Yksityisen kopioinnin hyvitys
Yksityisen kopioinnin hyvitys on luovan työn tekijöille maksettava korvaus siitä, että jokainen kansalainen saa tallentaa laillisia teoksia omaan yksityiseen käyttöönsä. Digiaikana kopiointi ei ole kadonnut – se on vain muuttanut muotoaan.
Yksityistä kopiointia on esimerkiksi tv-sarjan tallentaminen digiboksille tai musiikkikappaleen tallentaminen puhelimelle. Siitä maksettava hyvitys perustuu tekijänoikeutta koskevaan tietoyhteiskuntadirektiiviin (2001/29/EY) ja siitä säädetään Suomen tekijänoikeuslaissa. Lain mukaan hyvityksen tulee olla määrältään sellainen, että sitä voidaan pitää kohtuullisena.
Suomessa yksityisen kopioinnin hyvitys on vuodesta 2015 lähtien maksettu valtion budjetista ja hyvityksen taso on ollut 11 miljoonaa euroa siitä lähtien. Tasoa ei ole kymmenen vuoden aikana kertaakaan nostettu – siten korvauksen reaalinen taso on romahtanut vuosien varrella.
Kopioinnin aiheuttama haitta on 46 miljoonaa euroa
Hyvitys korvaa vain pienen osan yksityisen kopioinnin aiheuttamasta haitasta. CGI:n johtavan asiantuntijan, VTT Pasi Homin tuore analyysi paljastaa, että yksityisesti kopioitavien 210 musiikki- ja av-tiedoston yhteisarvo on yli miljardi euroa. Hyvin varovaisestikini arvioituna yksityinen kopioiminen aiheuttaa vuosittain 46 miljoonan euron haitan myyntien ja striimaustulojen menetyksenä. On siis selvää, että budjettiesitykseen kirjattua 5,5 miljoonan euron korvausta ei voida pitää kohtuullisena korvauksena.
Miksi yksityisen kopioinnin hyvitystä ei tulisi leikata?
Hallitu esittää budjettiesityksessään yksityisen kopioinnin hyvityksen puolittamista 11 miljoonasta eurosta 5,5 miljoonaan euroon. Leikkaus on paitsi perusteeton, myös erittäin vahingollinen. Vaikutukset kulttuurialaan olisivat katastrofaaliset ympäri Suomen. Leikkaus iskisi kipeästi koko luovaan alaan, joka on vasta ollut toipumassa korona-ajan kuopasta.
- Leikkaus vähentäisi 50 prosenttia tekijänoikeusjärjestöjen kautta musiikin tekijöille ja kustantajille jaettavia korvauksia.
- Leikkaus vähentäisi kulttuurinedistämiskeskusten kuten Musiikin edistämissäätiön määrärahoja merkittävästi johtaen siihen, että iso osa niiden jakamasta tapahtuma-, hanke- ja projektituista lakkaisi kaikissa maakunnissa.
- Leikkaus aiheuttaisi merkittäviä negatiivisia kerrannaisvaikutuksia maakuntien tapahtumatarjontaan, kulttuurialan työllisyyteen ja taiteilijoiden toimeentuloon.
Miten yksityisen kopioinnin hyvitys auttaa suomalaista musiikkialaa?
Hyvitysvarat ohjautuvat Teoston kautta tilityksinä musiikin tekijöille ja kustantajille, ja muiden järjestöjen kautta esimerkiksi muusikoille, näyttelijöille ja ohjaajille. Vuosittaisena tulona tilitykset muodostavat tärkeän osan pienituloisten taiteilijoiden toimeentulosta.
Luovan työn tekijälle tulonmuodostuksen pirstaleisuus aiheuttaa liikaa ongelmia. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on otettava erityisen tarkastelun kohteeksi taiteilijoiden ja muiden luovaa työtä tekevien asema. Musiikki on oikeaa työtä ja sen ammattimaisille tekijöille on taattava mahdollisuudet ammattinsa harjoittamiseen.
Suomen järjestelmä on poikkeus Euroopassa – selvitys uudistustarpeesta käynnissä
Suomi on ainoa EU-maa, jossa hyvitys yksityisen kopioinnin hyvityksestä maksetaan valtion budjetista. Muissa EU-maissa korvauksia yksityisestä kopioinnista hyvitetään tallennusalustojen ja laitteiden
hintoihin lisättävällä maksulla. Korvauksen piiriin ulotettuja laitteita ovat varsinaiset tallennusalustat (muistitikut, ulkoiset kovalevyt ja muistikortit) mutta myös laitteet, joihin on integroitu tallennustilaa (puhelimet, kannettavat tietokoneet ja tabletit). Korvauksen keräävät yleensä laitteiden valmistajat ja maahantuojat, joissakin maissa myös jälleenmyyjät. Maksut tilitetään tekijänoikeusjärjestöjen kautta oikeudenhaltijoille.
Hyvitysmaksujärjestelmiä eri EU-maissa
- Keneltä maksua peritään: Laitteiden maahantuojat
- Mistä maksua peritään: tallennuksen mahdollistavat laitteet ja tallennusalustat
- Kuka vastaa maksujen perinnästä: Copyswede
- Vapautettu maksuista: Maastavienti, ammattimainen käyttö ja toimintarajoitteisia henkilöitä edustavat järjestöt
- Keneltä maksua peritään: Laitteiden maahantuojat, valmistajat ja jälleenmyyjät
- Mistä maksua peritään: tallennuksen mahdollistavat laitteet ja tallennusalustat
- Kuka vastaa maksujen perinnästä: ZPÜ (Zentralstelle für private
Überspielungsrechte) - Vapautettu maksuista: Maastavienti ja ammattimainen käyttö
- Keneltä maksua peritään: Laitteiden maahantuojat ja valmistajat
- Mistä maksua peritään: laitteiden muistikapasiteetti, tallennusalustat
- Kuka vastaa maksujen perinnästä: Copie France
- Vapautettu maksuista: Maastavienti ja ammattimainen käyttö
- Keneltä maksua peritään: Laitteiden maahantuojat, valmistajat ja suorat myyjät
- Mistä maksua peritään: laitteiden muistikapasiteetti, tallennusalustat
- Kuka vastaa maksujen perinnästä: Austro-Mechana
- Vapautettu maksuista: Maastavienti ja ammattimainen käyttö
Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamiselle on ollut tarve jo pitkään. Tavoite oli kirjattu jo edellisen hallituksen ohjelmaan. Elokuussa 2024 opetus- ja kulttuuriministeriö asetti selvityshenkilön miettimään, voisiko hyvitysjärjestelmää uudistaa. Selvityksen määräaika on vuoden 2024 loppuun. Selvityksen ollessa käynnissä ei lakisääteistä korvausta tulisi muuttaa, vaan päätökset on tehtävä selvityksen perusteella.
Yksityisen kopioinnin hyvityksen historia
- Yksityisen kopioinnin hyvitys tunnetaan historiassa nimellä ”kasettimaksu” koska vielä vuosituhannen alussa sitä perittiin kopiointia mahdollistavista laitteista ja välineistä.
- Vuonna 2015 hyvitysmaksu kuitenkin siirrettiin maksettavaksi valtion budjetista, koska sen katsottiin irtaantuneen fyysisistä välineistä. Budjetista maksettava maksu katsottiin myös hallinnollisesti tehokkaimmaksi tavaksi taata luovan työn tekijöille direktiivin edellyttämä korvaus. Hyvityksen määräksi tuli neuvottelujen tuloksena 11 miljoonaa euroa.
- Vaikka kasetit ovat jääneet jo kauan sitten historiaan, kopiointi ei ole kadonnut – se on vain muuttanut muotoaan. Digiajan teknologia antaa yksityisille henkilöille entistä laajemmat mahdollisuudet hyödyntää luovia sisältöjä.
Yksityisen kopioinnin hyvityksen taso
- Yksityisen kopioinnin hyvityksen määrä on nykytasolla noin 5 senttiä / kopiointikerta. Hyvityksen tasoa ei ole vuoden 2015 jälkeen kertaakaan nostettu.
- Korvauksen reaalinen taso on romahtanut vuosien varrella. Suomessa korvaus on pieni myös kansainvälisesti vertailtuna. Hyvitysjärjestelmän kehittäminen olisikin tärkeää kotimaisen luovan alan menestyksen edistämiseksi.
- Jo vuonna 2015 arvioitiin, että 11 miljoonan euron taso hyvitykselle on liian pieni. Esimerkiksi sivistysvaliokunta totesi, että hyvitysmaksun taso ”ei ole tosiseikkoihin pohjautuva paras arvio siitä, mikä on kohtuullinen hyvitys oikeudenhaltijoille heidän teostensa yksityisestä kopioinnista”. Taloustutkimuksen vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan haitta oli tuolloin todellisuudessa 32–44 miljoonaa euroa.
- Yksityisen kopioinnin määrää on seurattu Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamalla ja Taloustutkimuksen toteuttamalla vuosittaisella tutkimuksella, joka on suunnattu suomalaisille kuluttajille. Tutkimukset osoittavat kopioinnin määrän pysyneen jokseenkin samana vuodesta 2017 lähtien. Vaikka kopiointia tekevien henkilöiden määrä on laskenut, tämä ei kerro mitään kopioinnin aiheuttaman haitan laskusta.
-
Sivistysvaliokunnalle
VNS 2/2024 vp