Musiikin kuuntelu digitalisoituu: yhä suurempi osa suomalaisista striimaa musiikkia puhelimella, myös striimikeikat ovat tulleet jäädäkseen

Musiikinkuuntelu Suomessa -tutkimuksen mukaan puhelin on pian ohittamassa radion musiikinkuuntelulaitteena. Yhä suurempi osa suomalaisista on valmis myös maksamaan striimatusta musiikista – niin premium-palveluista kuin keikoistakin.

Radio on edelleen ylivoimaisesti suosituin musiikin kuuntelun väline Suomessa. Peräti 60 % suomalaisista on kuunnellut radiota autossa viimeisen vuorokauden aikana. Erityisesti kuunteluun käytetyssä ajassa radio on selkeä ykkönen.

Puhelin ottaa kuitenkin radiota kiinni musiikinkuuntelulaitteena kovaa vauhtia. Musiikkia viimeisen vuorokauden aikana puhelimesta kuunnelleiden suomalaisten määrä puhkaisi nyt ensimmäistä kertaa 50 prosentin maagisen rajan ja oli 52 %. Viimeisen vuoden aikana sen käyttö oli kasvanut 7 %.

Nuorille puhelin on musiikkilaitteena ykkönen

Alle 40-vuotiaiden joukossa puhelin on jo ohittanut radion. Mitä nuorempi ryhmä, sen enemmän puhelinta käytetään: alle 18-vuotiaista peräti 88 % oli kuunnellut musiikkia puhelimella.

Puhelin on ainut musiikinkuunteluväline, jonka käyttö on kasvanut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana: vähintään kerran kuukaudessa puhelinta käyttää musiikin kuunteluun jo noin neljä miljoonaa suomalaista.

”Puhelin on musiikinkuuntelulaitteista ainoa, joka tällä hetkellä kasvaa. Kaikki muut välineet joko kutistuvat tai pysyvät ennallaan”, kertoo Musiikin kuuntelu -tutkimuksen suunnitellut johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista.

Cd-soittimen osuus musiikin kuuntelussa on laskenut jo alle kymmeneen prosenttiin. Puheella ohjattavia älykaiuttimista musiikkia oli kuunnellut 4 % suomalaisista, mikä on jo huomattavasti suurempi osuus kuin esimerkiksi vinyylisoittimella (1 %). Tervonen ennustaa puheella ohjattaville älykaiuttimille nousua.

”Ne, jotka kyseisen laitteen omistavat, käyttävät sitä paljon. Osuus tulee todennäköisesti edelleen kasvamaan”, toteaa Tervonen.

Suomalaiset siirtyvät maksulliseen striimaukseen

Korona-aikana suomalaiset ovat pikkuhiljaa oppineet myös maksamaan striimatusta musiikista. Jo 38 % suomalaisista oli kuunnellut musiikkia maksullisesta striimauspalvelusta, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna.

Maksullisen striimauksen ostajien määrä on nyt noin kolminkertainen verrattuna fyysisen äänitteen ostaneiden henkilöiden määrään (13 %). Myös maksullinen striimaus on nuorten juttu: intensiivisin käyttäjäryhmä maksullisessa striimauksessa ovat 19-25 -vuotiaat, joista peräti 77 % oli kuunnellut musiikkia maksullisesta palvelusta.

Maksullisia striimauspalveluja käytetään jo selvästi enemmän kuin maksuttomia. Kehitys on ollut musiikin tekijöille myönteinen, sillä maksullisesta striimauksesta tuloutuu tekijänoikeuskorvauksina huomattavasti suurempia summia kuin maksuttomista striimauspalveluista.

”Kun aloitimme tekemään tätä tutkimusta kahdeksan vuotta sitten, oli maksuton striimaus selvästi suosituin musiikin kuuntelun kanava. Vuonna 2018 maksullinen nousi ohi ja on nyt selvästi edellä maksutonta striimausta”, Kari Tervonen sanoo.

Myös YouTube jatkaa pitkään jatkunutta kasvuaan olleen selvästi käytetyin palvelu musiikin striimaukseen. Jopa 58 % suomalaisista oli kuunnellut musiikkia Youtubesta. Sekä Spotify että YouTube tavoittavat musiikinkuuntelualustoina nyt noin 50 prosenttia suomalaisista joka viikko.

Striimatut keikat – korona-ajan ilmiö vai pysyvä livemusiikin kulutustapa?

Kyselyllä selvitettiin myös elävän musiikin kulutustottumuksia koronavuoden aikana. Korona iski elävään musiikkiin poikkeuksellisen vahvasti. Vain viidennes suomalaisista oli käynyt elävän musiikin tilaisuudessa viimeisen vuoden aikana, kun ennen koronaa osuus oli 2/3.

”Suomalaiset ovat välttäneet joukkotilaisuuksissa käymistä enemmän kuin minkään muun Euroopan maan kansalaiset. Elävän musiikin tilaisuudet myös palautuvat meillä hitaammin tämän korostetun varovaisuuden vuoksi”, kertoo Tervonen kansainvälisen vertailun näkökulmasta.

Vaikka ihmiset ovat varovaisia, halu käydä konserteissa ei ole kadonnut mihinkään. Tarvetta ovat omalta osaltaan paikanneet striimatut keikat, joihin lipun oli ostanut jo 10 % suomalasista. Tervosen mukaan striimikeikat eivät jää ainoastaan korona-ajan ilmiöksi.

”Uskon, että striimatut keikat tulevat olemaan todella iso osa musiikin tekijöiden ansaintaa kymmenen vuoden kuluttua”.

Katso vuoden 2021 kaikki tutkimustulokset

Musiikin kuuntelu Suomessa -tutkimus toteutettiin vuonna 2021 kahdeksatta kertaa. Teoston ja Musiikkituottajat IFPI Finlandin tilaamaan tutkimukseen vastasi elokuussa 2021 yli tuhat 13–75-vuotiasta suomalaista. Tuloksia peilattiin myös muihin tietolähteisiin ja aiempiin vuosiin. Selvityksen suunnitteli ja analysoi johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista. Eri vuosina tehtyjen tutkimusten kaikki tulokset löydät Ajankohtaista-osiosta.