Luovien monistettavien sisältöjen kasvusopimus julkistettiin
Viime vuoden aikana koottu monistettavien sisältöalojen kasvusopimus on saatu valmiiksi ja julkistettiin tänään 5.3.2024. Projektissa on rakennettu samaan aikaan niin musiikin, kirjallisuuden kuin pelialan yhteisiä kasvun rakenteita, tavoitteita ja niitä edistäviä toimenpiteitä. Työn toivotaan jatkuvan yritysvetoisesti ja poikkitoimialaisesti.
Kasvusopimus on julkisen ja yksityisen sektorin uusi toimintamalli, jossa sovitaan yhteisistä tavoitteista ja sitoudutaan työskentelemään niiden hyväksi. Kasvusopimuksia on alettu työstää vuonna 2022, ja ensimmäinen av-alalle suunnattu kasvusopimus julkistettiin viime vuonna.
Nyt valmiiksi saatu luovien monistettavien sisältöjen kasvusopimus pitää sisällään musiikki-, kirjallisuus- ja pelialan. Sen kattama poikkitoimialainen yhteistyö on Suomessa vielä melko uutta. Taustalla on kuitenkin toimintaympäristön nopea muutos, joka edellyttää luovan alan yrityksiltä uudenlaista joustavuutta, uusia ansaintamalleja ja arvoketjuja.
”Luovat alat ja yritykset eivät enää voi toimia yksinään tai oman alueensa parissa vaan syntyy uudenlaisia liiketoimintojen yhdistelmiä. Yritysten on pohdittava, missä kohtaa ketjua oma arvonluonti tapahtuu. Tarvitaan myös uudenlaista julkisen ja yksityisen sektorin verkostoitumista”, sanoi työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Petra Tarjanne sopimuksen julkistuksen yhteydessä.
Kasvusopimukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan ja nyt julkaistua kasvusopimusta on fasilitoinut Suomessa Music X Media. Sen vetäjä Jani Jalonen korosti yritysten roolia kasvun aikaansaamisessa. ”Kaikkein tärkeintä on se, että yrityksissä on halua ja kykyä kasvuun. Kansainvälisen liiketoiminnan on oltava luonnollinen osa luovien sisältöalojen toimintaa.”
Aineettomasta pääomasta kasvua talouteen
Monistettavissa luovissa sisällöissä liiketoiminta perustuu pitkälti aineettomaan pääomaan, kuten tekijänoikeuksien (Intellectual Property, IP) monistamiseen. Niiden jakelussa digitaaliset alustat ovat merkittävässä roolissa. Äskettäin julkaistu Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen selvitys kuitenkin toteaa, että Suomessa on edelleen paljon petrattavaa aineettomiin tuotannontekijöiden hyödyntämisessä. Uusille keinoille on siis kysyntää.
Onneksi on myös tekijöitä. Monistettavien sisältöjen alueella toimii VTT:n selvityksen mukaan yli 8500 yritystä, joiden liikevaihto on yhteensä 7,7 miljardia euroa. Myös kasvusopimuksen työstämiseen on osallistunut työpajoissa ja roundtable-keskusteluissa satoja alan ihmisiä ja yrityksiä.
Kasvusopimuksessa sovitaan yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin välillä niistä askeleista, joilla kumpikin osapuoli tavoittelee yhteistä visiota. Monistettavien luovien sisältöjen kasvusopimuksessa tämä visio on: Suomessa on maailman toimivin monistettavien sisältöjen kasvuekosysteemi.
Tämä ekosysteemi toteutuu, kun yrityksistä löytyy kasvuhalua ja -osaamista ja kun markkinoilla on riittävästi kasvun kaipaamaa rahoitusta. Yksi keskeinen tavoite on, että IP-oikeudet eivät karkaisi ulkomaille vaan ne omistettaisiin suomalaisissa yrityksissä ja niitä hyödynnettäisiin laajasti yli yksittäisten tuoterajojen.
Monen asian pitää kasvaa
Vaikka yksinkertaisimmillaan tähtäimessä on tietysti liikevaihdon kasvu, sen saavuttamiseksi tarvitaan kasvua monella osa-alueella. Kasvusopimuksessa tunnistettiin tarve muun muassa osaamisen kehittämiselle sekä verkostoitumisen lisääntymiselle. Lisäksi kaivataan niin sanottua kriittistä massaa.
”Suomessa ei ole vielä riittävästi tekijöitä, yrityksiä ja niiden välistä kilpailua. Tällöin huipputoimijat jäävät helposti yksittäisiksi onnistumisiksi, jotka eivät välttämättä kanna pitkälle tulevaisuuteen”, totesi Jalonen kasvusopimuksen julkistuksessa.
Kasvusopimuksessa on kirjattu kuusi priorisoitua tavoitetta, joihin tulevaisuudessa tulee kiinnittää erityisesti huomiota:
- Kehitämme suomalaisten IP-oikeuksien jalostusastetta korkeammaksi ja mahdollistamme oikeuksien paremman jatkohyödyntämisen.
- Panostamme järjestelmällisesti kansainväliseen näkyvyyteen.
- Kehitämme koulutustoimijoiden ja luovien alojen yritysten välistä yhteistyötä ja osaamistarpeiden tunnistamista.
- Luomme uusia alustoja toimijoiden kohtaamiselle, dialogille ja toimialarajat ylittävälle yhteistyölle.
- Muodostamme kasvuekosysteemin KPI-mittarit (Key Performance Indicators) ja asetamme kasvun vertailuluvut (delta).
- Varmistamme tulosten seuraamisen ja mittaamisen kyvykkyyden.
Yksi tärkeimmistä tavoitteista on yritysten ja koulutuskentän yhteistyö. Kasvusopimusprosessin aikana havaittiin, että siinä on vielä paljon parannettavaa; koulutuskentällä ei välttämättä tiedetä yritysten ajankohtaisia tarpeita ja yrityksissä ei puolestaan tunnisteta koulutussektorin potentiaalia. Muutoinkin luovien sisältöjen piiristä puuttuu Jalosen mukaan aitoa dialogia.
”Me emme kohtaa tarpeeksi, emme käy riittävästi keskustelua ja vaihda riittävästi osaamista.”
Kasvusopimusten toimintamalli vielä auki
Hanketta tähän asti koordinoinut Jani Jalonen kertoo, että tavoitteena on käynnistää kasvusopimusten mukainen yrityskentän ja julkisen sektorin yhteistyö pikaisesti. Prosessiin osallistuneet yritykset halutaan pitää työssä mukana.
”Haluamme, että prosessi ja tavoitteet lähtevät elämään niin, että ne tuottavat myös konkreettisia tuloksia. Alan yritykset ovat toki avainasemassa, mutta ne eivät voi yksin viedä tätä läpi. Me tarvitsemme julkisen sektorin ja myös koulutus- ja TKI-sektorin tuen”, sanoo Jalonen.
Jalosen luonnostelema toimeenpanomalli perustuu kattotasolla toimivaan kasvun neuvottelukuntaan sekä toimialakohtaisiin kasvuryhmiin, joissa käydään keskustelua esiin nousevien haasteiden ratkaisemiseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön puolelta kuitenkin kerrotaan, että kasvusopimusten koordinointiin ei ole osoitettu resursseja. Yritysten tulee siis huolehtia prosessin edistämisestä itse, kuten aiemmin valmistuneen av-alan kasvusopimuksen kohdalla on jouduttu toimimaan. Petra Tarjanne korostaa, että kasvusopimus tarjoaa alustan, jonka avulla yritykset voivat työskennellä verkostossa.
”Julkinen sektori osallistuu sitten, kun tulee sille sopivia tehtäviä esimerkiksi lainsäädäntöön ja rahoitusinstrumentteihin liittyen.”
Tutustu kasvusopimuksen julkaisuun tästä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165476
Kasvusopimuksesta laajemmin Creative Finlandin sivuilta: https://www.creativefinland.fi/kasvusopimus
