Musiikin luovan alkutuotannon tavoitteet kehysriiheen 2024
Kulttuurilla on keskeinen rooli niin Suomen eri alueiden elinvoiman kuin koko yhteiskunnan kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Samalla luovien alojen kasvun vauhdittaminen tukee Suomen talouden uudistumista, uusien työpaikkojen syntyä ja viennin kasvua. Näin kulttuuriin panostettu euro tuottaa moninkertaisen lisäarvon kansantaloudelle. Ennen korona-aikaa (2019) kulttuurialojen tuotto oli yli kymmenkertainen valtion tukiin verrattuna.
Jos haluamme olla sivistysvaltio, niin leikkausten sijaan meidän kannattaisi pyrkiä pois Euroopan viiden heikoimmin kulttuuriin budjetoivan maan joukosta. Suomessa kulttuurin osuus kokonaisbudjetista on nyt 0,8 prosenttia. Siitäkin vain kymmenesosa ohjautuu vapaalle kentälle ja kulttuurin freelancereille.
Yhteen prosenttiin ei ole pitkä matka, mutta siihen pääseminen vaatii pitkäaikaista sitoutumista. Vaikka tämä hallitus ei tuohon tavoitteeseen pääsisi, se voi osana kulttuuripoliittista selontekoa päättää tiekartasta, joka viitoittaa tuleville hallituksille, miten kulttuuribudjetti voitaisiin nostaa prosenttiin koko budjetista.
Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat – muodostavat yhdessä Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontarintaman. Yhdessä ajamme seuraavia tavoitteita tulevaisuuden budjettilinjauksiin:
1. Taataan kulttuurialan vapaalle kentälle riittävä julkinen tuki.
Euromääräisesti pienetkin tuet vapaalle kentälle ovat erittäin vaikuttavia, sillä eurot käytetään tehokkaasti kulttuurin tekemisen edistämiseen. Valtion suora tuki muodostaa usein vain murto-osan toiminnan tuloista, mutta ilman tuota tukea toiminnalla ei välttämättä olisi taloudellisia toimintaedellytyksiä. Etenkin toiminnan alussa tuloja tarvitaan usein sekä yksityisistä että julkisista ja kolmannen sektorin tulolähteistä. Tuet auttavat toimijoita ottamaan ratkaisevat seuraavat askeleet toiminnan kehittämisessä ja kannattavuuden parantamisessa.
2. Varmistetaan yksityisen kopioinnin hyvitysten säilyminen vähintään yleisen kustannuskehityksen mukaisella tasolla.
Yksityisen kopioinnin hyvitys on lain takaama rahallinen korvaus luovan työn tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida laillisia teoksia omaan käyttöönsä. Hyvitykset jakaantuvat laajasti musiikin tekijöille ja varmistavat siten kulttuurin moninaisuutta kaikkialla Suomessa. Yksityisen kopioinnin hyvityksellä tuetaan tyypillisesti ruohonjuuritason, matalan kynnyksen musiikkikulttuuria ja -tapahtumia, myös pienemmillä paikkakunnilla. Kyse on yhdestä vähiten hallinnollista työtä vaativista kulttuurin tukemisen muodoista, mikä puoltaa hyvitysten säilyttämistä erilaisten erikseen haettavien avustusten rinnalla.
3. Vahvistetaan valtionosuuksia ja muuta vakiintunutta tukea saavien toimijoiden roolia koko kulttuurialan menestyksen vauhdittajina
Valtionosuuksia saavat toimijat kuten teatterit ja orkesterit tarjoavat työtä paitsi omille työntekijöilleen myös laajalle joukolle kulttuurialan freelancereita ja pienyrityksiä. Mikäli näiden toimijoiden tuista leikataan, ostoista ja hankinnoista karsitaan usein ensimmäisenä. Tämä köyhdyttää kulttuurikenttää ja ajaa pahimmillaan freelancereita pois alalta yrittäjyyden taloudellisten edellytysten kuihtuessa. Toisaalta lisärahoitus mahdollistaa entistä suuremmat panostukset ulkopuolelta tapahtuviin ostoihin, mikä tuo lisää työtä ja tuloja koko kulttuurikentälle. Siksi valtionosuuksilla on keskeinen rooli myös vapaan kentän kukoistuksen kannalta.
4. Tehdään suunnitelma kulttuuribudjetin kasvattamiseksi yhteen prosenttiin
Pitkäjänteinen suunnitelma kulttuuribudjetin kasvattamiseksi yhteen prosenttiin sopisi hyvin esimerkiksi osaksi kulttuuripoliittista selontekoa, jolloin se kirkastaisi alan tulevaisuudennäkymiä yli hallituskausien rajojen. Vakaat rahoitusnäkymät vauhdittaisivat myös yksityisiä ja kolmannen sektorin panostuksia suomalaiseen kulttuuriin, kun nämä toimijat voisivat luottaa valtion hoitavan oman osuutensa suunnitelmallisesti ja ennakoitavasti.