Musiikkialan tulonmenetykset koronasta jopa yli 150 miljoonaa – päättäjiltä odotetaan ripeitä, kohdennettuja toimia

23.4.2020 päivitetyn musiikkialan tilannekuvan mukaan koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset ovat iskeneet musiikkialaan rajusti. Musiikkiala on tänään jättänyt hallitukselle yhteisen ehdotuksen kriisi- ja elvytyspaketista.

Tämänhetkisessä tilanteessa, kun yleisötapahtumat on peruttu heinäkuun loppuun asti, menetysten arvioidaan olevan kaiken kaikkiaan 126,6 miljoonaa euroa. Mikäli tilanne jatkuu pidempään, menetykset kasvavat jopa 156 miljoonaan euroon. Suorimmin menetykset näkyvät elävän musiikin kentässä, jossa tulonmenetykset voidaan arvioida kaikkiaan noin 115 miljoonaan euroon.

Tekijänoikeuskorvauksista saatava tulonmenetys vaihtelee 11 miljoonasta yli 14 miljoonaan. Teoston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista noin viidennes kertyy erilaisista tapahtumista. Heinäkuun loppuun mennessä tulonmenetystä musiikin säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille koituu arviolta 8 miljoonaa euroa (13 %) ja syyskuun loppuun mennessä noin 10 miljoonaa euroa (16 %). Tekijänoikeustuloissa on huomioitava, että vaikutukset näkyvät vasta viiveellä, jolloin kesän tulonmenetys on nähtävissä vasta noin puolen vuoden kuluttua. 

Lue tiivistelmä tilannearviosta täältä.

Taulukko: Arvio musiikkialan tulonmenetyksistä, jos tapahtumat perutaan laajamittaisesti
Koronan vaikutukset musiikkialaan taulukko
Lähde: Music Finland, musiikkialan tilannekuva 23.4.2020

Musiikkiala on tänään lähettänyt hallituksen ehdotuksen kriisi ja elvytystoimista. Kymmenen järjestön allekirjoittamassa ehdotuksessa vedotaan, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin musiikkialan pelastamiseksi sen historian pahimmalta kriisitilanteelta. Vetoomukseen sisältyvät mm. seuraavat ehdotukset:

  1. Yleisötapahtumien järjestämiskieltoa on verrattava suoraan ravintoloiden sulkemiseen suhteessa perustuslain 18 § säädettyyn oikeuteen elinkeinovapaudesta. Musiikkialalle tulisi ravintoloiden tapaan kohdistaa suoria kompensaatiomenetelmiä.
     
  2. Välittömien tulonmenetysten lisäksi tarvitaan pitkän tähtäimen rakennetuki, jolla varaudutaan koronan myöhemmin tuleviin vaikutuksiin. Esimerkiksi tekijänoikeustiloissa tai sävellyspalkkioissa korona näkyy vasta loppuvuodesta ja vuonna 2021.
     
  3. Yritystukimuotojen kehittämisessä tulee huomioida musiikkialan erityispiirteet; korkeat etupainotteiset tuotantokustannukset, matalat rajakustannukset ja korkeat riskit sekä tälle hetkelle leimallinen epävarmuus tulevasta.
     
  4. Kuntien ja valtion tulee sitoutua kulttuurilaitosten ja -tapahtumien toimintaan myös kriisin aikana, koska tarvitsemme kulttuuripalveluita ja niiden tuottajia myös sen jälkeen.

Kirjelmässä muistutetaan, että musiikkiala on yksi koronaviruksesta eniten kärsivistä toimialoista. Elävän musiikin tapahtumien järjestäminen on loppunut ja tilanne on vaikuttanut monin muinkin tavoin musiikkialan ja musiikin käyttäjien taloustilanteeseen ja toimintaedellytyksiin. Monet musiikkialan ammattilaiset toimivat alalla monissa eri rooleissa, esimerkiksi sekä muusikoina että musiikintekijöinä tai säveltäjinä sekä opettajina. Tulot kaikista eri lähteistä ovat saattaneet hiipua hetkessä ja pienenevät tekijänoikeuskorvaukset näkyvät tulotasossa vielä tulevinakin vuosina.

Suomessa toimii yli 135 000 ihmistä kulttuuriammateissa, heistä 27% yrittäjinä. Vuonna 2018 luovien alojen osuus BKT:sta oli 3,6%. Hallitukselle annetussa ehdotuksessa allekirjoittajia ovat Teoston lisäksi Gramex, IFPI Finland, Suomen Muusikkojen Liitto, Suomen Musiikkikustantajat, IndieCo, Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät, Music Finland sekä Musiikin Edistämissäätiö MES. 

Lue koko kirjelmä tästä