Yksityisen kopioinnin hyvitys

Hyvitysvarat ohjautuvat Teoston kautta tilityksinä musiikin tekijöille ja kustantajille, ja muiden järjestöjen kautta esimerkiksi muusikoille, näyttelijöille ja ohjaajille. Vuosittaisena tulona tilitykset muodostavat tärkeän osan pienituloisten taiteilijoiden toimeentulosta.  

Luovan työn tekijälle tulonmuodostuksen pirstaleisuus aiheuttaa liikaa ongelmia. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on otettava erityisen tarkastelun kohteeksi taiteilijoiden ja muiden luovaa työtä tekevien asema. Musiikki on oikeaa työtä ja sen ammattimaisille tekijöille on taattava mahdollisuudet ammattinsa harjoittamiseen.

1. Leikkaus vähentäisi 50 prosenttia tekijänoikeusjärjestöjen kautta musiikin tekijöille ja kustantajille jaettavia korvauksia.  
2. Leikkaus vähentäisi kulttuurinedistämiskeskusten kuten Musiikin edistämissäätiön määrärahoja merkittävästi johtaen siihen, että iso osa niiden jakamasta tapahtuma-, hanke- ja projektituista lakkaisi kaikissa maakunnissa.  
3. Leikkaus aiheuttaisi merkittäviä negatiivisia kerrannaisvaikutuksia maakuntien tapahtumatarjontaan, kulttuurialan työllisyyteen ja taiteilijoiden toimeentuloon.

• Yksityisen kopioinnin hyvitys tunnetaan historiassa nimellä ”kasettimaksu” koska vielä vuosituhannen alussa sitä perittiin kopiointia mahdollistavista laitteista ja välineistä.  
• Vuonna 2015 hyvitysmaksu kuitenkin siirrettiin maksettavaksi valtion budjetista, koska sen katsottiin irtaantuneen fyysisistä välineistä. Budjetista maksettava maksu katsottiin myös hallinnollisesti tehokkaimmaksi tavaksi taata luovan työn tekijöille direktiivin edellyttämä korvaus. Hyvityksen määräksi tuli neuvottelujen tuloksena 11 miljoonaa euroa. 
• Vaikka kasetit ovat jääneet jo kauan sitten historiaan, kopiointi ei ole kadonnut – se on vain muuttanut muotoaan. Digiajan teknologia antaa yksityisille henkilöille entistä laajemmat mahdollisuudet hyödyntää luovia sisältöjä.

• Yksityisen kopioinnin hyvityksen määrä on nykytasolla noin 5 senttiä / kopiointikerta. Hyvityksen tasoa ei ole vuoden 2015 jälkeen kertaakaan nostettu.  
• Korvauksen reaalinen taso on romahtanut vuosien varrella. Suomessa korvaus on pieni myös kansainvälisesti vertailtuna. Hyvitysjärjestelmän kehittäminen olisikin tärkeää kotimaisen luovan alan menestyksen edistämiseksi. 
• Jo vuonna 2015 arvioitiin, että 11 miljoonan euron taso hyvitykselle on liian pieni. Esimerkiksi sivistysvaliokunta totesi, että hyvitysmaksun taso ”ei ole tosiseikkoihin pohjautuva paras arvio siitä, mikä on kohtuullinen hyvitys oikeudenhaltijoille heidän teostensa yksityisestä kopioinnista”. Taloustutkimuksen vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan haitta oli tuolloin todellisuudessa 32–44 miljoonaa euroa. 
• Yksityisen kopioinnin määrää on seurattu Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamalla ja Taloustutkimuksen toteuttamalla vuosittaisella tutkimuksella, joka on suunnattu suomalaisille kuluttajille. Tutkimukset osoittavat kopioinnin määrän pysyneen jokseenkin samana vuodesta 2017 lähtien. Vaikka kopiointia tekevien henkilöiden määrä on laskenut, tämä ei kerro mitään kopioinnin aiheuttaman haitan laskusta.