Luova ala vaatii päättäjiä perumaan yksityisen kopioinnin hyvityksen tuhoisan leikkauksen
Tänään käynnistynyt laaja luovien alojen Älä anna kulttuurin kadota -kampanja vaatii päättäjiä säilyttämään oikeudenmukaisen yksityisen kopioinnin hyvityksen. Hallituksen kehysriihen päättämä leikkaus 11 miljoonasta 5,5 miljoonaan olisi luovan alan järjestöjen mukaan perusteeton ja tuhoisa kulttuuritarjonnalle ympäri Suomen.
Yksityisen kopioinnin hyvitys (ns. hyvitysmaksu) on EU-direktiiviin ja lakiin perustuva korvaus luovan työn tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida ja tallentaa teoksia omaan käyttöönsä.
Hyvitys maksetaan Suomessa valtion budjetista ja tilitetään luovan työn tekijöille eli esimerkiksi näyttelijöille, ohjaajille, muusikoille, säveltäjille ja sanoittajille sekä suoraan että yhteisesti kulttuurin edistämiskeskusten tuen kautta.
Nyt esitetty giljotiinileikkaus 11 miljoonasta 5,5 miljoonaan on alan toimijoiden mukaan sekä vahingollinen että perusteeton.
”Leikkaus vahingoittaisi taiteilijoita ja kulttuurialaa kahta kautta: se leikkaisi 50 % tekijänoikeusjärjestöjen kautta taiteilijoille ja tuottajille maksettavia hyvityskorvauksia sekä vähentäisi samassa suhteessa kulttuurin edistämiskeskusten eli Musiikin edistämiskeskus MESin, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin ja Visuaalisten taiteiden edistämiskeskus VISEKin määrärahoja”, kertoo Musiikin edistämissäätiön toimitusjohtaja, itsekin muusikkona tunnettu Tommi Saarikivi.
Seuraukset iskisivät kaikkialle Suomeen
Leikkauksen seuraukset osuisivat yksittäisten luovan työn tekijöiden lisäksi dramaattisesti kulttuurivientiin ja maakuntien elinvoimaisuuteen.
”Vuosien aikana hyvityksellä on tuettu yli 3100 elokuvan tai muun audiovisuaalisen teoksen tekemistä sekä 10 000 kotimaisen musiikkitapahtuman tuotantoa yli 200 kunnassa. Jakamamme tuki tuottaa uuden kulttuurin lisäksi työpaikkoja ja valtiolle verotuloja, jotka leikkauksen myötä jäisivät tulematta. Leikkauksen kerrannaisvaikutukset tuntuisivat myös Suomen jokaisessa maakunnassa, kun elinvoimalle tärkeitä musiikki- ja elokuvatapahtumia jäisi järjestämättä”, kertoo AVEKin johtaja, aiemmin elokuvatuottajana toiminut Ulla Simonen.
Hyvitysvaroista on tuettu suuri määrä vientiin johtaneita menestysteoksia musiikissa, av-alalla ja visuaalisissa taiteissa.
”MESin myöntämät tuet ovat olleet tärkeässä roolissa mahdollistamassa uusia avauksia artistiurani aikana. On tärkeää säilyttää tämä mahdollisuus myös tulevaisuuden musiikin tekijöille”, sanoo kansainvälisesti menestynyt blueskitaristi, laulaja, lauluntekijä ja yrittäjä Erja Lyytinen.
”AVEKin tuki on ollut ratkaiseva audiovisuaalisten teosten kokonaisrahoituksen kannalta. Elokuvia rahoitetaan useista eri lähteistä ja tuotantoon pääseminen vaatii eri tahojen yhteistyötä. Tuella saadaan aikaiseksi paitsi puhuttelevia ja vientikykyisiä teoksia, myös synnytetään alalle työtä ja taloudellista toimintaa”, kertoo elokuvaohjaaja Virpi Suutari.
Epäoikeudenmukainen ja perusteeton leikkaus
Yksityisen kopioinnin hyvitys perustuu EU-direktiiviin, jonka mukaan luovan työn tekijöille kopioinnista syntyvän haitan korvauksen on oltava oikeudenmukainen (“fair compensation”).
Tekijänoikeuslain mukaan hyvitys vahvistetaan vuosittain tehtävän kopioinnin määrää ja yleisyyttä koskevan tutkimuksen pohjalta. Korvaustaso on määritelty viimeksi 2023, eikä kopiointimäärä ja sen aiheuttama haitta ole sen jälkeen merkittävästi muuttunut. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämät tutkimukset osoittavat kopioinnin määrän pysyneen jokseenkin samana vuodesta 2017 lähtien.
Digiaikana kopiointi ei siis ole kadonnut, vaan sen taloudellinen merkitys on päinvastoin kasvanut, koska fyysisten tuotteiden kaupasta on siirrytty tallennus- ja striimausoikeuksien kauppaan. Taloustutkimuksen jo vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan yksityisestä kopioinnista luovalle alalle aiheutuva haitta oli 32–44 miljoonaa euroa.
”Vaikka entinen 11 miljoonan euron hyvitystaso korvasi sekin kopioinnin aiheuttamasta vahingosta vain 25–35 prosenttia, hallituksen kehysriihi esitti nyt sen leikkaamista vain 5,5 miljoonaan euroon. Hyvitysmaksu on kuitenkin valtion tietoisesti valitsema lakiin perustuva keino kompensoida oikeudenhaltijoiden konkreettisia taloudellisia menetyksiä. Kehysriihen leikkaus ei ole millään mittarilla oikeudenmukainen eikä perusteltu”, sanoo Tommi Saarikivi.
Lue lisää hyvityksestä Teoston sivuilta
Linkki Luovan työn tekijät ja yrittäjät ry:n Hyvitysmaksu-sivuille
Sivistysvaliokunnalle
VNS 2/2024 vp
