Teoston näkemyksiä valtion lisäbudjettivalmisteluun 2021

Teoston lähettämä lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 15.1.2021.

Suomalainen musiikkiala ja sen tekijät ovat historiansa pahimmassa tilanteessa. Loppuvuodesta 2020 julkaistu #oikeusmusiikkiin kampanja kiinnitti huomiota siihen, että alan toimijoiden taloudelliset ja henkiset resurssit alkavat olla täysin lopussa. Valtaosa alan yli 30 000 ihmisestä on vaarassa menettää elinkeinonsa.

Pyydämme opetus- ja kulttuuriministeriötä huomioimaan lisäbudjetin valmistelussa seuraavia seikkoja:

• Musiikkiala ja erityisesti elävän musiikin alue on kiistattomasti yksi koronaviruksesta eniten kärsineistä alueista. Aluehallintoviranomaiset soveltavat konsertteihin ja keikkoihin ministeriön toimintaohjeistuksen tiukinta mahdollista tulkintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että iso osa musiikkialan tulonmuodostuksesta on ollut pysähdyksissä pian vuoden.
  • Euroopanlaajuisessa tutkimuksessa (EY: Rebuilding Europe: The cultural and creative economy before and after COVID-19) kerrotaan, että lentoliikenteen jälkeen luovat alat ovat kärsineet koronaviruksesta eniten. Luovien alojen sisällä musiikkiala on toiseksi eniten kärsinyt kulttuurin ala, liikevaihdon pudotus -76%.

• Suomalaisen musiikkialan menetykset koronaviruksesta ovat vuonna 2020 olleet 254,6 miljoonaa euroa. Alan arvosta on lähtenyt koronan vuoksi noin kolmannes. Isoimmat menetykset on kokenut elävän musiikin sektori, mutta vaikutukset ovat heijastuneet musiikkialaan hyvin laajalti. Tekijänoikeustulot pienenivät vuoden aikana kaikkiaan -12,2 miljoonaa euroa.
  • Elävän musiikin yritystoiminta (tapahtumajärjestäjät, ohjelmatoimistot, managerit yms.) on kärsinyt -163 miljoonan euron menetykset. 
  • Erittäin ongelmallisessa tilanteessa ovat vapaan kentän ammattilaisfreelancerit. Freelance-muusikoiden menetykset ovat vuonna 2020 olleet -75 miljoonaa euroa ja musiikin tekijöiden ja säveltäjien menetykset -10 miljoonaa euroa.  Yhteensä menetykset musiikkialan ammattilaisille ovat siis -85 miljoonaa euroa.
  • Musiikkikustantajien menetykset ovat noin 1 miljoona euroa.

• Alalle on tähän mennessä myönnetty tukia noin 28,5 miljoonaa euroa. Isoimman erän on jakanut OKM suoraan tapahtumille ja musiikkialan yhteisöille. Myös musiikkialan sisäistä rahaa on käytetty tukemaan hädänalaisia toimijoita noin 1,4 miljoonan euron edestä. Suurinta osaa rajoitusten aiheuttamista menetyksistä ei kuitenkaan ole kompensoitu millään tavalla.
  
  
• Alkuvuodesta 2021 musiikkialan toimijat ovat vaikeammassa tilanteessa kuin koskaan aikaisemmin. Opetus- ja kulttuuriministeriön pyytämät nettotarpeet aikavälillä 15.11.2020-31.3.2021 voidaan Music Finlandin tekemän arvion mukaan laskea seuraavasti:
  • Orkesterit ja ooppera: 3,5 miljoonaa euroa
  • Tapahtumatuottajat ja muut yritykset: 55 miljoonaa euroa
  • Ammattilaisfreelancerit (mm. esiintyjät ja musiikin tekijät): 38 miljoonaa euroa
  • Musiikkikustantajat: 1 miljoona euroa
  • Musiikkivienti: 12,6 miljoonaa euroa
  • Yhteensä 110,1 miljoonaa euroa
    
    Lukuja on hankala arvioida juuri tietylle aikavälille, sillä musiikkialan sisälläkin tilanteet vaihtelevat. Joulunalusaika on perinteisesti ollut vilkasta konserttien aikaa. Tekijänoikeuskorvauksissa musiikin tekijöille tulonmenetykset realisoituvat viiveellä: maaliskuussa 2021 maksettavassa tilityksessä heille näkyvät kesän 2020 konserttien merkittävät menetykset.

• Tarpeita arvioitaessa on tärkeää huomata, että tapahtumajärjestäjien tuet eivät millään tavalla kohdennu musiikkialan freelancereille, musiikin tekijöille ja taiteilijoille, jotka ovat jääneet tukien väliinputoajiksi. Heidän toimeksiantonsa ovat tyypillisesti lyhytkestoisia eikä niistä muodostu työsuhdetta eikä siten sen tuomaa suojaa. Jos tapahtumia ei järjestetä, ei toimeksiantoja tule. Tämän sektorin tulonmenetykset yksin nousevat vuoden aikana yli sataan miljoonaan euroon (ks. tarkemmin oheinen Music Finlandin laskelma).

Musiikkialan toimenpide-ehdotukset

Jotta musiikkialalla voidaan selviytyä tulevina kuukausina, esitämme yhdessä musiikkialan toimijoiden kanssa seuraavia toimenpiteitä:

1. Kohdennettu tuki musiikkialan ammattilaisfreelancereille

Tapahtumille jaettu tuki ei tavoita musiikkialan freelance-toimijoita, musiikin tekijöitä ja taiteilijoita. Tarvitaan uusi tuki korvaamaan musiikkialan taiteilijoiden toimeentulo. Tuen kohdentaminen musiikkialan freelancereille varmistetaan parhaiten alan omien tukikanavien, Musiikin edistämissäätiö MES:n sekä Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö ESES:n kautta. Musiikkialalla on jo pitkä kokemus, osaaminen sekä vakiintuneet ja tehokkaat kanavat harkinnanvaraisen tuen tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.

2. Musiikkialan toimijoiden tarpeisiin vastaava yritystuki

Alan yritykset tarvitsevat tukimallin, joka voi perustua valtiokonttorin kautta jaettavaan kustannustukeen tai vastata opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisöille jakamaa tukea. Nykyinen kustannustuki 2 on jo ottanut huomioon musiikkialan erityispiirteitä paremmin, mutta se ei edelleenkään huomioi alan erityispiirteitä kuten ansaintamallien synnyttämiä ajallisia viiveitä.  

3. Tuki musiikkialan yksinyrittäjille

Musiikkialalla on paljon sekä tuotannollisia että sisällöntuotannollisia palveluita tarjoavia pieniä yrityksiä ja yksinyrittäjiä. Nykyinen kustannustuki ei tue pieniä yrityksiä ja yksinyrittäjiä, joiden palkanmaksu on mahdotonta kohdassa, jossa toimintaa ja laskutusta ei ole.

4. Takuutuki tapahtumajärjestämiselle (Tapahtumateollisuus ry:n esitys)

Tapahtumajärjestäjien takuutuessa korvataan pandemian vuoksi peruuntuneita tai suunniteltua pienempänä toteutuneita tapahtumia. Vastaavanlainen tapahtumien tuki on toteutettu muun muassa Itävallassa. Takuutuen tulisi koskea kaikkia tapahtumia niiden sisällöistä ja vuosittaisesta toistumisesta riippumatta. Tuen piiriin tulisi hyväksyä tapahtumajärjestäjänä toimivien yritysten lisäksi myös muut välittömästi tapahtumajärjestämiseen liittyvää toimintaa harjoittavat tapahtuma-alan toimijat.

5. Pitkän tähtäimen rakennetuki

On väistämätöntä, että musiikkialan tulonmenetykset tulevat nousemaan noin 350 miljoonaan euroon. Musiikkialan jälleenrakentamiseksi tarvitaan pidemmän tähtäimen rakennetuki. ​Sillä korvataan tekijänoikeuskorvausten ja sävellystilauspalkkioiden romahtamisesta aihetuvat tulonmenetykset tulevaisuudessa. Ne alkoivat realisoitua loppuvuodesta 2020 ja jatkuvat vuosien 2021–2023 ajan. Tuen avulla voidaan myös kehittää uusia innovatiivisia toimintamalleja musiikkialan elvyttämiseksi ja sen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Vastaava, erinomainen esimerkki löytyy Ruotsin kulttuuribudjettiin 2021 sisältyneestä jälleenrakennustuesta.

6. Musiikki- ja tapahtumatoimialan avaaminen hallitussa viranomaistyössä

Tapahtumateollisuuden palautuminen takaisin kannattavaksi, laajamittaiseksi liiketoiminnaksi tulee tapahtua hallitusti, suunnitelmallisesti ja luottamuksella toimialan ammattimaisuuteen ja kokemukseen turvallisten tapahtumien luomisesta. ​Tapahtumilla on kyky toteuttaa turvallinen exit-strategia, mutta koska tapahtumat ovat vahvasti eri lainsäädännöllä säädeltyjä, tarvitaan aktiivista yhteistyötä terveys- ja muiden viranomaisten kanssa niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Uudelleen käynnistyessään tapahtumat luovat välittömästi kysynnän kasvua sekä työllisyyttä myös ravintola- ja majoituspalveluille, liikenteen sekä muiden palveluiden aloille.

Lue myös:

Musiikkialan menetykset koronasta kasvavat 232 miljoonaan, vaikutukset jatkuvat pitkälle ensi vuoteen

Musiikkialan lausunto EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöön