Päättäjät antoivat vaalilupauksensa musiikkialalle Teoston vaalilupauspaneelissa

Vaalilupauskisassa kisailivat kansanedustajat Saara Hyrkkö (VIHR), Matias Mäkynen (SDP), Jouni Ovaska (KESK), Jussi Saramo (VAS) ja Sofia Vikman (KOK). Vaikka paneelikeskustelussa nähty kisailu oli leikkimielinen, puhuttiin tilaisuudessa täyttä asiaa kulttuurin puolesta. Kirjasimme keskustelusta nousseet kansanedustajien vaalilupaukset musiikkialalle. 

Vaalilupauksia tilaisuudessa kommentoivat Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen, LiveFINin toiminnanjohtaja Susanna Hulkkonen sekä Universal Music Finlandin toimitusjohtaja ja Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Valtanen. Moderaattoreina toimivat Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura ja Music x Median toimitusjohtaja Kaisa Rönkkö.

Vaalilupaus 1: Musiikki- ja kulttuurialan on oltava nuorille jatkossakin houkutteleva ammattivalinta

Tampereen nuorisovaltuuston hallituksen jäsen Eetu Hukkanen esitti kansanedustajille kysymyksen tulevaisuuden ammatinvalintamahdollisuuksien mahdollistamisesta nuorille musiikki- ja kulttuurialalla.

Saara Hyrkön mielestä musiikki- ja kulttuurialan yleisen arvostuksen on myös valtiovallan silmissä noustava, jotta alalle hakeutuville ja jo alalla työskenteleville taataan taloudelliset mahdollisuudet tulla toimeen työllään. Kokoomuksen Vikman jatkoi, ettei valtiovalta saa enää toistaa korona-aikana tehtyjä virheitä, jossa kulttuuri- ja erityisesti tapahtuma-alan ammattilaiset jätettiin tyhjän päälle elinkeinotoiminnan voimakkaiden rajoitusten aikana. ”Nuorille paras houkutin on pitää luovan alan toimintaedellytyksistä huolta”.

Suurin osa poliitikoista oli myös sisäistänyt tavoitteen, jossa kulttuurin osuus valtion budjetista nostettaisiin prosenttiin, mikä on tärkeä osa alan toimintaedellytysten turvaamista. Matias Mäkynen kertoi haluavansa satsata lasten ja nuorten musiikkikasvatuksen monimuotoisuuteen, jotta kaikista taustoista tulevat nuoret voisivat saada tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa musiikkia. Yhdeksi kehittämiskohteeksi mainittiin myös musiikin lukiodiplomien kehittäminen. Jouni Ovaska korosti musiikin lähiopetuksen tärkeyttä, jotta paras opetus ei painottuisi vain kasvukeskuksiin.

Kimmo Valtanen toi jälkikommentissaan esiin, että poliitikkojen on hyvä nähdä musiikkiala harrastus- ja hyvinvointivaikutusten lisäksi myös talouskasvua ja sitä kautta verorahoja tuottavana ammattina. ”Taiteesta voi syntyä aito ammatti.”

Vaalilupaus 2: Pirstaleisissa työsuhteissa olevien sosiaaliturvaa parannettava

Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja Markus Nordenstreng esitti kansanedustajille kysymyksen kulttuurialan freelancereiden tulonmuodostuksen pirstaleisuudesta, kun jatkuvasti yhä suurempi osa alan työntekijöistä toimii samanaikaisesti palkansaajina, pienyrittäjinä, itsensä työllistäjinä ja apurahansaajina. Kun tulot kertyvät useista lähteistä, jää monelle sosiaaliturvan saaminen ja eläkkeen kertyminen minimiin verrattuna kokoaikaisissa töissä oleviin palkansaajiin.

SDP:n Matias Mäkynen laittoi toivonsa parhaillaan käynnissä olevaan sosiaaliturvauudistukseen ja esitti toiveen, että päästäisiin yhden etuuden sosiaaliturvaan, joka koskettaisi myös freelancereita.

Jouni Ovaska korosti korona-ajan herättäneen poliitikot siihen, että sosiaaliturvauudistus on tehtävä jo tulevalla vaalikaudella ja turhaa byrokratiaa aiheen ympäriltä on purettava. Saara Hyrkön toiveena puolestaan oli saada tulevalle hallituskaudelle perustulokokeilu, joka on ollut vihreiden asialistalla jo vuosien ajan.

Myös Saramo kannatti perustulokokeilua ja painotti kevytyrittäjyyden ja monimuotoisten työsuhteiden olevan huomattavasti laajemman väestöryhmän kuin pelkän musiikkialan ammattilaisten huoli. ”En usko, että perustuloa vielä ensi vaalikaudella saadaan mutta mitä pidemmälle mennään askelissa kohti tasavertaista sosiaaliturvaa, sen parempi.”

Kokoomuksen Vikman nosti esiin myös tarpeen yhdistelmävakuutukselle, jossa helpottaisi eläke- ja sosiaaliturvan kertymistä yrittäjyyden ja palkkatulon yhdistämisessä. Lisäksi hän lupasi, että yrittäjän eläkelain (YEL) uudistus korjataan, mikäli nyt käsiteltävänä oleva ehdotus menisi nykymuodossaan läpi.

Susanna Hulkkosen, Risto Salmisen ja Kimmo Valtasen yhteisenä huolena oli asian korjaamisen aito kiireellisyys. Salminen toivoi myös suuria avaimia turhan byrokratian purkuun: tulevan sosiaaliturvajärjestelmän tulisi olla niin yksinkertainen, että myös tavallinen kansa voisi sen mutkat nykyistä helpommin ymmärtää.

Vaalilupaus 3: Kulttuurialan kasvuohjelma ja uusi kulttuuripoliittinen selonteko tarvitaan

Kulttuuritehdas Korjaamon ohjelmapäällikkö Samppa Rinne kysyi kansanedustajilta, miten valtiovalta aikoo pitää huolta siitä, etteivät musiikin vapaan kentän kasvupotentiaali ja ennalleen palautuminen jumiudu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön erilaisten intressien tai toimintatapojen väliin.

Jouni Ovaska ja Sofia Vikman toivoivat turhien hallintorajojen poistamista eri ministeriöiden väliltä. ”Pois poteroista, pois ministeriöiden rajoista”, Ovaska kannusti. Vikman huomautti, etteivät kulttuurin avustusrahat voi juurikaan enää kasvaa, minkä vuoksi kulttuurin kasvuohjelman tekeminen olisi tärkein askel seuraavalla hallituskaudella.

Myös Matias Mäkynen otti esiin kulttuurialan kasvuohjelman: viime vuoden vaihteessa kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat tukemaan myös elinkeinoelämän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, johon varattuun panostukseen kulttuurialankin tulisi entistä aktiivisemmin tarttua. Mäkysen mielestä TEM:in ongelma on ollut se, ettei ministeriö ole aina nähnyt kulttuurialaa talouskasvua ja kansantaloudellista arvoa tuottavana alana.

Jussi Saramon ja Saara Hyrkön mielestä ministeriöiden hallinnonrajojen muuttaminen ei ole ratkaisu: tärkeämmässä roolissa päätöksenteon kannalta ovat tulevaan hallitusohjelmaan kirjatut linjaukset, joissa edellytettäisiin selkeitä tavoitteita kulttuurialan kasvulle. Hyrkkö nosti esiin myös kulttuuripoliittisen selonteon tekemisen ensi hallituskaudella. ”Tärkeintä on asettaa kirkas tavoite, että oikeasti pyritään johonkin ja sitten toteutetaan se myös.”

Risto Salminen ja Susanna Hulkkonen komppasivat kommenteissaan kulttuuripoliittista selontekoa. Salminen huomautti, että taiteella on myös itseisarvo, jonka monimuotoisuudesta Suomen olisi tärkeää pitää pienenä kielialueena erityistä huolta.

Miten musiikkiala voisi ajaa etujaan vieläkin paremmin?

Paneelin lopussa käytiin vilkas keskustelu kulttuuri- ja musiikkialan vaikuttamisen tavoista ja mahdollisuuksista.

Useamman kansanedustajan mielestä kulttuuri- ja musiikkialan edunvalvonta otti korona-aikana valtavia harppauksia eteenpäin. Saara Hyrkkö kannusti, että edunvalvonnasta kannattaa pitää kiinni myös tavallisina aikoina. Jussi Saramo toivoi musiikkialan löytävän sekä kulttuuria tukevat puolueet että tunnistaa ne kulttuurin puolustajat eri puolueista, jotka voivat viestien eteenpäin viemisessä myös auttaa. Sofia Vikman kertoi oikean ajan vaikuttaa olevan juuri nyt, kun kaikki puolueet valmistelevat omia vaaliohjelmiaan tulevia vaaleja varten.

Keskustan Ovaskan mielestä musiikkiala ei ole onnistunut edunvalvonnassaan kovinkaan hyvin, sillä eduskunnassa istuu paljon edustajia, joiden prioriteettilistalla kulttuuriala ei ole ollut kärjessä. Hän neuvoi musiikkialaa ”käännyttämään” muitakin kuin sivístysvaliokunnan kansanedustajia ja tekemään voimakkaampaa edunvalvontaa niille, jotka eivät alan potentiaaliin vielä usko.

Matias Mäkynen ehdotti musiikkialan myös lisäävän tutkimus- ja kehitystoimintaansa sekä koostamaan riittävästi tietoa alan yhteiskunnallisista ja kansantaloudellisista vaikutuksista. ”Meillä ei ole riittävästi vaikuttavuustietoa kulttuurin tuottamasta arvosta. Tarvitaan kovaa dataa.”

Teksti: Johanna Laitinen ja Vappu Aura
Kuva: Miikka Varila / Music x Media