Teoston lausunto koskien tapahtumatakuuta

Lausuntopyyntö yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain (508/2020) muuttamisesta/Tapahtumatakuu

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry (jäljempänä Teosto) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikon asiassa.

Yleistä

Teosto pitää kannatettavana, että tapahtuma-alan toimijoille esitetään erityistukea. Tapahtuma-ala on yksi koronapandemiasta eniten kärsineitä toimialoja, jossa liiketoiminta on ollut rajoitusten vuoksi keskeytyneenä jo yli vuoden.

Teosto haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että tapahtumajärjestäjät ovat vain yksi osa kulttuuri- ja musiikkialan laajaa ekosysteemiä. Kulttuuriala työllistää Suomessa 135 000 ihmistä, joista kolmannes työllistää itse itsensä freelancereinä. Pelkästään musiikkialan menetykset kokoontumisrajoituksista ovat vuonna 2020 olleet 254,6 miljoonaa euroa, josta tukia on saatu vain noin kymmenesosan verran. Kulttuurialan freelancerit ja taiteilijat, kuten musiikin säveltäjät ja sanoittajat eivät hyödy tapahtumatakuusta. Näille tahoille on kohdennettava pikaisesti muita tukitoimia.

Tapahtumatakuu kohdentuu esitetyssä muodossaan vain hyvin rajattuun osaan suomalaisia tapahtumajärjestäjiä niissä tapauksissa, joissa tapahtuma joudutaan perumaan tapahtumatakuun voimaantulon jälkeen. Niitä tapahtuma-alan toimijoita, joilla toiminta on ollut koronarajoitusten vuoksi täysin pysähdyksissä tai jotka ovat päättäneet peruuttaa tapahtumat jo kevään aikana, tapahtumatakuu ei auta millään tavalla.

Tuen piiriin luettavat toimijat

Esityksen mukaan ”Ympärivuotiset esitys-, konsertti- tai teatteritoiminta ja sarjamuotoiset urheilutapahtumat eivät olisi tapahtumatakuun piirissä.” Samoin esityksessä todetaan, että ”Valtiokonttori voisi myöntää hakemuksesta ennakollisen maksusitoumuksen (tapahtumatakuu) koskien vähintään 200 hengen yleisötapahtumaa, jonka järjestää vakiintunut, ammattimainen tapahtumanjärjestäjä, jolla on pysyvä organisaatio tätä toimintaa varten. Tapahtumatakuu ei koskisi ympärivuotista tapahtumatoimintaa.”

Yllä mainitut määritelmät ovat epäselviä ja tulevat toteutuessaan aiheuttamaan alalla suurta hämmennystä. Suomessa järjestetään suuria tapahtumia, festivaaleja ja konsertteja ympäri vuoden. Koronapandemia on siten vaikuttanut ja vaikuttaa tapahtuma-alan toimijoihin, esiintyjiin ja alihankintaketjuihin koko vuoden. Tapahtuma-alan toiminnan luonne on usein verkostomainen ja monen toimijan liikevaihto koostuu monista erilaisista toiminnan muodoista. Monet järjestävät tapahtumia sekä kesäkaudella että sen ulkopuolella. Myös monella kesätapahtumalla on ympärivuotista toimintaa.

Tuen rajaaminen koskemaan vain kesätapahtumia ilman selkeitä perusteita on syrjivä. Elävän musiikin alan liikevaihdosta noin puolet muodostuu klubien ja konserttitalojen ympärivuotisesta konserttitoiminnasta. Klubeilla ja konserttisaleilla on kesäfestivaalien kanssa myös yhteinen alihankintaverkosto. Sama artisti, ääniteknikko tai järjestyksenvalvoja voi työskennellä niin kesän suurkonserteissa ja festivaaleilla, kuin klubeilla ja konserttisaleissa syys- ja kevätkaudella.

Myöskään yhdistysten ja yhteisöjen rajaamiselle tapahtumatakuun ulkopuolelle ei ole perusteita. Heille syntyy kustannuksia järjestelyistä yhtä lailla. Taiteilijalle peruutettu keikka on peruutettu keikka ja menetettyä ansaintaa, on järjestäjä yhdistys tai yritys.

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on keskeistä, että tapahtumatakuuta tulee voida hakea kaikkiin tukikelpoisiin tapahtumiin koko vuoden ajalla. Sitä tulisi myöntää ilman ajallista rajausta kaikille sellaisille vakiintuneille järjestäjille, joilla on näyttöä aiemmista toteutuneista tapahtumista.

Tuen kohdentuminen alihankintaketjulle

Esityksen mukaan ”Tapahtumanjärjestäjän olisi hakemuksessa yksilöitävä käytetyt alihankkijat, niiden rooli ja osuus kustannuksista sekä miten alihankkijoita kompensoidaan mahdollisessa peruuttamistilanteessa. Valtiokonttori ei asettaisi eikä määrittelisi näiden sopimusten ehtoja.”

Esitetyssä muodossa tapahtumatakuu ei tule mahdollistamaan takuutuen valumista alaspäin alihankintaketjussa.

• Tapahtuma-alalla alihankkijasopimuksien mukaisia laskuja ei makseta etukäteen eikä kaikista alihankinnoista solmita edes kirjallisia sopimuksia vaan kulut maksetaan toteutuneen mukaan vasta tapahtuman jälkeen. Näin ollen tapahtumanjärjestäjällä ei ole esittää syntyneitä kustannuksia alihankkijasopimuksista peruuntuneen tapahtuman osalta ennen tapahtumaa. Silti alihankkijoille kustannuksia syntyy jo tapahtumia valmisteltaessa.
• Esitetyssä muodossa tapahtumatakuu ei kohdentuisi todennäköisesti lainkaan tapahtumiin varattaville musiikkiesiintyjille, koska heitä ei pääsääntöisesti pidetä alihankintaketjuun kuuluvana sopimuskumppanina. Epävarman tilanteen vuoksi esiintyjiä ei ole kaudelle 2021 välttämättä varattu lainkaan tai heidän kanssaan on käyty keskusteluja vain alustavasti.
• Koronavuoden tapahtumien esiintymis- ja alihankintasopimukset on tehty suurimmalta osin siten, että tapahtuman peruuntuessa järjestäjä ei ole velvoitettu maksamaan esiintymiskorvausta tai palvelua. Järjestäjällä ei ole siis mitään velvoitetta vastata tuen allokoimisesta myös alihankkijoille.
• Tapahtumatakuu ei kohdennu myöskään musiikkitapahtuman sisällön luojalle eli musiikin tekijälle (säveltäjä, sanoittaja, sovittaja) tai musiikkikustantajalle. Vuonna 2019 Teoston tekijänoikeuskorvauksista 19 % eli lähes 12 miljoonaa euroa kerättiin tapahtumista ja maksettiin musiikin tekijöille ja kustantajille. Vuonna 2020 sama summa oli lähes 7 miljoonaa euroa pienempi (5,1 miljoonaa euroa). Näissäkin tapauksissa työ on jo tehty aiemmin mutta siitä saatava tulo jää toteutumatta.  

Alihankintaketjut, niiden alihankintaketjut ja freelancerit jäävät siis edelleen tukien väliinputoajiksi.

Myös se mekanismi, jolla tapahtumajärjestäjä korvaisi alihankkijalle aiheutuneet kulut on jätetty esityksessä arvailujen varaan. On eettisesti ja moraalisesti kyseenalaista, että valtion tuen kohdentumisesta ja allokoimisesta on vastuussa tapahtumien järjestäjä, ei valtio itse.

Alihankintaketjun näkökulmasta takuutuen mallin olisi oltava sellainen, jossa takuutukea maksettaisiin sekä tapahtuman järjestäjälle, että sen sidosryhmille (alihankkijat, välittäjäporras, artistit, musiikintekijät ja -toiminimet, musiikkikustantajat) suoraan valtiokonttorista.

Mikäli tukien maksaminen jätetään tapahtumajärjestäjän vastuulle, tulisi tämän voida sisällyttää kustannusarvioonsa myös taiteilijoille maksettavat palkkiot sekä teosten käytöstä maksettavat tekijänoikeuskorvaukset (arvioon perustuen). Lisäksi tuen allokoiminen näille tahoille tulisi erikseen varmistaa esimerkiksi jälkikäteisellä seurannalla.

Tukiajankohta

Arvioitu tapahtumatakuun voimaantuloaikataulu on kesäkuussa 2021. Tässä vaiheessa tapahtumatakuu ei tule enää pelastamaan kesän 2021 tapahtumia. Suurten konserttien ja festivaalien ennakkotuotantoaika on vähintään 6-12 kuukautta. On todennäköistä, että tuen voimaantullessa suurin osa kesän tapahtumista on jo peruttu. On kohtuutonta, että nykyisessä vaikeassa tilanteessa järjestäjiä pakotetaan pidentämään järkevää suunnittelu- ja peruutusaikataulua siten, että peruutuksista aiheutuneet tappiot myös yleisölle ovat mahdollisimman suuret.

Esitetty ajanjakso sekä aikataulu, jolla tapahtumatakuu on tulossa päätöksentekoon eivät tue myöskään tapahtumateollisuuden käynnistymistä exit-strategiassa. On todennäköistä, että syksylle 2021 ei voida suunnitella tapahtumia lainkaan, koska tapahtumatakuu ei silloin enää olisi voimassa.

Tapahtumatakuuta tulisikin voida hakea myös takautuvasti koko vuodelle 2021 peruuntuneista tapahtumista (ajanjakso 1.1.-31.12.2021). Vaihtoehtoisesti tapahtumatakuun olisi oltava voimassa niin kauan, kun tapahtumien yleisömääriä joudutaan rajoittamaan lailla tai viranomaisten toimesta tautitilanteen takia.