Teoston lausunto kulttuurin tulevaisuustyöryhmän raporttiin

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt näkemyksiä kulttuurialan tulevaisuutta ja koronapandemian jälkeistä jälleenrakennustarvetta käsitelleen työryhmän raportista siihen sisältyvine toimenpide-esityksineen.

Teosto kiittää lausunnossaan raportin laaja-alaisuutta: raportissa kuvataan hyvin merkitystä, joka kulttuurilla on koko Suomen hyvinvoinnille, taloudelle ja viennille. Samalla on kuitenkin huomionarvoista, että koronapandemian jälkimainingeissa kulttuurialan tilanne on edelleen hyvin epävarma. Kulttuuri kohtasi valtavia tappioita koronapandemian aikana ja näiden vahinkojen hoito on edelleen pahasti kesken.

Pandemian suuri kuoppa näkyy edelleen vahvana niin arvonlisäyksessä, työllisyydessä kuin liikevaihdossa. Musiikin tekijänoikeuskorvausten arvioidaan toipuvan vasta vuoden 2023 loppuun mennessä. Koronaviruspandemia on myös vahvistanut taiteilijoiden kokemusta epävarmuudesta ja arvostuksen puutteesta, ja lisännyt näin kokevien määrää. Esittävän taiteen kulutus ei myöskään ole kaikilta osin palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolle.

Kiireellisimmät toimenpiteet kulttuurin tulevaisuustyöryhmän raportista

Kulttuurialan haasteet ovat edelleen hyvin akuutteja. Tämä osoittaa, kuinka kiireellisesti raportin monia hyviä ehdotuksia tulisi toimeenpanna. Teoston näkemyksen mukaan kiireisin toimenpide on, että eduskunnan käsiteltävänä oleva, tekijänoikeusdirektiiviin perustuva tekijänoikeuslain muutos toimeenpannaan ripeästi ja direktiivin sanamuotojen ja hengen mukaisesti. Lausunnossa nostetaan raportista tämän lisäksi viisi tärkeintä toimenpide-ehdotusta

1. Taiteen ja kulttuurin rahoitus nostetaan valtion talousarvion luvussa 29.80. yhteen prosenttiin kaikista talousarvion menoista vuoteen 2027 mennessä
2. Valtion ja neljän säätiön yhdessä pääomittamaa luovien alojen rahastoa vahvistetaan edelleen ja laajennetaan rahaston käyttötarkoitus myös muita kuin esittäviä taiteita koskevaksi.
3. Kehitetään alan rahoitusinstrumentteja ja tukijärjestelmiä, jotka vahvistavat sellaisten kulttuurin alojen toimintaedellytyksiä, joilta puuttuvat valtionosuusjärjestelmän kaltaiset rakenteet.
4. Kehitetään alan rahoitusinstrumentteja ja tukijärjestelmiä, jotka mahdollistavat taide- ja kulttuurialojen tukemisen osana elinkeinopoliittisia palveluita ja tukia, esimerkiksi Creative Business Finlandin kautta
5. Palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista helpotetaan. Sivu- ja päätoimisen yrittäjyyden käsitteet selkeytetään. Freelancertyön erityispiirteitten tunnistamista ja osaamista vahvistetaan työvoimahallinnon ohjeistuksissa, tulkinnoissa ja ratkaisukäytännöissä, ja tämä tarve huomioidaan myös toteutettaessa TE-palvelujen siirto kuntiin.

Kulttuurin moninaisiin haasteisiin on vastattava laajalla rintamalla

Tulevalla hallituskaudella on tärkeää nostaa kulttuurin edistäminen vahvasti esiin hallitusohjelmassa ja toteuttaa pitkäjänteistä kulttuuripolitiikkaa työryhmän ehdotusten pohjalta. Tämä pitää sisällään myös rahoitusratkaisujen pitkäjänteisyyden ja ennustettavuuden. On selvää, että kulttuurin rahoituspohjaa tulee vahvistaa ja rahoitusta lisätä.

Tämä onnistuu vain, jos kulttuuri ei ole vain opetus- ja kulttuuriministeriön vaan koko hallituksen agendalla. Kulttuurialan elpymisen ja kasvun kannalta on tärkeää ratkaista luovien alojen edistämiseen liittyvät hallinnonalarajat ylittävät haasteet, joiden väliin putoaminen on ollut ongelma vuosikymmeniä. Keinoina tähän voivat olla raportissa ehdotetut kulttuuri- ja luovia aloja käsittelevä ministeriryhmä sekä uusi kulttuurialan yhteistyöelin.

Myös ehdotettu kulttuuripoliittinen selonteko on tärkeä viestien ja konkreettisten toimenpiteiden työstämisen kannalta. Selonteossa keskeistä on alan tarkastelu kokonaisuutena, joka on läpi koronapandemian ollut vajaavaista. Osana kulttuuripoliittista selontekoa tarvitaan konkreettisia hankkeita ja pilotointeja, jotka tulisi kohdentaa koronapandemiasta erityisesti kärsineisiin mutta vahvan kasvupotentiaalin omaaviin aloihin.

On myös tärkeää, että raportissa nostetaan esille digitalisoitumisen vaikutus kulttuurisisältöjen tekijöihin. Heille digitalisaatio ei ole pelkästään myönteinen asia vaan tarkoittaa liian usein sitä, että uusissa jakelukanavissa jaettavan sisällön tekijät eivät saa riittävästi korvauksia sisältöjensä käytöstä. Vaikka sisällöt jaetaan ketterästi digitaalisilla alustoilla, kyse on omaisuudesta, jota ei voi käyttää ilman asianmukaisia lupia ja korvauksia. Siksi tekijöiden omaisuudensuojasta on huolehdittava lainsäädännön keinoin mahdollisimman hyvin.

Raportissa esitetty havainto freelancereiden ongelmista on oikea. Kuten raportissa todetaan, koronakriisi koetteli kulttuurialalla ankarimmin nimenomaan heitä. Yhteiskunnan muutoksen myötä vakinaisten työsuhteiden puuttuminen koskettaa tulevaisuudessa yhä useampaa alaa ja sen tekijöitä, joten ongelma on akuutti. Raportissa on oikealla tavalla otettu lähtökohdaksi, että taiteellinen ja luova työ tunnustetaan työksi ja elinkeinoksi ja sitä kohdellaan eri järjestelmissä ja menettelyissä sen mukaisesti.