Musiikkiala saa oman hiilijalanjälkilaskurin – taustalla laaja yhteistyöverkosto

Musiikkialalle saadaan lisää kaivattuja työkaluja kestävyysmurroksen käytännön toteuttamiseen, kun alan yhteinen hiilijalanjälkilaskuri julkaistaan Elma.live -alustalla. Kuka tahansa musiikkialan ammattilainen voi käyttää laskuria maksutta Elmaan rekisteröidyttyään. Toistaiseksi laskuri on saatavilla vain suomeksi.

Laskurilla tehtävä hiilijalanjälkilaskelma perustuu laskijan syöttämiin toiminnan kulutustietoihin ja laskurin päästökerroinpankkiin, josta löytyy julkaisuhetkellä päästökertoimet 95:lle alalla yleiselle päästölähteelle. Käyttäjä kirjaa laskuriin esimerkiksi käytetyn polttoaineen litramäärän, matkustetut kilometrit, syötyjen ruoka-annosten lukumäärät tai tavara- tai palveluhankintojen euromäärät, joiden perusteella laskuri antaa arvion hiilijalanjäljestä. Helppokäyttöinen työkalu joustaa musiikkialan monimuotoisten toimijoiden erilaisiin tarpeisiin.

Helppokäyttöinen ja luotettava hiilijalanjälkilaskuri

Helppokäyttöisyyden rinnalla laskurista pyrittiin tekemään myös mahdollisimman luotettava, riippumatta käyttäjän taitotasosta. ”Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi GHG-protokollan scope-määrityksen pois jättämistä”, kertoo laskurin kehittämistiimiä vetänyt Sitowisen johtava asiantuntija Outi Ugas.

Päästöt on laskurissa jaettu neljään kategoriaan: energia ja tilat, jäte, logistiikka sekä hankinnat.
“GHG-protokollan olennaiset periaatteet laskelman laatua, päästökertoimien valintaa, kulutustietojen lähteitä ja laskelman rakennetta koskien ovat olleet pohjana myös tämän laskurin kehittämisessä. Elman laskurissa päästöt on jäsennetty siten, että ne antavat mahdollisimman selkeän kuvan toiminnasta elävän musiikin alalle räätälöidysti”,  Ugas kertoo.

Vuonna 2023 valmistuneen alan ilmastoselvityksen mukaan valtaosa elävän musiikin alan päästöistä syntyy liikkumisesta. Alan toiseksi suurin päästölähde ovat hankinnat. 

“Nyt julkaistava laskuri on kaikkien musiikkialan toimijoiden ulottuvilla oleva työkalu, jonka avulla alamme toimijat pystyvät selvittämään toimintansa ilmastovaikutukset, kohdentamaan päästövähennyksiään tehokkaasti ja asettamaan itselleen konkreettisia  tavoitteita”, kertoo musiikkialan yhteistä laskurihanketta koordinoinut tuottaja Petra Piiroinen. “Tämä on tärkeä askel – oman toimintansa vaikutusten ymmärtäminen on tarpeellinen osa vastuullista toimintaa alalla kuin alalla,” Piiroinen jatkaa. 

Musiikkialalla laaja tahtotila ilmastovaikutusten pienentämiseksi

Hankkeen taustalla on yhteensä 14 alan keskeistä kattojärjestöä. Laaja sitoutuminen projektiin kertoo alan tarpeesta ja halusta ilmastotoimiin. “Luovilla aloilla on supervoimia kirittää sitä kulttuurinmuutosta, jonka tarvitsemme yhteiskunnan kiireellisen kestävyysmurroksen toteutumiseksi. Siksi on tärkeää, että meillä on musiikkialalla käytössämme kaikki tarvittavat työkalut myös oman toimintamme vihreään siirtymään”, Piiroinen kommentoi. 

Hanketta on hallinnoinut Muusikkojen liitto ja mukana  yhteistyössä ovat olleet alan kattojärjestöistä Finland Festivals, Globe Art Point, Konserttikeskus, LiveFIN, Maailman musiikin keskus, Music Finland,  Suomen Jazzliitto, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkineuvosto, Suomen Musiikkikustantajat ja Teosto. Hanketta ovat rahoittaneet myös Musiikin edistämissäätiö ja Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö. Laskurin on laatinut Positive Impact Finland Oy (nyk. osa Sitowise Oy:tä). 

Hankkeen käynnistäjänä on ollut KEMUT (Kestävämmän musiikkialan työkalupakki) -verkosto, jossa on mukana Teoston lisäksi kuusitoista muuta alan organisaatiota.

Elävän musiikin CO2-laskuri: https://www.elma.live/fi/calculator 

Lue lisää musiikkialan ilmastotyöstä

Ilmastoselvitys ja ilmastotiekartta (2023): https://viileamusiikki.fi/

Elma.live: https://www.elma.live/

KEMUT-verkosto: https://www.kestavamusiikki.net/