Tekijänoikeuskorvaukset globaalisti ennätystasolla – musiikin korvaukset kasvavat erityisesti digialustoilta ja live-esityksistä

Tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestö CISACin Global Collections Reportin mukaan korvaukset digitaalisilta alustoilta kasvoivat vuonna 2023 globaalisti 9,6 prosenttia ja nousivat kaikkiaan 4,6 miljardiin euroon. Kasvu hidastui aikaisemmista vuosista, mikä osoittaa, että suoratoistopalveluiden markkina on alkanut kypsyä erityisesti suurimmilla alueilla, kuten Euroopassa ja Amerikassa. CISACin Global Collections Report kattaa tiedot 116 maan tekijänoikeuskorvauksista musiikin, kirjallisuuden, näyttämötaiteen ja audiovisuaalisten sisältöjen aloilla.

Kaikkiaan digitaalisilta alustoilta tulee 35 prosenttia kaikista tekijänoikeuskorvauksista, ja ne ovatkin jo muutaman vuoden ajan olleet globaalisti suurin tekijänoikeuskorvausten lähde. Korvauksista hieman alle kolmannes tulee televisiosta ja radiosta sekä neljännes live-esittämisestä. Live-esitysten korvaukset kasvoivat 22 prosenttia, kun viimeisetkin pandemian jälkeiset esitykset saatiin vihdoin vauhtiin. Myös yksityisen kopioinnin hyvityksestä saadut korvaukset kasvoivat peräti 9,7 prosenttia yhteensä 405 miljoonaan euroon. Yksityinen kopiointi onkin vakiinnuttanut asemansa neljänneksi suurimpana tekijänoikeuskorvausten lähteenä.

Eurooppa on edelleen selvästi suurin tekijänoikeuskorvausten keräämisen markkina. Euroopasta kerättiin viime vuonna tekijänoikeuskorvauksia 6,66 miljardia euroa, mikä on yli puolet globaalista korvauskertymästä. Suurin kasvaja on kuitenkin Latinalainen Amerikka, jonka tekijänoikeusmarkkina on kehittynyt voimakkaasti. Alueen korvaukset kasvoivat peräti 29,2 prosenttia 791 miljoonaan euroon.

Suurin osa tekijänoikeuskorvauksista kerätään musiikista

Musiikin tekijänoikeuskorvaukset muodostavat valtaosan globaaleista korvauksista. Musiikin korvaukset nousivat viime vuonna 7,6 prosenttia kaikkiaan 11,7 miljardiin euroon, mitä voidaan pitää merkittävänä saavutuksena. Erityisten voimakasta kasvu oli elävän musiikin korvauksissa (+21,9 %) ja digitaalisilta alustoilta saatavissa korvauksissa (+9,6 %). Televisio- ja radioalueen korvaukset puolestaan jatkoivat vähittäistä laskuaan (-5,3 %).

Digitaalisten alustojen merkitys musiikin tekijänoikeuskorvauksissa vaihtelee maittain. Suurin merkitys digialustoilla on Meksikossa, jossa jopa 70 prosenttia korvauksista tulee digitaalisesta käytöstä. Digikorvausten osuus on vahva myös Ruotsissa (65 %) ja Australiassa (61 %). Suomessa noin neljännes musiikin tekijänoikeuskorvauksista kerätään digitaalisilta alustoilta.

Vuonna 2023 nähtiin kuitenkin kasvua myös fyysisistä tallenteista maksettavista tekijänoikeuskorvauksista, kun CD- ja vinyylilevyiltä maksettavat korvaukset nousivat kuusi prosenttia 380 miljoonaan euroon. Fyysisten formaattien kasvu oli erityisen vahvaa Etelä-Koreassa ja Japanissa, joissa fyysisiä levyjä julkaistaan säännöllisesti ja erikoispainokset ovat suosittuja.

Suomi kasvaa muita markkinoita hitaammin

Musiikin tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat voimakkaasti kehittyvillä markkinoilla kuten Meksikossa (+35 %), Brasiliassa (+23,4 %) ja Chilessä (+32,4 %) sekä pienemmissä Aasian maissa kuten Filippiineillä (+56,4 %) ja Singaporessa (+163,6 %). Euroopan ja erityisesti Pohjoismaiden markkinoilla kasvuluvut ovat maltillisempia.

Suomessa musiikin tekijänoikeuskorvaukset ylsivät 2,8 prosentin kasvuun ja olivat kaikkiaan 78 miljoonaa euroa. Suomen osuus globaaleista tekijänoikeuskorvauksista on kuitenkin merkittävä. Vuonna 2023 Suomi sijoittui maailmanlaajuisesti sijalle 21 tekijänoikeuskorvausten keräämisessä ja musiikin osalta sijalle 22. Vaikka Suomen kasvuprosentti oli suhteellisen vaatimaton, on Suomi kärkisijoilla tekijänoikeuskorvauksien keräämisessä suhteutettuna asukaslukuun (4. sija) tai bruttokansantuotteeseen (3. sija).

“Suomen kaltaisen pienen ja modernin markkinan kasvun mahdollisuudet ovat ennen kaikkea kansainvälisessä menestyksessä. On tärkeää pitää huolta siitä, että maassamme kehitetään luovien alojen kansainvälistymisen kannalta kriittisiä rakenteita ja siten mahdollistetaan uusien kotimaisten tekijöiden nousu kansainvälisille markkinoille. Investoinnit aineettoman pääoman kansainvälistämiseen ovat entistä tärkeämpiä myös koko Suomen talouden kasvulle”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Sääntelyn ajantasaisuudesta huolehdittava

Tekijänoikeuskorvausten vahva kasvu viime vuonna osoittaa, että luova ala on toipunut pandemian vaikutuksista ja löytää uusia kasvun mahdollisuuksia erityisesti digitaalisista palveluista ja live-esityksistä. Tekijänoikeuskorvaukset ovat kasvaneet 3 miljardilla eurolla viimeisen viiden vuoden aikana, ja valtaosa kasvusta tulee digitaalisista lähteistä.

Tekijänoikeuskorvauksilla onkin yhä merkittävämpi rooli luovan työn tekijöiden ansainnassa, koska niiden kautta tehty työ tuottaa tuloa monilta eri alustoilta. Suurimman kysymysmerkin tulevaisuuden ansainnalle asettaa kuitenkin tekoäly.

”Olen itse tekoälyn suuri kannattaja ja uskon, että uudet teknologiat kannattaa omaksua mahdollisimman nopeasti. Kehitys ei kuitenkaan saa tapahtua tekijänoikeuksien ja inhimillisten työn kustannuksella. Tuoreet tutkimukset tekoälyn aiheuttamista tulonmenetyksistä taiteilijoille ovat hälyyttäviä: Huonosti säänneltynä tekoäly voi tuhota monen taiteilijan uran ja seuraava Paul McCartney tai Taylor Swift jäävät syntymättä. ”, sanoo CISACin puheenjohtaja Björn Ulvaeus esipuheessaan.

CISACin Global Collections Report tarjoaa kattavaa tietoa ja analyysiä eri tekijänoikeuskorvausten osa-alueista. Mukana vertailussa ovat musiikki, audiovisuaalinen sisältö, visuaaliset taiteet, kirjallisuus ja teatteri. Vuoden 2023 raportin perusteella on selvää, että tekijänoikeuskorvaukset jatkavat kasvuaan, ja erityisesti musiikkiala hyötyy digitaalisista innovaatioista ja live-esitysten kasvavasta suosiosta maailmanlaajuisesti.