Teoston näkemykset kulttuuripoliittisen selonteon taustoittamiseksi

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan ”Taiteella ja kulttuurilla on itseisarvo. Monipuolinen ja arvostettu taide- ja kulttuurielämä on sivistysvaltion tunnusmerkki. Kulttuurilla on suuri merkitys kansalaisten resilienssille, kokonaisturvallisuudelle sekä kansalliselle yhteenkuuluvuuden tunteelle. Kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä.”

Hallitusohjelmassa luvatun kulttuuripoliittisen selonteon valmistelun tueksi opetus- ja kulttuuriministeriö kokoaa kulttuurialan näkemyksiä verkkokyselyn avulla.

Teosto ja sen jäsenjärjestöt (Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat ja Suomen Säveltäjät) edustavat noin 40 000 suomalaista taiteilijaa ja musiikkialan yritystä. Vastauksemme opetus- ja kulttuuriministeriölle:

1) Mikä olisi parasta, mitä Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan alalla voisi tapahtua? Miten näihin tavoitteisiin päästäisiin?

Suomi on yhteiskunta, jossa taiteen itseisarvo tunnustetaan, kulttuuria arvostetaan ja sillä on merkittävä asema osana sivistysvaltiota.

Suomalainen kulttuuri on monimuotoista ja laajasti kaikkien kansanryhmien ulottuvilla – niin harrastajana, tekijänä kuin kokijanakin.

Kulttuuri nähdään hyvinvointia tuottavana ja merkittävänä kansantaloutta kasvattavana toimialana ja siihen ollaan valmiita investoimaan.

Kulttuuri tuottaa merkittävää kasvua taloudelle, hyvinvointia kansalaisille ja leviää maamme rajojen yli nopeasti.

Monimuotoinen ruohonjuuritason kulttuurituotanto ja -osaaminen ruokkii luovan alan menestystä. Laajasta pohjasta nousee säännöllisesti myös kansainvälisiä menestystarinoita, jotka rakentavat Suomen maakuvaa kaikkialla maailmassa.

Miten tähän päästään:

1. Kasvatamme kulttuurin julkista rahoitusta ja nostamme rahoituksen vähintään yhteen prosenttiin valtion budjetista. Rahoituspanostuksia tulee lisätä erityisesti kulttuurin vapaalle kentälle.
2. Varmistamme alan rahoituksen jatkuvuuden ja ennustettavuuden, jotta pitkäjänteinen kehittyminen mahdollistuu eikä perusrahoituksesta (esim. yksityisen kopioinnin hyvitys) tarvitse taistella vuosittain.
3. Tarjoamme luovan alan yrityksille elinkaaren eri vaiheisiin sopivia rahoitus- ja neuvontapalveluita sekä tuki-instrumentteja. Kehitämme ajan yritysten strategia- ja rahoitusosaamista.  
4. Turvaamme kulttuurialan ammattilaisten toimeentulon ja sitoudumme reilun taiteen periaatteisiin: tekijöillä on oikeus saada työstään oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus.
5. Vahvistamme luovan työn tekijöiden turvaverkkoa kehittämällä alan ammattilaisten sosiaali- ja työttömyysturvaa huomioiden työn erityispiirteet, kuten freelancerien aseman työntekijä- ja yrittäjästatuksen välimaastossa.
6. Vahvistamme luovan työn tekijöiden omaisuudensuojaa varmistamalla vahvan tekijänoikeuden toteutumisen kaikessa taiteellisessa työssä ja uusissa digitaalisissa sovelluksissa.
7. Tunnistamme Yleisradion aseman merkittävänä kulttuuripalvelun tarjoajana. Tuemme mediapalvelujen sisältöjen kotimaisuusastetta, kotimaisten sisältöjen löydettävyyttä ja kulttuurillista diversiteettiä.
8. Turvaamme kulttuurialan osaamisen panostamalla kulttuuri- ja taidealan koulutusjärjestelmään aina perusopetuksesta korkeakoulutukseen. Tuemme alan ammattilaisten osaamisen ylläpitämistä, kehittämistä ja innovointia.
9. Varmistamme esiopetuksen ja peruskoulun resurssit, joilla voidaan tarjota lapsille ja nuorille aito ja omakohtainen kosketus maamme ajankohtaiseen taiteeseen ja kulttuuriin ja näin kyky toimia koko ikäluokan yhteisen kulttuurisen maaperän muokkaajina

2) Nimeä enintään viisi (5) asiaa, joita kulttuuripoliittisessa selonteossa tulisi mielestäsi tarkastella.

1. Kulttuurin rahoituksen saaminen kestävälle, kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle.  Tavoitteena tulee olla taiteen ja kulttuurin rahoituksen nostaminen vähintään yhteen prosenttiin kaikista talousarvion menoista vuoteen 2027 mennessä. Tällä hetkellä kulttuurin osuus valtion budjetista on Suomessa viiden heikoimman EU-maan joukossa. Tavoitteena on nostaa luovan alan osuus BKT:stä eurooppalaisen keskiarvon (4,4 %) tasolle. Rahoitusta ja tukea tulisi suunnata erityisesti sellaisille kulttuurin vapaan kentän toimijoille, joilta puuttuvat valtionosuusjärjestelmän kaltaiset rakenteet.
2. Alan yritysten rahoitusinstrumenttien, tukijärjestelmien ja neuvontapalveluiden kehittäminen sekä toimivien mallien vakinaistaminen kasvun ja työllisyyden edistämiseksi.
3. Tekijänoikeussääntelyn, tekijän aseman ja aineettoman omaisuuden suojan kehittäminen sekä immateriaalioikeuksien kasvumahdollisuuksien tukeminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
4. Kulttuurialan osaamispohjan ja koulutusjärjestelmän merkitys, mikä luo pohjaa tulevaisuuden menestykselle. Osaamisen tulee vahvistaa yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja vastata alan tulevaisuushaasteisiin kaikilla koulutuksen tasoilla.
5. Taiteilijoiden sosiaaliturva, työttömyysturva ja työehdot takaavat kulttuurialan ammattilaisten mahdollisuudet harjoittaa ammattiaan muiden kansalaisten kanssa samantasoisesti. Työelämän muuttuessa tulee luoda mahdollisuudet yhdistää erilaisia tulomuotoja, selkeyttää sivu- ja päätoimisen yrittäjyyden ja freelancertyön asemaa sekä työttömyysturvaan liittyviä ohjeistuksia. Jotta luoville aloille uskalletaan kouluttautua ja tulla töihin, on keskeistä huomioida tekijöiden moninaisuus sosiaaliturvan ja eläkejärjestelmän uudistuksissa.

3) Millaisena näet taide- ja kulttuurialan nykytilanteen? Mitkä tekijät muuttavat eniten toimintaympäristöä ja mitä vaikutuksia niillä on taide- ja kulttuurialalle?

Koronapandemia vaikutti kulttuurialaan merkittävällä tavalla: taiteenalasta riippuen liikevaihdot ja työmahdollisuudet tippuivat jopa 80 prosenttia. Korona vei kulttuurialalta työpaikkoja ja toimeentuloa, turvaa sekä tulevaisuudenuskoa.

Pandemiasta toipuminen kestää vielä pitkään ja siihen tulisi edelleen kohdentaa erityisiä toimia. Vaikka taloudellisen toipumisen merkkejä on havaittavissa erityisesti suurten festivaalien ja kulttuurilaitosten osalta, epävarmuutta monien toimintojen tulevaisuuden kehityssuunnasta on edelleen paljon. Erityisesti pienimuotoiset tapahtumat ja marginaalisemmat kulttuurinlajit ovat vaikeuksissa. Arvonlisäveron nosto kulttuurituotteissa vaikeuttaa alan toipumista entisestään.

Vuoden 2022 taide- ja kulttuuribarometri (Cupore) Suomesta osoittaa, että pandemian vaikutukset tuntuvat edelleen taiteilijoiden työssä epävarmuutena ja laajoina toimeentulon ja hyvinvoinnin ongelmina. Tilastokatsaus kulttuurityövoiman tilanteeseen EU-alueella (EUROSTAT) osoittaa, että kulttuurialan työllisyys oli vuonna 2022 Pohjoismaiden joukosta ainoastaan Suomessa vielä alle vuoden 2019 tason – muissa Pohjoismaissa työllisyys oli toipunut yli pandemiaa edeltävän tason.

Kulttuuritapahtumissa käyminen on Tilastokeskuksen mukaan edelleen selvästi korona-aikaa alhaisemmalla tasolla, mikä heikentää myös kansalaisten hyvinvointia. Iäkkäämmissä ihmisissä on edelleen paljon heitä, jotka ovat pysyvästi vähentäneet osallistumista kulttuuritapahtumiin.

Samaan aikaan, kun koronapandemiasta toipuminen on vielä kesken, kulttuuriala on herkkä myös talouden syklisille vaihteluille. Tällä hetkellä talouden heikentyvä tilanne uhkaa myös taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiä ja taiteilijoiden toimeentuloa. Kuluttajien valmius kuluttaa kulttuuriin heikkenee ja yritysten liikevaihto laskee, mikä vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti kulttuurin kentän tulokertymään. Tällaisissa olosuhteissa valtion tukijärjestelmien tulisi tukea alan rahoituksen ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Tekoälyn voimakas esiinmarssi aiheuttaa huolta kulttuurialalla erityisesti toimeentulon ja tulojen epäoikeudenmukaisen jakautumisen näkökulmasta. Samalla tekoälyssä nähdään paljon mahdollisuuksia ja esimerkiksi musiikin tekijöistä noin kolmannes käyttää jo tekoälyä hyödykseen. Tekoälyn käyttöön liittyvän säätelyn tavoitteena tulee olla tekijänoikeudella suojattujen alkuperäisteoksien oikeuksien turvaaminen sekä niiden mahdollisimman laaja läpinäkyvyys. Tähän tarvitaan aktiivisuutta erityisesti EU-tasolla, jotta pienen kielialueen kulttuuri voi kääntää tekoälyn uhasta mahdollisuudeksi.

4) mitä mahdollisuuksia digitaaliset alustat tarjoavat taide- ja kulttuurialalle ja mitä tulisi huomioida, kun yhä suurempi osa kulttuuriperinnöstä on digitaalisesti säilytettävää ja hyödynnettävää?

Digitaalisten alustojen myötä kulttuurisisältö on yhä laajemmin erilaisten kansanryhmien saavutettavissa. Samoin esimerkiksi tekoälyn myötä yhä useammalla on mahdollisuus luoda taidetta ja kulttuurisisältöjä itse sekä julkaista niitä laajasti saataville.

Digitalisoituvassa toimintaympäristössä keskeistä on vahvasta tekijänoikeudesta ja tekijöiden omaisuudensuojasta huolehtiminen koko EU:n sisämarkkinoilla. Vahvaa tekijänoikeussuoja tulee turvata siten, että sekä luovan alan yritykset että taiteilijat saavat oikeudenmukaisen korvauksen luovien sisältöjensä hyödyntämisestä, eri tyyppisten sisältöjen käytöstä sopimiseen on toimivat sopimismekanismit ja luovan työn tekijöillä on reilut neuvotteluasemat suhteessa digitaalisiin alustoihin.

Laajojen tekoälymallien yleistyessä keskeisiä asioita tulevat olemaan tekoälyn avoimuus ja läpinäkyvyys tekoälyn kouluttamiseen käytetyn aineiston osalta sekä korvausten saaminen tekijänoikeudella suojattujen luovien teosten hyödyntämisestä myös tekoälysovelluksissa. Tekoälyn käytölle tulee luoda koko Euroopassa yhtenäinen sääntely, joka tukee eurooppalaisen luovan alan kilpailukykyä ja tekijöiden omaisuudensuojaa.

Lisäksi on huomioitava digialustoihin ja esimerkiksi suoratoistoteknologiaan liittyvät merkittävät kestävyysongelmat kiihtyvän energiankulutuksen näkökulmasta

5) Minkälaisia toimia kulttuurialalla mielestäsi tarvitaan kansainvälistymisen vahvistamiseksi ja miksi?

Kulttuurialojen sisällöntuotanto ja sen vientipotentiaali tulisi tunnistaa valtiohallinnossa yhdenvertaisesti teknologisten innovaatioiden kanssa.

Tulee huolehtia elinvoimaisesta kulttuurialojen ruohonjuuritasosta, ja niiden systemaattisesta kehittämisestä kansainvälisiksi menestystarinoiksi.

On huolehdittava kulttuurialojen houkuttelevuudesta elinkeinona, joka vaikuttaa suoraan myös Suomen vientikyvykkyyteen.

Kulttuurialan yritysten elinvoimaa, kasvupotentiaalia ja vientimahdollisuuksia tulee parantaa räätälöimällä uudenlaisia rahoitus- ja tuki-instrumentteja sekä neuvontapalveluita vientikelpoisia kulttuurisisältöjä varten.

Kulttuuri tulisi ottaa entistä vahvemmin osaksi suomen ulkomaankauppaa ja vienninedistämistä. Tulee panostaa järjestelmällisesti alan kansainväliseen näkyvyyteen.

Tulisi luoda entistä enemmän kansainvälisen tason kohtaamispaikkoja tekijöille tiedon jakamiseen, verkostoitumiseen ja yhteistyöhön.

Kansainvälistyminen olisi liitettävä keskeiseksi osaksi alan koulutusta ja kehittää koulutustoimijoiden ja luovien yritysten välistä yhteistyötä ja osaamistarpeiden tunnistamista.  

6) Mitkä ovat toimenpiteet, joilla parhaiten tuettaisiin lasten ja nuorten kasvua kulttuurin tekijöiksi ja kokijoiksi?

Lapsilla ja nuorilla tulisi kaikkialla Suomessa olla laajat mahdollisuudet harrastaa kulttuuria, tutustua kulttuurin eri muotoihin ja nauttia kulttuurista osana jokapäiväistä elämäänsä. Mahdollisuus kulttuuriin on nähtävä jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeutena.

Esiopetuksessa ja peruskoulussa olisi tärkeää taata resurssit, joilla voidaan antaa lapsille ja nuorille aito ja omakohtainen kosketus maamme ajankohtaiseen taiteeseen ja kulttuuriin ja siten kyky toimia koko ikäluokan yhteisen kulttuurisen maaperän muokkaajina

Mediapalveluissa tulee varmistaa monipuolinen kotimaisten kulttuurisisältöjen löydettävyys myös lapsille ja nuorille.

Lisäksi tulee huolehtia laajasta taiteen perusopetuksen verkostosta, kulttuurin harrastusmahdollisuuksista ja myös vapaamuotoisemmista mahdollisuuksista luoda ja kuluttaa kulttuuria. Taiteen perusopetusta koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa.

7) Miten kulttuurin keinoin voitaisiin nykyistä vahvemmin edistää ihmisten osallisuutta, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta sekä vähentää eriarvoistumiskehitystä ja luottamuksen rapautumista?

Valtion ja kuntien on turvattava kulttuuripalvelujen yhdenvertainen saatavuus kunnissa. Kulttuurilla on todennetusti merkittävät vaikutukset esimerkiksi nuorten osallisuuden lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä.

Kulttuuri tulisi sitoa hyvinvointialueilla kiinteämmäksi osaksi ennaltaehkäisevää nuorisotyötä ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimista. Samoin kulttuuri tulisi ottaa osaksi hyvinvointialueiden keinovalikoimaa, kun pohditaan esimerkiksi kuntoutusta, mielenterveyden- ja vanhustenhoitoa.

Yleisten kirjastojen e-aineistojen saatavuutta tulee tukea, ja e-aineistojen kirjastokäyttö tulee korvata oikeudenhaltijoille.

8) Miten kulttuurialalla voitaisiin ottaa paremmin huomioon maamme monikulttuurisuus ja -kielisyys?

Kulttuurilla on iso merkitys pienen kielialueen ja myös vähemmistökielten elävyyden tukemisessa. Kulttuurin avulla pystytään luomaan yhteisyyttä, yhteistä tulevaisuudenkuvaa sekä vähentämään eriytymistä eri väestöryhmien välillä. Kulttuuripalveluiden yhdenvertaisuudella on iso merkitys myös kotouttamistyössä.

Tulisi tukea enemmän vähemmistökielillä tuotettua kulttuuria ja suunnata ruohonjuuritason toimenpiteitä erityisesti niille alueille, jossa taloudellinen, sosiaalinen tai kulttuurinen segregaatio on suurta.

9) Miten saamme Suomeen lisää henkistä ja taloudellista, kaikkien hyvinvointia vahvistavaa lisäarvoa yhteiskunnassa taide- ja kulttuurialan kautta?

Varmistamalla tasavertaiset mahdollisuudet kulttuurin kokemiseen, tekemiseen ja yrittäjyyteen kaikkialla Suomessa. Panostamalla monimuotoisen, ruohonjuuritason kulttuurin tukemiseen myös pienillä paikkakunnilla.  

Kehittämällä kulttuurialalle kohdennettuja uudenlaisia tuki- ja rahoitusmuotoja esimerkiksi kohdentamalla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta myös kulttuurialalle.

Varmistamalla kulttuurialan innovaatioiden jatkuvuuden vahvistamalla Creative Business Finlandin aloittamia palveluita sekä vakinaistamalla toimivia tukimuotoja ja yhteistyömalleja (esim. tuotantokannustin, kasvusopimukset).

Tunnistamalla kulttuurialan välilliset vaikutukset kansantalouteen: taide- ja kulttuurialat työllistävät välillisesti merkittävän määrän muiden toimialojen ammattilaisia ja yrityskenttää ja vahvistavat näin laajasti maamme työllisyyttä ja verokertymää.

Panostamalla yhä enemmän yritys- ja toimialarajat ylittävään innovaatiotoimintaan sekä yhteistyöhön myös kulttuurialan sisällä sekä muiden toimialojen kesken.

Huolehtimalla immateriaalioikeuksien oikeudenhaltijoiden kuten luovan alan tekijöiden ja yritysten asemasta, kehittämällä immateriaalioikeuksien jalostusastetta ja siten mahdollistamalla oikeuksien paremman jatkohyödyntämisen tekijöiden omaisuudensuojasta tinkimättä.

10) Millaisia asioita kulttuurin tietoperustasta puuttuu?

Kulttuurialasta tulisi tuottaa aikaisempaa selvästi systemaattisempaa elinkeinopolittista tietoa. Kulttuuria ei edelleenkään mitata elinkeinona ja sen työllisyys- ja talousluvuista on hankalaan saada luotettavaa tietoa alalajeittain. Tietoa työllisyydestä, liikevaihdosta ja kulttuurin tuottamasta lisäarvosta tarvitaan sekä eri kulttuurin lajeittain (musiikki, teatteri, av-ala, kirjallisuus jne.), maakunnittain ja kokonaisuutena.

Myös kulttuurin välillisiä vaikutuksia (esim. matkailu- ja ravintola-alaan, rakennusalaan, media-alaan) tarvitaan tutkittua tietoa, joka tällä hetkellä perustuu yksittäisten maakuntien kulttuuritapahtumien ympärille rakentamaan pistemäisiin tutkimuksiin.

Tieto kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on edelleen hajanaista ja hankalasti vertailtavaa. Tulisi tutkia enemmän kulttuurin vaikutusta mm. mielenterveysongelmien ja myös fyysisten sairauksien hoitoon ja toipumisen nopeutumiseen.

11) Mitä tulee tehdä, jotta kulttuuriala kestää paremmin esimerkiksi koronan kaltaisia aikoja?

Selonteossa tulee huomioida Tampereen yliopiston Kulttuuripolitiikka korona-ajan Suomessa. Kuinka jatkaa tästä eteenpäin? -tutkimus, joka toteutetaan pääosin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tuella. Se arvioi kulttuurialaan kohdistunutta poliittista päätöksentekoa oikeustieteen, yhteiskuntatieteen sekä hyvän hallinnon periaatteiden näkökulmista ja esittää laajasti ehdotuksia. Tutkimus ilmestyy loppuvuodesta 2023.

Sen lisäksi tulee kartoittaa tarkemmin kulttuurin erilaiset tahot ja freelancerit, joihin poikkeustilanteet ovat vaikuttaneet ja tulisivat vaikuttamaan. On rakennettava kattavat rekisterit, joiden avulla tunnistaa apua tarvitsevat vapaalla kentällä ja freelancereiden keskuudessa.

Tulee luoda valmiiksi nopeat ja ketterät tukivälineet mahdollisia kriisejä varten. On purettava esteet kriisituen monipuoliselle jakamiselle tulevaisuudessa esimerkiksi käyttämällä apuna kulttuurialan omia järjestöjä ja säätiöitä.

On varmistettava sosiaali- ja työttömyysturvan eheys ja viranomaisten yhdenmukainen tulkinta esimerkiksi yrittäjästatuksen suhteen.

Tulee ratkaista luovien alojen edistämiseen liittyvät hallinnonalarajat ylittävät haasteet, joiden väliin putoaminen on ollut ongelma vuosikymmeniä. Keinoina tähän voivat olla esim. kulttuuri- ja luovia aloja käsittelevä ministeriryhmä sekä uusi kulttuurialan yhteistyöelin.

Tulee uudistaa korona-aikana täysin toimimattomaksi todettu tartuntatautilaki siten, että se siten, että tunnistaa kulttuurin ja siihen liittyvät tapahtumat elinkeinona ja turvaa niiden perustuslaillisen elinkeinonvapauden.

Ennen uusien toimien suunnittelua tulee varmistaa jo takana olevista kriiseistä toipuminen suuntaamalla erityistä tukea vielä koronan seurauksista kärsiville tahoille. Kulttuurituotteiden arvonlisäveron korottaminen on tästä vastakkainen toimenpide.

Lopuksi haluamme tuoda esiin seuraavaa:

Kulttuuripolitiikka ei ole leimallisesti puoluepoliittinen tai ideologisia jakolinjoja sisältävä alue. Siksi suosittelemme lämpimästi, että nykyinen ja tulevat hallitukset hyödyntävät kaiken aiemmilla hallituskausilla tehdyn työn ja hyväksi havaitut toimintamallit kuten luovan talouden tiekarttatyön, kasvusopimukset sekä Creative Business Finland palvelut ja rakentavat toimenpiteet niiden päälle.

Kulttuurin menestystä turvaavia toimenpiteitä on käsitelty varsin kattavasti jo kahden edellisen hallituksen työryhmäraporteissa. Selonteon tuleekin ottaa ensisijaiseksi tehtäväkseen jo aikaisemmin tehtyjen selvitysten (Luovat alat Suomen talouden ja työllisyyden vahvistajina – työryhmän raportti 2017, Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän ehdotukset 2022) toimeenpano. Lisäksi selontekoon tulee liittää näiden jälkeen tulleiden laajojen ilmiöiden kuten tekoälyn ja kriisitilanteiden vaikutukset, joita käsiteltiin myös tässä kyselyssä.