Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut kulttuuripoliittista selontekoa valmistelevan työryhmän. Selonteko valmistellaan laajapohjaisessa vuorovaikutuksessa alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Työryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Elina Laavi. Työryhmän on määrä saada työnsä päätökseen 30.6.2024. 

Lue lisää kulttuuripolittisen selonteon hankkeesta opetus- ja kulttuuriministeriön hankesivuilta

Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat – muodostavat yhdessä Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontayhteisön. Yhdessä ajamme seuraavia tavoitteita kulttuuripoliittiseen selontekoon:

Tiivistelmä: keskeiset tavoitteet kulttuuripoliittiselle selonteolle 

1. Tehdään selonteon osana suunnitelma kulttuuribudjetin kasvattamiseksi yhteen prosenttiin, joka takaa kulttuurialalle pitkän aikavälin rahoitusnäkymät yli puolueiden ja hallituskausien rajojen. Vakaat rahoitusnäkymät vauhdittavat myös yksityisiä ja kolmannen sektorin panostuksia suomalaiseen kulttuuriin, kun nämä toimijat voivat luottaa valtion hoitavan oman osuutensa suunnitelmallisesti ja ennakoitavasti. 

2. Täydennetään kulttuuripoliittista selontekoa kulttuurialan kasvustrategialla, joka rakentuu aiempien kasvusopimusten pohjalle ja jonka avulla varmistetaan selonteon käytännön toimeenpano. Varmistetaan kasvustrategialle riittävä rahoitus, mikä on hyvä ensimmäinen askel kulttuuribudjetin kasvattamisen tiellä. 

3.  Nostetaan luovat alat elinkeinopolitiikan painopisteeksi. Varmistetaan kaikessa elinkeinopoliittisessa päätöksenteossa musiikin alkutuotannon erityispiirteiden kuten tekijänoikeuksien kautta tapahtuvan tulonmuodostuksen huomioiminen. 

4. Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle laaja mahdollisuus harrastaa ja opiskella kulttuuria, tutustua kulttuurin eri muotoihin ja nauttia kulttuurista osana jokapäiväistä elämäänsä. Tämä edellyttää taiteen ja kulttuurin eri muotojen kattavaa alueellista saavutettavuutta, sillä lasten mahdollisuudet matkustaa harrastusten ja muiden taidekokemusten tähden ovat rajalliset. 

5. Turvataan luovien sisältöjen tekijöille reilut pelisäännöt ja tasavertaiset neuvotteluasetelmat. Tekijänoikeuksien suoja on varmistettava myös tulevaisuudessa. Vaikka suurin osa sisällöistä jaetaan ketterästi digitaalisilla alustoilla, kyse on omaisuudesta, jota ei voi käyttää ilman asianmukaisia lupia ja korvauksia. Sääntely on pidettävä ajan tasalla suhteessa teknologian kehitykseen. 

Kohti vaikuttavaa ja määrätietoista 2040-luvun kulttuuripolitiikkaa 

Parhaimmillaan kulttuuripoliittinen selonteko osoittaa suomalaiselle kulttuuripolitiikalle pitkäjänteisen kehittämistyön suunnan, johon kaikki puolueet sitoutuvat yli nykyisten hallitus-oppositiorajojen. Määrätietoinen kehittäminen edellyttää, että kulttuuripoliittiselle selonteolle asetetaan selkeitä tavoitteita, joille annetaan realistiset toteutumisen mahdollisuudet ja seuranta. 

Kulttuurin vaikuttavuuden tunnistamista tulee parantaa poikkihallinnollisesti: kulttuuri ei vaikuta vain opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla vaan sen vaikutukset läpäisevät koko yhteiskunnan. Erityisen keskeistä on, että jatkossa luovat alat nähdään yhtenä Suomen keskeisistä elinkeinoista. Siksi kulttuuripoliittinen selonteko tulee antamaan suuntaa myös maamme tulevalle elinkeino- ja talouspolitiikalle. 

Kulttuuriin panostettu euro tuottaa moninkertaisen lisäarvon kansantaloudelle 

Kulttuurilla on keskeinen rooli niin Suomen eri alueiden elinvoiman kuin koko yhteiskunnan kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Samalla luovien alojen kasvun vauhdittaminen tukee Suomen talouden uudistumista, uusien työpaikkojen syntyä ja viennin kasvua. Näin kulttuuriin panostettu euro tuottaa moninkertaisen lisäarvon kansantaloudelle. 

Jos haluamme olla kulttuurivaltio, niin meidän kannattaisi pyrkiä pois Euroopan viiden heikoimmin kulttuuriin budjetoivan maan joukosta. Suomessa kulttuurin osuus kokonaisbudjetista on nyt 0,8 prosenttia. Siitäkin vain kymmenesosa ohjautuu vapaalle kentälle ja kulttuurin freelancereille. Kulttuuripoliittisen selonteon osaksi tarvitaan tiekartta, jossa linjataan Suomen askeleet kohti kulttuuribudjetin korotusta prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 

Toimenpiteet: 

1. Taataan kulttuurialan vapaalle kentälle riittävä julkinen tuki.  

Euromääräisesti pienetkin tuet vapaalle kentälle ovat tyypillisesti erittäin vaikuttavia, sillä eurot käytetään tehokkaasti kulttuurin tekemisen edistämiseen ympäri maan. Valtion suora tuki muodostaa usein vain murto-osan toiminnan tuloista, mutta ilman tuota tukea toiminnalla ei välttämättä olisi taloudellisia toimintaedellytyksiä. Etenkin toiminnan alussa tuloja tarvitaan usein sekä yksityisistä että julkisista ja kolmannen sektorin tulolähteistä. Tuet auttavat toimijoita ottamaan ratkaisevat seuraavat askeleet toiminnan kehittämisessä ja kannattavuuden parantamisessa.  

2. Vahvistetaan valtionosuuksia ja muuta vakiintunutta tukea saavien toimijoiden roolia koko kulttuurialan menestyksen vauhdittajina.  

Valtionosuuksia saavat toimijat kuten teatterit ja orkesterit tarjoavat työtä paitsi omille työntekijöilleen myös laajalle joukolle kulttuurialan freelancereita ja pienyrityksiä ympäri maan. Mikäli näiden toimijoiden tuista leikataan, ostoista ja hankinnoista karsitaan usein ensimmäisenä. Tämä köyhdyttää kulttuurikenttää ja ajaa pahimmillaan freelancereita pois alalta yrittäjyyden taloudellisten edellytysten kuihtuessa. Toisaalta lisärahoitus mahdollistaa entistä suuremmat panostukset ulkopuolelta tapahtuviin ostoihin, mikä tuo lisää työtä ja tuloja koko kulttuurikentälle. Siksi valtionosuuksilla on keskeinen rooli myös vapaan kentän kukoistuksen kannalta.  

3. Varmistetaan yksityisen kopioinnin hyvitysten säilyminen vähintään yleisen kustannuskehityksen mukaisella tasolla.  

Hyvitykset jakaantuvat laajasti musiikin tekijöille ja auttavat siten korvaamaan yksityisen kopioinnin myötä menetettyjä tuloja. Kyse on yhdestä vähiten hallinnollista työtä vaativista kulttuurin tukemisen muodoista, mikä puoltaa hyvitysten säilyttämistä erilaisten erikseen haettavien avustusten rinnalla. 

Kulttuuri ja luovat alat osaksi elinkeinopolitiikkaa 

Suomalainen elinkeinoelämä on murroksessa. Raskas teollisuus työllistää yhä pienemmän osan kansasta samalla, kun korkeakoulutettujen osaajien tarve ja luovat alat kasvavat. Siksi on aika nostaa luovat alat paitsi kulttuuripolitiikan myös elinkeinopolitiikan painopisteeksi – taiteen ja kulttuurin itseisarvoa ja voittoa tavoittelemattoman toiminnan merkitystä unohtamatta. 

Kulttuuripoliittinen selonteko tarjoaa hyvän mahdollisuuden vahvistaa luovien alojen asemaa osana suomalaista elinkeinopolitiikkaa. Elinkeinoelämä uudistuu vauhdilla, ja politiikan on syytä pysyä mukana muutoksissa. Ajantasainen sääntely tukee suomalaisten musiikin tekijöiden menestystä niin kotimaassa kuin maailmalla. 

Eniten uudistamista kaipaavat yritystuet, joita useat hallitukset ovatkin kukin vuorollaan pyrkineet uudistamaan. Työ- ja elinkeinoministeriön taannoisen selvityksen mukaan alle 20 % Suomen yritystuista tukee yritysten kasvua ja uusien työpaikkojen syntyä. Toisin sanoen yli 80 % rahasta menee siis vanhan, pahimmillaan jopa tappiollisen toiminnan säilyttämiseen, jolloin raha ei tue uusien työpaikkojen määrän, viennin tai verotulojen kasvua. Osalle säilyttävistä tuista saattaa olla muita kuin elinkeinopoliittisia perusteita, jotka on tietysti syytä ottaa huomioon tukijärjestelmää uudistettaessa. Tällä hetkellä tuet eivät kuitenkaan palvele myöskään näitä tavoitteita tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi aluepolitiikan onnistumiselle on tärkeää, että politiikka tukee ja vauhdittaa koko Suomen elinkeinoelämän uudistumista – ei nykyisten yritysten toiminnan jatkumista hinnalla millä hyvänsä.  

Toimenpiteet

4. Päivitetään yritystuet ja elinkeinopolitiikka 2020-luvulle ja tunnistetaan myös luovien alojen potentiaali. 

Fiksusti käytettynä pienemmällä panostuksella voisi saada moninkertaisesti nykyistä enemmän hyötyä Suomelle, puhuttiin sitten verokertymän, viennin tai työllisyyden kasvattamisesta. Luovien alojen kasvupotentiaali on valtava: luovien alojen talous kasvoi vuodesta 2021 vuoteen 2022 miljardi euroa, jolloin vuonna 2022 talouden koko oli 16,8 miljardia. Suurinta kasvu oli nimenomaan musiikin alalla. 

Luovan alan yrityksille tulee lisätä räätälöityjä rahoitusmahdollisuuksia, joissa huomioidaan alan erityispiirteet kuten aineettoman pääoman arvottaminen, verkostomaiset työskentelytavat ja yksinyrittäjyyden korostuminen. 

5. Täydennetään kulttuuripoliittista selontekoa kulttuurialan kasvustrategialla. 

Kasvustrategia kannattaa rakentaa taiteen ja kulttuurin aiempien kasvusopimusten sekä muun aiemman työn pohjalta. Strategialla on keskeinen rooli selonteon käytännön toimeenpanon varmistamisen kannalta, sillä se tuo yhteen eri alojen yritykset, järjestöt ja julkisen sektorin tekemään yhdessä töitä elinvoimaisen taide- ja kulttuurikentän yhteisten tavoitteiden eteen. Varmistetaan kasvustrategialle riittävä rahoitus, mikä on hyvä ensimmäinen askel kulttuuribudjetin kasvattamisen tiellä. Luovan alan yrityksille tulee lisätä räätälöityjä rahoitusmahdollisuuksia, joissa huomioidaan alan erityispiirteet kuten aineettoman pääoman arvottaminen, verkostomaiset työskentelytavat ja yksinyrittäjyyden korostuminen. 

6. Panostetaan kulttuuriin ja varmistetaan alan yrityksille elinvoimainen toimintaympäristö. 

Luovat alat eivät kuitenkaan kukoista ilman, että koko kulttuuriala kukoistaa. Elinkeinopolitiikkaa ei voi siis tehdä menestyksekkäästi, ellei samalla vaali taiteen ja kulttuurin itseisarvoa. Siksi myös voittoa tavoittelemattomalle toiminnalle on taattava kunnolliset toimintaedellytykset. Ei ole kasvuyrityksiä tai vientiä ilman valtion, kuntien ja järjestöjen tukea kulttuurille, ja siksi olisi erittäin lyhytnäköistä leikata tästä tuesta. Pikemminkin tukijärjestelmää ja kulttuurialan rakenteita tulisi uudistaa niin, että ne vastaavat 2020-luvun haasteisiin entistä paremmin ja edesauttavat etenkin uusien toimijoiden nousua.   

Lapsissa ja nuorissa on taiteen ja kulttuurin tulevaisuus 

Mahdollisuus kulttuuriin on nähtävä jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeutena. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattava laaja mahdollisuus harrastaa kulttuuria, tutustua kulttuurin eri muotoihin ja nauttia kulttuurista osana jokapäiväistä elämäänsä. Tämä edellyttää taiteen ja kulttuurin eri muotojen kattavaa alueellista saavutettavuutta, sillä lasten mahdollisuudet matkustaa harrastusten ja muiden taidekokemusten tähden ovat rajalliset. 

Samalla on syytä edistää myös Taidetestaajat-ohjelman tyyppistä toimintaa, joka tarjoaa kaikille lapsille ja nuorille vierailuja korkealaatuisen taiteen pariin. Toiminta tarvitsee pysyvän rahoituksen, jotta sitä pystytään kehittämään pitkäjänteisesti useiden määräaikaisten projektien ketjuttamisen sijaan. 

Toimenpiteet: 

7. Varmistetaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa tapahtuvalle taidekasvatukselle riittävät resurssit.   

Päiväkodit ja koulut tavoittavat lähes kaikki Suomessa asuvat lapset ja nuoret, jolloin ne tarjoavat uniikin mahdollisuuden edistää taidekasvatusta yhdenvertaisesti lapsen taustasta, asuinpaikasta ja perheen tulotasosta riippumatta. Siksi kouluilla on kyky toimia koko ikäluokan yhteisen kulttuurisen maaperän muokkaajina, mikä auttaa vahvistamaan väestön keskinäistä luottamusta, ymmärrystä ja yhteiskuntarauhaa. 

Taiteen ja kulttuurin tuominen kaikkien saataville auttaa myös jokaista lasta löytämään itselleen mieluisan harrastuksen. Näin pystytään tunnistamaan myös niiden nuorten lahjakkuus, joka jäisi muuten piiloon. 

8. Taataan jokaiselle peruskoulua käyvälle lapselle ja nuorelle vähintään yksi korkealaatuinen taide- tai kulttuurivierailu lukuvuodessa – oli ohjelmassa sitten konsertti, teatteriesitys tai museokäynti. 

Näin tarjotaan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito ja omakohtainen kosketus maamme ajankohtaiseen taiteeseen ja kulttuuriin. Huolehditaan näiden taide- ja kulttuurielämysten monipuolisuudesta, jolloin koululaisten säännölliset vierailut tuovat lisätuloja myös taide- ja kulttuurikentän pienemmille toimijoille. 

9. Huolehditaan laajasta taiteen perusopetuksen verkostosta, kulttuurin harrastusmahdollisuuksista ja myös vapaamuotoisemmista mahdollisuuksista luoda ja kuluttaa kulttuuria. 

Taiteen perusopetusta koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa niin, että laki huomioi taide- ja kulttuurikentän moninaisuuden ja takaa eri taiteenalojen perusopetukselle riittävät resurssit kunkin alan erityispiirteet huomioiden. Turvataan taiteen perusopetuksen verkoston alueellinen kattavuus, jotta useammalla lapsella on mahdollisuus osallistua perusopetukseen perheen asuinpaikasta riippumatta.  

Tuetaan myös taiteen perusopetusta vapaamuotoisempia taiteen ja kulttuurin harrastamisen muotoja. Kehitetään harrastamisen Suomen mallia niin, että jatkossa jokainen lapsi ja nuori voi löytää itselleen mieluisan, maksuttoman taide- tai kulttuuriharrastuksen. Tämä edellyttää nykyistä alueellisesti kattavampaa ja monipuolisempaa taide- ja kulttuuriharrastusten tarjontaa Suomen mallin kautta. 

Suomalainen taide ja kulttuuri kukoistukseen reilulla sääntelyllä 

Musiikki tuottaa paitsi mittavia aineettomia hyötyjä myös suoraa ja epäsuoraa taloudellista hyötyä lukemattomille toimijoille. Teknologian kehittyessä riskinä on, että sääntely ei pysy perässä, jolloin taiteen ja kulttuurin tekijät jäävät alakynteen suhteessa heidän työstään hyötyviin yrityksiin. Siksi alan tulevaisuuden kannalta on keskeistä taata luovien sisältöjen tekijöille reilut pelisäännöt ja tasavertaiset neuvotteluasetelmat. 

Tekijänoikeuksien suoja on varmistettava myös tulevaisuudessa. Vaikka suurin osa sisällöistä jaetaan ketterästi digitaalisilla alustoilla, kyse on omaisuudesta, jota ei voi käyttää ilman asianmukaisia lupia ja korvauksia. Lainsäädännön on tuettava vahvaan tekijänoikeuteen ja sopimiseen perustuvaa järjestelmää. Tekijänoikeuden perusperiaatteista on pidettävä kiinni: tekijällä on oltava mahdollisuus määrätä teostensa käytöstä ja saada siitä myös asianmukainen korvaus, käytetään teosta sitten sosiaalisen median videoiden taustamusiikkina tai generatiivisen tekoälyn koulutusmateriaalina. 

Toimenpiteet 

10. Vahvistetaan luovan työn tekijöiden omaisuudensuojaa varmistamalla vahvan tekijänoikeuden toteutumisen kaikessa taiteellisessa työssä ja erityisesti uusissa digitaalisissa sovelluksissa.  

Jatketaan digimarkkinoiden ja tekoälyn sääntelyn kehittämistä niin, että sääntely turvaa luovan työn tekijöiden oikeuksien toteutumisen nopeasti muuttuvassa markkinassa. Näin taataan kotimaisen kulttuurin elinvoimaisuus myös jatkossa – ammattimainen musiikin tekeminen kun ei ole mahdollista ilman oikeudenmukaista korvausta teosten hyödyntämisestä. 

11. Varmistetaan sääntelyn ajantasaisuus suhteessa tekoälyn kehitykseen. 

Tekoäly tuottaa yhä korkealaatuisempaa sisältöä hyödyntämällä laajasti olemassa olevia, tekijänoikeudella suojattuja teoksia. Teosten käytöstä ei ole tällä hetkellä sovittu oikeudenhaltijoiden kanssa, eivätkä oikeudenhaltijat tiedä mitä aineistoja sovellusten kehittämisessä on käytetty.  Sovellusten yleistyessä syntyy riski siitä, että teoksia oikeudetta hyödyntävä tekoälysisältö syrjäyttää markkinoilla ihmisten luomat teokset.   

Ellei sisältöjen käytöstä tekoälyn kouluttamiseen sovita tekijöiden oikeussuojaa kunnioittaen, eurooppalaisen luovan talouden tuottama lisäarvo uhkaa valua ylikansallisille digijäteille. Samalla luovan alan ammattilaiset eivät saa työstään kunnollista korvausta. Siksi on keskeisen tärkeää varmistaa, että sääntely pysyy teknologisen kehityksen tahdissa. Valtaosa sääntelystä on mielekästä tehdä EU-tasolla, kuten onkin Ursula von der Leyenin komission (2019–2024) aikana toimittu, jolloin Suomen roolina on varmistaa sääntelyn toteutuminen ja kansallisen tason valvonta. 

12. Turvataan Yleisradion asema osana kotimaisen taiteen ja kulttuurin kenttää. 

Suomen kaltaisen pienen kielialueen laajaa, moninaista ja elinvoimaista kulttuuritarjontaa on mahdotonta rakentaa vain kaupallisten markkinoiden varaan, joita ohjaavat ensi sijassa liiketoiminnalliset intressit, sillä vain osa taiteesta ja kulttuurista on kaupallisesti kannattavaa. Ilman Yleä nykyisen laajuinen kulttuuritarjonnan monimuotoisuus ja suomalaisen kulttuurin kansainvälinen menestys olisi ollut mahdotonta saavuttaa. 

Kulttuuripoliittista selontekoa tehdään samanaikaisesti Ylen roolin ja rahoituksen parlamentaarisen tarkastelun kanssa. Nämä prosessit kannattaa sovittaa yhteen niin, että Ylen merkitys kotimaiselle taide- ja kulttuurikentälle tulee huomioiduksi selonteossa. 

13. Vahvistetaan suomalaisen taiteen ja kulttuurin asemaa suhteessa kansainväliseen tarjontaan. 

Taataan suomalaiselle taiteelle ja kulttuurille edellytykset tavoittaa suomalaiset. Vahvistetaan mediapalvelujen sisältöjen kotimaisuusastetta, kotimaisten sisältöjen löydettävyyttä ja kulttuurillista diversiteettiä, mikä on kulttuurin uusiutumisen ja uusien menestystarinoiden edellytys. Varmistetaan, että kotimaista sisältöä nostetaan esiin moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta edistäen – ei siis niin, että poliittiset päätökset päätyvät ruokkimaan voittaja vie kaiken -ilmiötä ennestään.  

14. Edistetään yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden toteutumista sisällönjakopalveluissa. 

Sisällönjakopalveluita tulisi velvoittaa lisäämään diversiteettiä ja monipuolistamaan sisältövalikoimaansa myös pienempiin genreihin ja kielialueisiin. Lainsäädännöllä tulisi edellyttää palveluilta monimuotoisuuden mittareita sekä paikallisen ja marginaalisemman sisällön parempaa näkyvyyttä. Alustojen suosittelualgoritmien tulisi olla läpinäkyvämpiä ja alustoilta maksettavien korvausten kohtuullisia ja oikeasuhtaisia.