Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhdyn tekijänoikeusbarometri
Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty selvitti vuosittaisessa tutkimuksessaan elo-syyskuussa suomalaisten lain tuntemusta, asenteita tekijänoikeuksia sekä piratismia kohtaan sekä ihmisten omaa piratismikäytöstä. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy osana Omnibus-tutkimusta kesäkuussa. Kohderyhmään kuuluivat 15 – 79-vuotiaat mannersuomalaiset. Tutkimuksessa haastateltiin elo-syyskuussa 1 006:ta henkilöä henkilökohtaisilla haastatteluilla. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi.
Tulokset ovat pähkinänkuoressa seuraavat:
1. Tekijänoikeusjärjestöihin ja korvauksiin suhtaudutaan myönteisesti
Suomalaiset suhtautuvat tekijänoikeusjärjestöihin ja niiden keräämiin korvauksiin valtaosin myönteisesti. Niiden katsotaan olevan oikealla asialla, tarpeellisia ja hyödyksi kotimaiselle kulttuurille. Asiaa tutkittiin positiivinen-negatiivinen -vastinpareilla, malliin ”oikealla asialla – väärällä asialla”. Taloustutkimuksen tutkimusraportin mukaan negatiivinen puoli ei päihittänyt positiivista missään vastinparissa.
Myönteisintä suhtautuminen on yli 35-vuotiaiden joukossa ja kriittisiä sävyjä löytyy enemmän nuoremmista ikäluokista, vaikka – kuten Taloustutkimuksen tutkimusraportissa sanotaan – myös valtaosa alle 35-vuotiaista suhtautuu tekijänoikeusjärjestöihin ja tekijänoikeuksiin myönteisesti.
Kansalaisten mukaan tekijänoikeusjärjestöt ovat oikealla asialla (täysin tai jokseenkin samaa mieltä 69 % ja vastakkaista mieltä 3 %) sekä tarpeellisiksi (täysin tai jokseenkin samaa mieltä 69 % ja vastakkaista mieltä 6 %). Tutkimuksen mukaan 63 % kansalaisista on sitä mieltä, että tekijänoikeuskorvausten kerääminen nykyiseen tapaan on pääsääntöisesti oikein (vastakkaista mieltä 12 %). 78 % on sitä mieltä, että tekijänoikeuskorvauksilla tuetaan sitä, että taidetta tehdään huomennakin (vastakkaista mieltä 6 %) ja 76 % katsoo että ne ovat hyväksi kotimaiselle kulttuurille (vastakkaista mieltä 6 %). Asenteita selvitettin myös väittämillä, joihin vastaajat ottivat kantaa. Niiden mukaan 5 % vastaajista katsoo, että taiteilijat saisivat nykyisellään liian paljon tekijänoikeuskorvauksia. Lisäksi 76 % on sitä mieltä että musiikin tekijöiden ja artistien tulisi saada korvaus siitä, että heidän musiikkiaan ladataan Internetistä ja vastakkaista mieltä on 6 %.
2. Tekijänoikeusjärjestöjen tehtävät tunnetaan kohtuullisesti
Tutkimuksessa selvietttiin myös ihmisten tiedon tasoa. Sen mukaan kansalaiset tietävät kohtuullisen hyvin, mitä tekijänoikeusjärjestöjen tehtäviin kuuluu; seitsemän kymmenestä (67 %) tietää, että ne keräävät tekijänoikeuskorvauksia taiteilijoille ja runsas puolet (54 %) että ne toisaalta myöntävät käyttölupia teosten esittämiseen esimerkiksi radiossa ja ravintolassa. Piratismin vastustamisen mielsi niiden tehtäväksi kuusi kymmenestä (59 %) vastaajista.
Tutkimuksessa selvitettiin tekijänoikeusjärjestöjen tunnettuutta siten, että ihmisiä pyydettiin muistelemaan tekijänoikeusjärjestöjen nimiä. 41 % vastaajista osasi nimetä ilman auttamista Teoston, 13 % Gramexin, 4 % Kopioston, 1 % Kuvaston ja 1 % Sanaston.
3. Enemmistö tahtoo oikeudelle mahdollisuuden määrätä esto myös ulkomaisille piraattipalveluille
Tutkimuksessa kysyttiin myös suhtautumista tänä vuonna julkaistuun Tekijänoikeustoimikunnan esitykseen, jonka mukaan tuomioistuimelle on annettava mahdollisuus määrätä Internet-yhteyden tarjoaja estämään pääsyn sellaiselle piraattimateriaalia jakavalle Internetsivustolle, joiden ylläpitäjät salaavat identiteettinsä tai ovat sijoittuneet maihin, joista heitä ei saada haastettua oikeuteen Suomessa. Nykyisen lain mukaan tuomioistuin voi määrätä teleoperaattorin estämään pääsyn vain sellaiselle piraattisivustolle, jonka omistaja saadaan haastettua Suomessa oikeuteen.
Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista (64 %) kannattaa sitä, että teleoperaattorit voidaan määrätä estämään pääsy ulkomailta käsin toimiviin tai omistajiensa henkilöllisyyden kätkeville piraattisivustoille. Vajaa kaksi kolmasosaa eli 64 % vastaajista kannatti, 22 % vastusti ja 13 prosentilla ei ollut tähän malliin kantaa. Naisista mallia kannatti 71 % ja miehistä 57 %. Esitystä kannatettiin enemmän kuin vastustettiin kaikissa ikäryhmissä, pienintä kannatus oli 15 – 24-vuotiaiden keskuudessa (47 %) ja suurinta 35 – 49-vuotiaiden keskuudessa (71 %).
4. Valtaenemmistö tietää verkkopiratismin rikkovan lakia
Valtaenemmistö suomalaisista tietää nettipiratismin laittomaksi. 91 % koko väestöstä ja 86 % nuorista (15 – 24-vuotiaat) pitää piraattien levittämistä laittomana. 82 % koko väestöstä ja 82 % 15 – 24-vuotiaista pitää niiden lataamista laittomana.
5. Valtaenemmistö tuomitsee piratismin
Suomalaiset tuomitsevat laajalti piratismin. Vain 5 % koko väestöstä ja 10 % nuorista (15 – 24-v.) pitää musiikin tai elokuvan luvatonta jakamista internetissä hyväksyttävänä. Vielä vuonna 2009 jakamisen hyväksyi noin joka kolmas nuori (31 %).
Piraattiaineiston lataamisen Internetistä hyväksyy 16 % koko väestöstä ja 31 % nuorista. Vuonna 2009 lataamisen hyväksyi vielä 42 % nuorista. Viime vuonna havaittu nuorison asenteiden kehitys on siten osoittautumassa pysyväksi ilmiöksi.
6. Joka viidennessä perheessä ladataan tai striimataan piraattiaineistoja
15 % vastaajista kertoi, että hänen perheessään on ladattu Internetiin luvatta laitettua musiikkia, elokuvaa tai tietokonepelin. Vuonna 2011 tämä luku oli 21 %, joten tässä on palattu vuosien 2007 – 2009 tasolle.
Nuorten mukaan luku on 32 %, eli 15 – 24-vuotiaiden maailmassa tätä tehdään joka kolmannessa kotitaloudessa. Nuorten luvussa on kuitenkin tapahtunut merkittävää kehitystä viime vuoteen verrattuna. Viime vuonna näin vastasi 47 % ja vuonna 2009 peräti 61 %.
Nettipiraattiaineistojen tietoinen ja tarkoituksellinen levittäminen on sen sijaan harvinaista. Vain 3 % koko väestöstä ja 4 % nuorista kertoo, että heidän kotonaan levitetään piraattitiedostoja.
Internetiin luvatta laitetun piraattimateriaalin striimaus (streaming) on tutkimuksen mukaan laajempaa kuin luvaton lataaminen. 18 % koko väestöstä on katsellut, kuunnellut tai pelannut Internetiin luvatta laitettua musiikkia, elokuvaa tai peliä. 15 – 24-vuotiaista näin on tehnyt 40 %.
7. Fyysinen piratismi on vähäistä
Fyysinen piratismi on vähäistä. Vain 1 %:ssa kotitalouksista on vuoden sisällä ostettu Suomessa piraattilevyjä, -elokuvia tai – tietokonepelejä ja vain 4 % on tuonut sellaisia mukaan ulkomaanmatkalta.