Musiikin sukupuolitasa-arvo kehittyy hitaasti: Soitetuimmat kappaleet pääosin miesten tekemiä
Soitetuimpien kappaleiden tekijät ovat Suomessa yhä pääsääntöisesti miehiä. Sadan soitetuimman kappaleen tekijöistä naisia oli vain 15 prosenttia, kun heitä on Teoston asiakkaiden joukossa kaikkiaan 21 prosenttia. Naisten osuus musiikin tekijöistä kasvoi viime vuonna vain hieman.
Naisten osuus Teoston asiakkaissa (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat) nousi viime vuonna 20,8 prosenttiin. Tämä on vain hieman enemmän kuin edellisenä vuonna (20,6 %). Uusissa, viime vuonna liittyneissä asiakkaissa naisten osuus on tätä suurempi eli 25,6 prosenttia.
Kun soitetuimmat kappaleet ovat pääosin miesten tekemiä, näkyy se myös naisille maksetuissa tilityksissä. Vuonna 2024 naispuolisille musiikin tekijöille maksettiin 15,3 prosenttia Teoston tilityksistä. Osuus jopa laski hieman edellisvuodesta, jolloin naisten osuus tilityksistä oli 15,5 prosenttia.
Teoston naispuolisille asiakkaille maksetut tilitykset vaihtelevat hieman sen mukaan, mistä tilitysalueesta on kyse. Naisten ansainta oli paras radiossa soitetussa musiikissa, jonka tilityksistä jopa 21,1 prosenttia maksettiin naisille. Sitä vastoin online-alueen (digitaaliset striimaus- ja somealustat) tilityksistä naisten osuus oli vain 12,2 prosenttia.
Ikäjakauma suosituimpien biisien kirjoittajissa on sukupuolijakaumaa tasaisempi. Sadan suosituimman kappaleen tekijöistä noin viidennes oli alle 35-vuotiaita ja noin kolmannes yli 50-vuotiaita. Soitetuimpien kappaleiden tekijöiden listoille nouseekin joka vuosi myös uusia, tuoreita tekijöitä, vaikka osa tekijöistä tuottaa hittejä vuosi toisensa jälkeen.
Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura muistuttaa, että monimuotoisuus musiikissa ei ole vain yhdenvertaisuuskysymys, vaan se on edellytys suomalaisen musiikin tulevaisuudelle. Siksi myös Teosto haluaa seurata kehitystä säännöllisesti.
”Musiikin opiskelijoista yli puolet on naisia, mutta silti naisille menee vain pieni osan esityksistä ja korvauksista. Suomen kaltaisella pienellä maalla ei ole varaa hukata potentiaalia, vaan menestyäksemme meidän on saatava kaikki kyvyt käyttöön. On siksi tärkeää seurata näitä lukuja, keskustella näkymättömistä esteistä ja tehdä tekoja monimuotoisuuden parantamiseksi”.
