Hetken tie on kevyt

Biisiin liittyy klassinen ala-asteen ihastus. Olin ehkä 5-luokkalainen, kun ihastuin 7. luokalla olevaan poikaan. Hänen ruskeat silmänsä olivat mielestäni aivan kuin suklaata. Samaan aikaan soitimme musiikkitunnilla Laura Närhen biisiä Hetken tie on kevyt. Jotenkin kyseinen biisi linkittyi ihastukseeni. Äskettäin näin yllättäen kyseisen pojan, tai nyt jo miehen, kadulla. Biisin sanat "ei etäisyys, ei vuodetkaan, ei mikään meitä erota, kun hetken vain sut pitää sain ja unohtaa" tulivat mieleeni ja jotenkin sopivat tilanteeseen kuin nenä päähän. Suklaasilmäinen poika oli edelleen yhtä ihanan näköinen vuosien jälkeenkin. Voi haikeus :')