Musiikin luovan alkutuotannon ehdotukset kasvuriiheen

Kasvuriihi-hankkeen valmisteluryhmän tehtävänä on koota eri tahojen ja toimijoiden ehdotuksia kasvun vauhdittamiseksi ja koostaa toteuttamiskelpoisiksi arvioimansa ehdotukset loppuraporttiin 28.2.2025 mennessä. Marraskuussa 2024 avoinna olleella kyselyllä kerättiin ideoita kestävään talouskasvuun ja erityisesti yritystoiminnan vauhdittamiseen. Hallitus päättää uusista kasvutoimista ensi kevään puoliväliriihessä.

Musiikin luova alkutuotanto haluaa tuoda esiin, että luovilla aloilla on merkittävä kasvu- ja vientipotentiaali. Toimialalla on kykyä ja halua kasvaa ja se onkin kasvanut vuodessa yli miljardi euroa.

Suomi on kuitenkin rajusti jäljessä pohjoismaisia verrokkimaita erityisesti aineettomiin tuotannontekijöihin investoimisessa ja niiden hyödyntämisessä. Esimerkiksi Business Finlandissa luovien alojen rahoitus on ollut historiallisen vähäistä ja useita hyvin alkuun lähteneitä kasvutoimia on ajettu alas. Kasvua jarruttavat luonnollisesti myös luovan alan ruohonjuuritasolle kohdennetut voimakkaat leikkaukset ja veronkorotukset. On lupaavaa, että hallitus esittää uutta yhdeksän miljoonan euron rahoitusta luovien alojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Jotta tämä rahoitus auttaisi tosiasiallisesti Suomen kasvutoimissa, on varmistettava, että tukien kriteerit tunnistavat luovien alojen erityispiirteet ja ohjautuvat mahdollisimman tehokkaasti alan kehityksen ja kasvun vauhdittamiseen.

Musiikin luova alkutuotanto esittää seuraavia toimia Suomen kestävän talouskasvun edistämiseksi:

1. Kehitetään suomalaisten luoviin sisältöihin ja niiden IP-oikeuksiin perustuvasta sisältöliiketoiminnasta suomalainen kärkihanke.

Monistettavissa luovissa sisällöissä liiketoiminta perustuu aineettomaan pääomaan, kuten tekijänoikeuksien (Intellectual Property, IP) monistamiseen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan Suomessa on paljon paljon petrattavaa aineettomiin tuotannontekijöiden hyödyntämisessä.

Luovilla sisältöaloilla kasvu edellyttää, että sisällön ja IP:n arvo pystytään tunnistamaan ja arvottamaan paremmin, IP-oikeuksien jalostusastetta saadaan korkeammaksi ja mahdollistetaan oikeuksien parempi jatkohyödyntäminen.

Sisältöhankkeet on myös nähtävä enemmän innovaatiohankkeina, joihin on investoitava sekä julkista että yksityistä rahaa – niin kehittelyyn, tuotantoon, vientiin kuin markkinointiinkin. Rahoitusmalleissa tulee hyödyntää aineettoman omaisuuden arvottamismalleja ja alalle räätälöityjä vakuusratkaisuja, jotka ovat jo kansainvälisesti käytössä mutta joissa Suomi tulee takamatkalta.

Sisältöliiketoiminnan kilpailukyky ja oikeudet on turvattava myös digitaalisten palveluiden ja tekoälyn sääntelyssä. Keskeinen tavoite on, että IP-oikeudet eivät karkaisi ulkomaille vaan ne omistettaisiin suomalaisissa yrityksissä ja niitä hyödynnettäisiin laajasti yli yksittäisten tuoterajojen kasvun aikaansaamiseksi.

2. Haetaan kasvua luovilta aloilta kehittämällä sinne soveltuvia rahoitusinstrumentteja

Luovien alojen rahoitus on ollut Business Finlandissa suhteellisen vähäistä. TEM:n luovan talouden tiekartan yhteydessä on tunnistettu alalle sopivien rahoitusinstrumenttien puute ja olemassa olevien instrumenttien soveltumattomuus luovan alan yrityksille.

Rahoituksen ongelmia on käsitelty laajasti TEM raportissa (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:12), jonka mukaan keskeisimmät sisältöliiketoiminnan rahoitustarpeet liittyvät erityisesti teosten tuotantojen ja muun sisällön rahoitukseen sekä varhaisen vaiheen aihioiden kehittämiseen (esim. konseptointi, pilotointi). Selvityksen mukaan rahoituksissa on aukko erityisesti varhaisen vaiheen kehittämisen rahoituksessa. Lisäksi haasteena on mm. IP:n arvottamismallien hyödyntäminen, sisältöihin liittyvät uponneet kustannukset ja pitkä aika kustannusten syntymisestä kassavirtaan.

Siksi luovalle alalle myönnettävien tukien kriteereitä on uudistettava perusteellisesti ja kehitettävä niiden erityistarpeisiin vastaavia, kasvuhakuisia rahoitusmalleja. Tämä edellyttää myös luovan alan erityisosaamisen ja ymmärryksen rakentamista aineettomasta arvosta Business Finlandin sisälle.

3. Poistetaan verotuksellisia kasvun esteitä luovilta aloilta

Luovalla alalla kasvu perustuu pitkälti aineettomaan pääomaan, kuten tekijänoikeuksiin. Tekijänoikeustulojen verotuksessa ei kuitenkaan ole huomioitu luovan sisältöliiketoiminnan kansainvälistä kilpailukykyä. 

Suomessa tulisikin siirtyä tekijänoikeustulojen verotuksessa Ruotsin malliin, jossa tekijä itse valitsee, haluaako hän tekijänoikeustulot ansiotulona vai yritykselle tilitettävänä tulona. Suomessa tekijänoikeustulo on tuloverolain 52 §:ssä mukaan lähtökohtaisesti ansiotuloa. Mikäli tekijänoikeuskorvaukset olisi mahdollista luokitella yhtiön elinkeinotuloksi, malli helpottaisi luovan sisältöliiketoiminnan investointien rahoittamista ja mahdollistaisi tulon mielekkään jaksottamisen.

4. Parannetaan hallitusohjelman mukaisesti suomalaisen taiteen sekä luovien alojen kansainvälistymisen ja viennin edellytyksiä

Samalla tavalla, kuin Suomi investoi ja panostaa vihreän siirtymän osaamisen vientihankkeisiin, sen tulisi panostaa myös luovan alan ja kulttuuriviennin kasvuun. Tämä tarkoittaa luovan alan vienninedistämistoiminnan turvaamista TEM:in piirissä (rahoitusta ollaan tällä hetkellä lakkauttamassa).

Lisäksi tarvitaan luovan alan pitkäjänteisiä vientihankkeita, jossa kansainvälistymisen ja vienninedistämisen yritysrahoitusta suunnataan aidosti vientityötä tekeville ja markkinoille pyrkiville luovan alan yrityksille sekä voimakasta kulttuuriviennin kansainväliseen näkyvyyteen panostamista. Tämä edellyttää myös hallitusohjelman mukaista TEM:n ja OKM:n välisen yhteistyön ja koordinaation parantamista luovien alojen vienninedistämisessä. Näin luodaan esimerkiksi musiikkialalle pohjaa, jossa lähtökohtana on alusta saakka kansainvälinen liiketoiminta ja kotimarkkinaa laajempi fokus.

5. Luodaan luovalle alalle toimialarajat ylittävää, kasvuvetoista yhteistyötä

Luovien monistettavien sisältöjen kasvusopimuksessa (2023) todetaan, että alan kasvun aikaansaamiseksi erillään toteuttavista tuotehankkeista on siirryttävä enemmän kohti poikkitoimialaista ”cross” -yhteistyötä. Tällaisessa yhteistyössä yhdistetään esimerkiksi musiikin, kirjallisuuden, pelialan ja av-alan sisältöjä kasvua luoviksi vientituotteiksi ja -konsepteiksi, joista voidaan edelleen tuottaa monimuotoisia tuotteita ja palveluja siten, että aineettomat oikeudet säilyvät niiden kehittäjillä.

Luoville aloille tarvitaan kuitenkin kattotason toimija, jonka ensisijainen ydintehtävä on yhteisten asioiden ja kehityksen edistäminen. Kasvusopimuksessa kuvattu toimeenpanomalli perustuu yhteiseen koordinaatiotahoon, kattotasolla toimivaan kasvun neuvottelukuntaan sekä toimialakohtaisiin kasvuryhmiin, joissa käydään keskustelua esiin nousevien haasteiden ratkaisemiseksi. Valtion taholta tulisi luoda vuosien 2022-2023 aikana luotujen kasvusopimusten eteenpäin viemiselle yhteinen konsepti, jolle osoitetaan myös jatkuvuuden varmistavat resurssit.

6. Kehitetään luovan alan taloudellista seurantaa ja muodostetaan luovalle alalle kasvuekosysteemin KPI-mittarit ja tulostavoitteet (OKR)

Luovalla alalla on todettu olevan iso kasvupotentiaali mutta alasta sekä sen taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista olemassa oleva tieto on hajanaista ja satunnaista.

Jotta alan kasvupotentiaali tunnistetaan täysimääräisesti, on alaa seurattava muiden elinkeinoelämän toimialojen rinnalla samaa kriteeristöä käyttäen. Luovan alan talouden kehityksestä on saatava myös ekonomistista tietoa kootusti ja alan vaikuttavuuteen liittyvää tutkimusta on vahvistettava. Alan tutkimuslaitokseksi tulisi valtuuttaa riittävät resurssit ja kyvykkyydet omaava tutkimustaho, jolla olisi mahdollista tehdä taloudellista seurantaa pitkäjänteisesti ja ehdottaa niiden pohjalta myös toimenpiteitä. Systemaattisella, ekonomistisella seurannalla varmistetaan luovan alan kasvun pitkäjänteinen toteutuminen.

Ehdotusten arvioidut vaikutukset

Ehdotukset vaikuttaisivat talouskasvuun myönteisesti erityisesti pitkällä aikavälillä, kun tähtäimenä on luovan alan tuoman arvonlisän nosto.

Luovan alan tuotteiden ja palvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti sekä Euroopassa että globaalisti. Siksi  myös Suomen tavoite tulisi olla luovien alojen tuottaman arvon nostaminen verrokkimaiden tasolle. Luovat alat muodostavat Suomessa alle 4 % bruttokansantuotteesta, joka on muita Pohjoismaita vähemmän ja alle EU-keskiarvon (7 %).

Suomessa luovien alojen nykyinen arvo on noin 16,8 miljardia euroa. Luovat alat kasvavat keskimäärin nopeammin kuin monet perinteiset toimialat. Myös Suomessa vuosittaista kasvua oli vuosina 2021-2022 noin miljardi euroa. EU-tasolla luovien alojen vuosittaisen kasvu on ollut noin 5 % (European Investment Fund, Market Analysis of the Cultural and Creative Sectors in Europe). Suomessa tämä voisi tarkoittaa useiden satojen miljoonien eurojen vuosittaista lisäystä.

Esitykset kasvattaisivat myös verotuottoja, sillä luova ala toimii hyvin tehokkaasti: julkiset tuet ovat verrattain pieniä mutta niiden avulla luodaan moninkertaisesti suurempi tuotos, mikä tekee tuista erittäin tehokkaita. Taloustutkimuksen vuoden 2021 selvityksen mukaan nykyisellä taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron julkisella rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen, josta julkinen sektori kerää 3,4 miljardin euron tulot. Tästä rahoituksesta noin 500 miljoonaa on valtion rahoitusta. Luovat alat tuottavat siis mittavan hyödyn suhteessa julkisiin panostuksiin.

Ehdotusten vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ovat myönteisiä. Pääosin aineettomana tuotantona luova sisältötalous yhdistää kasvun ja kestävyyden. Luova talous perustuu pääosin aineettomaan arvoon – tietoon, palveluihin, immateriaaliomaisuuteen ja digitaalisiin tuotteisiin. Siirtyminen aineettomaan talouteen vähentää ympäristön kokonaiskuormitusta, koska se kuluttaa vähemmän raaka-aineita ja tarve valmistaa, kuljettaa ja hävittää fyysisiä tuotteita vähenee. Luovia sisältöjä tarvitaan myös ekologisen murroksen edellyttämän arvojen, toimintatapojen ja yhteiskuntamallien uudelleenajattelussa. Siksi Suomessakin tulisi siirtyä enemmän kasvuun, joka tulee aineettomista sisällöistä ja niihin liittyvistä palveluista (mm. kulttuuritapahtumat).

Kulttuuri ja musiikki vahvistavat myös sosiaalista kestävyyttä, koska ne yhdistävät ihmisiä ja vaikuttavat terveyteen myönteisesti. Siksi niiden kasvuun panostaminen on samalla ihmisten hyvinvointiin panostamista. Luovat sisällöt, musiikki ja kulttuuri tarjoavat tilaisuuksia kohdata ihmisiä ja kokea yhteenkuuluvuutta. Samalla ne tarjoavat väylän kokea ja jakaa kulttuuriperintöä, mikä vahvistaa yhteiskunnan koheesiota ja ihmisten ymmärrystä omasta identiteetistään. Inkluusiota lisäämällä kulttuuriset sisällöt helpottavat myös maahanmuuttajien kotoutumista ja toimivat väylänä kulttuurien väliseen ymmärrykseen rakentamiseen sekä yhteiskunnan uudistumiseen. Kulttuurin kulutuksella on todettu olevan moninaisia terveyshyötyjä, mikä vähentää osaltaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.