvuun.
Kasvua estäviä tekijöitä ovat vastaajien mielestä erityisesti tulonjako digitaalisilta alustoilta: 41 prosenttia vastaajista arvioi sen jarruttavan kasvua. Noin kolmannes sanoi vauhdittajiksi valitun kuluttajakäyttäytymisen ja rahoitusmahdollisuuksien samaan aikaan myös jarruttavan kasvua. Myös lainsäädäntö ja siihen kiinteästi kuuluva arvokuilu eli luovien sisältöjen arvon siirtyminen alustapalveluille nähtiin kasvun esteinä.
Taide elpyy aina ja toivon, että tekijät toipuvat siitä julmasta kohtelusta, jota nyt koemme. Toivon, että saan tehdä rakastamaani työtä, tulla sillä riittävästi toimeen ja että pystyn työllistämään myös muita.
Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus tärkeitä teemoja
Musiikkialabarometrissä kysyttiin myös joukko musiikkialan tulevaisuutta kuvaavia trendejä. Vastaajat näkivät musiikin monimuotoisuuden tärkeänä arvona. Peräti 88 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että elävän musiikin monipuolisuutta on edistettävä tukemalla voittoa tavoittelematonta konsertti- ja klubitoimintaa eri puolilla Suomea. Striimauskonserttien roolista mielipiteet jakautuivat: 46 prosenttia ennusti, että suoratoistetut konsertit tulevat vakiintumaan osaksi elävän musiikin kenttää, kun taas 43 prosenttia oli tästä eri mieltä.
Uutena kysymyksenä kysyttiin, mitä mieltä ala on yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen vaatimista toimista. Molempien teemojen osalta toivottiin aiempaa suurempaa aktiivisuutta. Kaikkiaan 82 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yhdenvertaisuuden puolesta pitää toimia aiempaa aktiivisemmin, ja 75 prosenttia näki tarpeen aktiivisille toimille kestävän kehityksen puolesta.
Music Finland toteutti jäsenjärjestöjensä kanssa keväällä 2022 kaikkiaan kolmannen musiikkialabarometrin, jossa selvitettiin suomalaisen musiikkialan näkemyksiä alan tämänhetkisestä tilanteesta ja tulevaisuudesta. Barometrin on toteuttanut Music Finland yhteistyössä Gramexin, IndieCon, Musiikkituottajat IFPI Finlandin, Suomen Musiikintekijöiden, Suomen Musiikkikustantajien, Suomen Muusikkojen Liiton, Suomen Säveltäjien ja Teoston kanssa. Barometriin vastasi 720 musiikkialan ammattilaista ja yhteisöä.
Lue lisää ja katso barometrin tarkemmat tulokset Music Finlandin sivuilta
Graafiikka: Music Finland, Musiikkialabarometri 2022