Pohjoismainen tutkimus: 91 prosenttia suomalaisista kuuntelee musiikkia digitaalisista suoratoistoalustoista, Instagram ja TikTok nousussa
Musiikin striimaus pohjoismaissa ei enää Polaris Nordic: Digital Music in the Nordics 2022 -tutkimuksen mukaan ole kasvanut, mutta maksullisia musiikkipalveluita käytetään jonkin verran enemmän. Suomessa maksullisten musiikkipalveluiden käyttäjiä on edelleen vain 35 prosenttia, kun maksullisia tv- ja elokuvasuoratoistopalveluita käyttää jo seitsemän kymmenestä suomalaisesta.
Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin digitaalisia musiikinkuuntelutottumuksia mittaava tutkimus tehtiin huhti-toukokuussa 2022 yhteistyössä Teoston, Tanskan tekijänoikeusjärjestö Kodan ja Norjan Tonon kanssa. Tutkimus tehdään joka toinen vuosi ja sen toteuttaa tutkimusyhtiö YouGov. Tutustu vuoden 2022 tutkimukseen tästä.
Musiikin suoratoistopalveluita käyttää yhdeksän kymmenestä suomalaisesta, mutta vain 35 prosenttia haluaa maksaa niistä
Musiikin suoratoistopalveluita, kuten YouTubea ja Spotifya, käyttää tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä pohjoismaisesta musiikinkuluttajasta. Osuus ei ole muuttunut vuoden 2020 tutkimuksen tuloksista.
Maksullisten musiikkipalveluiden käyttö lisääntyi kahden vuoden aikana jonkin verran kaikissa pohjoismaissa. Eniten se kasvoi Ruotsissa (52 % –> 59 %) ja vähiten Tanskassa (56 % –> 57 %). Suomessa maksullisia musiikkipalveluita käyttää vain 35 prosenttia vastaajista (vuonna 2020: 32 %), kun kaikkien pohjoismaiden keskiarvo on jopa 53 prosenttia.
”Suomi on ainoa pohjoismaa, jossa yli puolet, 56 prosenttia vastaajista käyttää musiikkipalveluiden ilmaisversioita. Jostain syystä maksuttomat palvelut riittävät yhä monelle suomalaiselle musiikinkuluttajalle. Toivomme kehityksen menevän jatkossa muiden pohjoismaiden suuntaan, sillä valitettavasti musiikin tekijät saavat ilmaisversioista vähintään kymmenen kertaa pienemmän korvauksen”, Teoston lisensointijohtaja Markus Kaarto painottaa.
Kolme yleisintä syytä olla käyttämättä maksullisia musiikin suoratoistopalveluita pohjoismaissa liittyvät yksilön yleisesti vähäiseen musiikinkuunteluun (35 %), hyvien ilmaisversioiden löytymiseen (30 %, Suomessa jopa 41 %) ja maksullisten suoratoistopalveluiden kalleuteen (28 %).
Suomessa musiikinkuluttaja käyttää päivittäin musiikin striimaamiseen noin 2,7 tuntia, vähiten muihin pohjoismaihin verrattuna. Ykköspaikkaa pitää Spotifyn kotimaa Ruotsi, jossa keskimääräinen kuuntelija striimaa musiikkia 3,8 tuntia päivässä.
YouTube edelleen musiikin striimauksen ykkönen kaikissa pohjoismaissa, lyhytvideopalveluiden käyttö noussut merkittävästi
Vuoden 2020 tapaan YouTube on edelleen pohjoismaiden kulutetuin tapa striimata musiikkia, vaikka sen käyttö kaikissa maissa on jonkin verran laskenut. Spotifyn käyttö on laskenut hieman Ruotsissa ja Tanskassa, mutta noussut Norjassa ja Suomessa. Suomessa Spotifya käyttää 54 prosenttia vastaajista (vuonna 2020: 52 %).
Eniten kahdessa vuodessa on noussut lyhytvideoihin painottuneiden Instagramin ja TikTokin käyttö musiikkialustoina. Suomessa TikTokista musiikkia kuuntelee 16 prosenttia vastaajista (vuonna 2020: 9 %) ja Instagramista 21 prosenttia (vuonna 2020: 16 %).
Myös uuden musiikin löytäminen TikTokista on tutkimuksen perusteella merkittävässä kasvussa. Tutkimuksen nuorin ikäryhmä, 12–17-vuotiaat, löytääkin uutta musiikkia todennäköisimmin TikTokista tai ystävien suosittelemana.
”On mielenkiintoista seurata, mihin kanavaan musiikinkulutus painottuu nuorimman ikäryhmän varttuessa aikuisikään. TikTok on jo musiikinkäytön osalta saavuttamassa muut sosiaalisen median alustat ja varmasti ohittaa ne jo lähitulevaisuudessa. Tämä on jatkossa otettava huomioon näiden palveluiden musiikinkäytön lisensoinnissa, jotta musiikin tekijät saavat niistä riittävän korvauksen”, Markus Kaarto arvioi.
Uutta musiikkia pohjoismaiset vastaajat löytävät edelleen ensisijaisesti radiosta, mutta sen osuus on pudonnut kahdessa vuodessa 39 prosentista 25 prosenttiin. Radion kuuntelun vähentyminen on erityisen iso Norjassa, 36 prosentista 20 prosenttiin. Suomessa radiosta uutta musiikkia löytävien osuus on pudonnut 38 prosentista 28 prosenttiin. Radiosta uutta musiikkia löytävät kuitenkin edelleen eniten erityisesti 40–65-vuotiaat.
Nuoremmissa ikäryhmissä sosiaalisen median merkitys uuden musiikin löytämisessä on hieman noussut. 12 prosenttia vastaajista kertoo löytävänsä uutta musiikkia Facebookista, Instagramista tai TikTokista (vuonna 2020: 6 %). Seuraavaksi suosituimpia kanavia uuden musiikin löytämiseen ovat YouTube (11 %) ja eri striimauspalveluiden omat soittolistat (11 %).
Suomalaista 72 prosenttia striimaa tv-ohjelmia ja elokuvia maksullisten palveluiden kautta – kasvu merkittävä
Maksullisten video on demand- eli tv- ja elokuvasuoratoistopalveluiden (VOD) käyttö on noussut pohjoismaissa kahden vuoden aikana merkittävästi, 69 prosentista 81 prosenttiin. Suomessa maksullisia VOD-palveluita käyttää 72 prosenttia vastaajista (vuonna 2020: 61 %).
Yhä useammalla on myös useampi kuin yksi maksullinen suoratoistopalvelu: vähintään kahta palvelua käyttää 45 prosenttia suomalaisista ja 13 prosentilla on jopa neljä maksullista palvelua. Tässäkin suomalaiset jävät jälkeen muista pohjoismaista: tanskalaisista ja norjalaisista neljä palvelua on käytössä jo noin kolmanneksella väestöstä.
Suomalaiset viettävät maksullisten tv-suoratoistopalveluiden parissa aikaa keskimäärin 2,2 tuntia päivässä. Määrä on pohjoismaiden pienin: keskimäärin pohjoismainen kuluttaja katsoo sarjoja ja elokuvia suoratoistopalveluista 3,3 tuntia päivässä.
Tutkimuksessa kysyttiin ensi kertaa myös pohjoismaiden kansallisten yleisradioiden maksuttomien VOD-palveluiden kulutuksesta. Yleisradioiden maksuttomia VOD-palveluita katsoo 45 prosenttia pohjoismaisista vastaajista, ja Suomessa toimivaa Yle Areenaa katsoo 37 prosenttia suomalaisista. Yle Areenan sisältöjä kulutetaan kuitenkin muiden pohjoismaiden vastaavia palveluja enemmän, noin 1,2 tuntia päivässä. Keskimäärin pohjoismaissa kulutetaan yleisradioiden VOD-palveluita 1,0 tuntia päivässä.
Suomessa suosituin VOD-palvelu on kuukausimaksullinen Netflix, jota kertoo katsovansa 48 prosenttia vastaajista. Toiseksi suosituin palvelu Suomessa on maksuton Yle Areena, jota katsoo 37 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi suosituimpia ovat CMore, Ruutu+ ja Disney+, joiden kautta sisältöä katsoo noin 17–18 prosenttia vastaajista.
”Kasvava trendi on, että ihmiset hankkivat käyttöönsä jo useampia tv:n ja elokuvien suoratoistopalveluita samanaikaisesti käyttöönsä. Yle Areenan menestys Suomessa julkisten palveluiden osalta, ja erityisesti verrattuna muihin pohjoismaihin, kertoo YLEn panostuksesta laadukkaaseen ohjelmaan. Se on erittäin hieno asia”, Kaarto arvioi.
