Teoston lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön pyöreän pöydän keskusteluun
Valtion toimenpiteistä kulttuurialan pelastamiseksi keväällä 2021
Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto kiittää mahdollisuudesta tuoda esiin musiikkialan näkemyksiä siitä, mitä hallituksen tulisi tehdä keväällä 2021. Näkemykset on käyty läpi myös ministeri Saarikon järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa 15.3.2021.
Kuvaus musiikkialan taloudellisesta tilanteesta
Elävän musiikin toimijoilta on käytännössä poistettu toimintaedellytykset 13.3.2020 lähtien. 1.6.2020-1.12.2020 tapahtumia sai järjestää, mutta ainoastaan jatkuvien ja elinkeinotoiminnan kannattavuutta heikentävien rajoitusten mukaisesti.
Elävän musiikin arvo vuonna 2020 laski yli 70 prosentilla, tämä on tarkoittanut vähintään 360 miljoonan euron tulonmenetyksiä. Musiikkialan ammattilaisfreelancereiden tulonmenetykset vuonna 2020 olivat noin 106,5 miljoonaa euroa. Lukuihin on laskettu mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yksityisten säätiöiden alalle suuntaamat korona-avustukset, joita musiikkialan toimijat ovat saaneet tähän mennessä n 29 miljoonaa euroa.
Vaikka tekijänoikeuskorvauksissa suurimmat menetykset kohdistuvat konserttialueeseen (-84 %), maaliskuun tilityksessä suurta laskua oli myös kaupallisen tv:n (-37 %), kaupallisen radion (-28 %) ja taustamusiikin osalta (-14 %).
Kevään 2021 näkymät
Koronarajoitusten kiristyessä musiikkialan näkymä heikkenee entisestään. Vähintään joka kymmenes alan työntekijä on vaihtamassa alaa. Musiikkialan ammattilaiset ovat joutuneet myymään työvälineitään (soittimia, studiovälineitä yms.) pysyäkseen hengissä.
Kesäkuusta alkava festivaalikausi on musiikkialan kiireisin sesonki, johon keskittyy suurin osa vuoden esiintymisistä ja jolta ajalta kerätään myös suurin osa konserttialueen vuosittaisista tekijänoikeuskorvauksista. Kesän tapahtumia, mm. merkittäviä festivaaleja on peruttu useita jo nyt. Suurimmat kesän tapahtumat tultaneen perumaan lähiviikkojen aikana.
Valtiolta toivotut toimenpiteet tilanteen helpottamiseksi
1. Musiikin tekijöille ja freelancereille kohtuullinen tukipaketti, joka on suhteessa menetyksiin
Kulttuurialan freelancereiden tulonmenetykset ovat ensimmäiseltä koronavuodelta vähintään 200 miljoonaa euroa. Hallituksen vuoden ensimmäinen lisätalousarvio myönsi freelancereille tukea 15 miljoonaa. Tämä ei riitä edes laastariksi niille, joilta on jouduttu estämään ammatin harjoittaminen vuoden ajan.
Kulttuurialan tulee saada tukipaketti, joka on edes jollain tavalla suhteessa menetyksiin. Myös muilla toimialoilla (ravintola-ala, telakoiden ja lentoyhtiöiden tuet) on pystytty reagoimaan huomattavasti suuremmilla tuilla. Kulttuurialalla työskentelevän 135 000 ihmisen hädän olisi syytä näkyä myös summissa.
Freelancereiden tuet tulisi myös kanavoida tarvitseville entistä tarkoituksenmukaisemmin. Koska summa on rajallinen, tuki tulisi jakaa erityisesti niille kulttuurin/taiteen aloille sekä niille tekijöille, jotka ovat eniten kärsineet. Musiikkialalle tehokkain tapa on jakaa tuet sen omien säätiöiden kautta, esim. tehokasta mobiiliaplikaatiota tai muuta digialustaa käyttäen.
2. Korjaukset taiteilijoiden sosiaaliturvaan
Taiteilijoiden sosiaaliturvaa tulisi pikaisesti korjata siten, että tekijänoikeustuloilla ei olisi enää työttömyysturvaa leikkaavaa vaikutusta Tästä on toimitettu ehdotus ja lähes 9000 taiteilijan allekirjoittama adressi sosiaali- ja terveysministeriölle jo kesällä 2020. Asiasta on tehty myös eduskunnassa aloite sekä teemaa käsitelty useissa kirjallisissa kysymyksissä. Oman ammattitaidon ylläpitäminen esimerkiksi sävellys- tai soittotyössä ei saisi vaikuttaa työttömyysetuuksiin.
Pidemmän aikavälin sosiaaliturvan uudistustyössä tulisi erityisesti huomioida epätyypillisessä asemassa olevat taiteilijat. Sosiaaliturvakomitean tulee laatia ehdotus, jolla paikataan nykyjärjestelmässä olevat yrittäjyyden, työntekijäaseman ja freelancertyön väliinputoamisen ongelmat.
3. Kulttuurialan tukien tarkastelu kokonaisuutena
Musiikkialaan liittyviä tukia valmistellaan usealla eri hallinnonalalla. Musiikkialan arvoverkostoon kuuluu freelancereina ja toiminimillä toimivia muusikoita, musiikintekijöitä ja äänitekniikan ammattilaisia, yrityksiä mikroyrityksistä monikansallisiin suuryrityksiin, yhdistyksiä, osuuskuntia, ja valtiollisia sekä kunnallisia toimijoita.
Musiikkitoimialan ongelmana on tukien valmistelun sirpaleisuus ja musiikkialan kokemus siitä, ettei tukien valmistelussa ole pystytty huomioimaan kokonaiskuvaa – tukia pyritään parantamaan yksittäisillä korjausliikkeillä, jotka saattavat vaikuttaa heikentävästi toiseen musiikki- tai kulttuurialan ekosysteemin osaan. Sekä freelancertukia, kustannustukia että tapahtumien takuutukea olisi tärkeää tarkastella kokonaisuutena ja valmistelussa tulisi kuulla musiikki-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoita, joilla on dataan perustuvia ratkaisuehdotuksia ja muun muassa kansainvälisiä esimerkkejä tukimalleihin liittyen. Valmistelussa on tärkeää varmistaa, ettei musiikkialan kokonaisuus moninaisuutensa vuoksi tipahda eri ministeriöiden väliin.
4. Tekijänoikeusdirektiivi saatettava voimaan sen hengen mukaisesti
Koronatilanteessa internetin alustojen merkitys tulonlähteenä on korostunut. Parhaillaan OKM:ssä valmistelussa olevalla EU:n tekijänoikeusdirektiivillä on keskeinen rooli siinä, että luovan alan tekijöillä ja sisältöliiketoimijoilla on mahdollista saada korvauksia sisällöistään, joita käytetään internetin alustoilla.
Direktiivi korjaa ns. arvokuiluongelmaa eli alustapalveluiden tähän astista mahdollisuutta levittää verkossa sisältöjä maksamatta niistä sisällön tekijöille. Direktiivin mukaan alustapalveluilla kuten YouTubella on oltava tekijänoikeudellinen vastuu alustalla välittämistään sisällöistä.
Valitettavasti Suomen valmistelu on etenemässä vastoin tätä direktiivin alkuperäistä ajatusta sekä vastoin myös monien muiden EU-maiden ratkaisuja. Suomen mallissa alustan vastuu alkaisi vasta siitä hetkestä, kun tekijät pyytävät poistamaan luvattoman sisällön. Tämä luo selkeän porsaanreiän, joka mahdollistaisi mm. musiikin ja elokuvien luvattoman käytön, rikkoisi direktiivin määräyksiä ja vahingoittaisi kulttuurin tekijöitä ja tuottajia.
Direktiivi pitää saattaa voimaan sen alkuperäisen sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti. Vain ilmaisemalla selkeästi lainsäädännössämme direktiivin mukainen alustojen tekijänoikeudellinen vastuu, voidaan luoda tasapainoiset kilpailuasetelmat lisensiointimarkkinoilla ja turvata luovien alojen tulevaisuus.
5. Musiikkialalle näköala tulevaisuuteen
Musiikkiala tarvitsee selkeän exit-suunnitelman siitä, millaisilla edellytyksillä toimialan tapahtumia päästään avaamaan. Suunnittelussa on käytävä yhteistä ja ennakoivaa dialogia musiikkialan kanssa. Yhteiskunnan avautumisen tulisi perustua samoihin kriteereihin kuin muillakin toimialoilla. Ei ole hyväksyttävää, että esiintyvien taiteiden elinkeinonvapautta rajoitetaan ensimmäisenä ja rajoitukset puretaan viimeisenä ilman, että rajoituksista seuranneita ansionmenetyksiä kompensoidaan nykyistä huomattavasti enemmän.
Hätäapukeinojen rinnalle musiikkiala tarvitsee pitkän tähtäimen rahoitusraamin tai rakennetuen, jolla ala voi konkreettisesti valmistautua koronan vaikutusten korjaamiseen varaamalla tukirahaa myös myöhemmin ilmenevien negatiivisten vaikutusten varalle. Tällaisia vaikutuksia tulevat olemaan muun muassa tapahtuma-alueelta kerättyjen tekijänoikeuskorvausten ja sävellystilauspalkkioiden romahtaminen. Esimerkkinä tukimuodoista voisi olla liikenne- ja viestintäministeriön vuosina 2015-2018 kanavoima median innovaatiotuki tai vähintäänkin siltaava rahoitusraami ulottuen vuosille 2021-2023.