Äänisuunnittelu herättää elokuvat ja mainokset eloon
Mitä elokuvien ja mainosten äänisuunnittelija tekee? Äänisuunnittelijat Juha Hakanen ja Timo Anttila avaavat äänisuunnittelun roolia audiovisuaalisessa tuotannossa.
Äänisuunnittelija Juha Hakanen viimeistelee juuri Pepe Willbergistä kertovaa, vielä tänä vuonna ensi-iltaan tulevaa dokumenttielokuvaa studiollaan Kalasatamassa. Elokuvan loppuhuipennuksessa Willberg esiintyy Saimaa-yhtyeen kanssa Musiikkitalossa.
Orkesteri paisuu – muusikot, rumpalit ja kuoro sulautuvat yhdeksi liikuttavaksi voimaksi, jonka yllä Pepen sielukas ääni liitelee. Biisi saavuttaa mahtipontisen lakipisteen ja loppuu. Aplodit ja suosionosoitukset räjähtävät pauhaamaan. Yhtäkkiä kaikki vaimenee. Universumin kokoinen ääni muuttuu kaukaiseksi kohinaksi, ja olemme Pepen pään sisällä. Hiljaisuus korostaa sitä, miten voimakas äskettäinen kokemus oli.
”Äänisuunnittelija vastaa kaikesta, mitä elokuvassa tai tv-sarjassa kuullaan”, Juha Hakanen tiivistää äsken koetun.
Ääni ohjaa katsojan tunteita
Äänisuunnittelu jakautuu dialogiin, äänitehosteisiin ja musiikkiin. Puheen kirkastamiseen käytetään paljon aikaa, sillä on tärkeää, että siitä saa selvää. Äänisuunnittelija käyttää apunaan usein assistentteja ja tekee tiivistä yhteistyötä mediasäveltäjän kanssa, jotta musiikki ei peitä alleen dialogia tai tehosteita.
”Kuvauksissa tallennetaan vain näyttelijöiden dialogi – kaikki muu, kuten vaatteiden kahina, askeleet ja ovien narahdukset, lisätään jälkikäteen.”
Äänitehosteisiin kuuluvat foley-äänet eli vaatteiden kahinat ja askeleet, atmosfääriäänet kuten meren kohina tai liikenteen ääni sekä pistetehosteet, kuten räjähdykset tai koiran haukunta. Erikoistehosteilla luodaan todellisuudesta poikkeavia ääniä esimerkiksi uneen tai muistoon siirryttäessä.
Kuvassa näkyy pimeä kellarikäytävä. Hiljaisuus on petollista. Loisteputket särisevät uhkaavasti, ja jossain etäällä raskas vesipisara tipahtaa lattialle. Käytävän pimeässä päädyssä ovi narisee hitaasti auki, askeleet kaikuvat synkässä tilassa. Näin rakennetaan jännitys katsojalle.Juha Hakanen, äänisuunnittelija
Hakasen kiinnostus äänikerrontaan alkoi lapsena, kun isoveli Gabi Hakanen tutustutti hänet radiokuunnelmiin. Veljekset kuuntelivat niitä vanhasta radiosta iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Radiokuunnelmat olivat hänestä aivan ”törkeän jänniä”.
Elokuvaopintojen alussa Lahden muotoiluinstituutissa Hakanen kuvitteli valmistuvansa joko ohjaajaksi tai kuvaajaksi. Kokeiltuaan äänisuunnittelua hän löysi kuitenkin todellisen kutsumuksensa.
“Onhan se todella palkitsevaa, kun huomaa onnistuneensa katsojan tunteiden ohjailussa. Kun yleisö rehahtaa nauramaan, tiedän, että rytmi on kohdallaan. Jos koskettavassa kohtauksessa katsojalla on tippa linssissä tai jännittävässä kohdassa ihokarvat pystyssä, mietin tyytyväisenä, että nyt teitä viedään!”
Hakanen sai Jussi-ehdokkuudet kahdesta ensimmäisestä elokuvastaan Hymypoika (2003) ja Tyttö sinä olet tähti (2005). Nyt, 20 vuotta myöhemmin hänellä on takanaan yli 20 elokuvaa ja 400 TV-sarjan jaksoa.
Katoavan luonnon tallentaminen on sekä inspiroivaa että haikeaa
Juha Hakanen tallentamassa suon ääniä tulevaan Suon tarina -dokumenttiin.
Äänisuunnittelijan työssä keskeistä on valtavien ääniarkistojen hallinta ja uusien äänien etsiminen. Tämä korostuu erityisesti luontoelokuvissa, joissa ei ole dialogia. Luontoelokuvilla onkin Juha Hakaselle erityinen merkitys. Kuluneena vuonna hän on äänittänyt suolla eri vuodenaikoja valmistellen uutta Suon tarina -dokumenttia. Elokuva jatkaa Metsän tarinan (2012), Järven tarinan (2016) ja Tunturin tarinan (2021) sarjaa.
“Olen rämpinyt polvia myöten suossa hyttyset, paarmat, hirvikärpäset ja punkit seuranani. Elokuvan glamour on siitä kaukana”, hän kertoo nauraen.
“Pidän luontoelokuvia kuitenkin tärkeimpinä töinäni, sillä ne tallentavat katoavaa luontoa. Uskon, että ne ovat merkityksellisiä vielä sadan vuoden kuluttua. Silloin niistä näkee, kuinka rikas luonto meillä joskus oli.”
Yksi Hakasen mieleenpainuvimmista töistä on ollut Järven tarina -elokuvan vedenalaisen maailman luominen. Hän päästää luovuuden valloilleen tutkiessaan, miltä kuulostavat hauen leukaluusta taistelevat ravut, sudenkorennon nopeutettu metamorfoosi tai kuoriutuvat mätimunat.
“Kokeilin erilaisia ruokaelementtejä ja kasvillisuutta. Ylikypsä banaani ja maksaviipaleet pyörivät mikrofonin edessä – pitää kokeilla, mikä ääni loisi oikean vaikutelman.”
Erityisiä haasteita Järven tarinassa toi kohtaus vastasyntyneistä norpan poikasista. Hakanen kyseli kuuttien äänten perään pitkään maailmanlaajuisistakin äänikirjastoista, mutta ääntä ei tahtonut löytyä mistään. Lopulta hän sai käsiinsä ikivanhan kasetin, jossa rahisi heiveröinen kuutin ääni. Hakanen restauroi Joensuun yliopistosta löytyneen huonokuntoisen nauhoitteen huolellisesti.
“Se oli työlästä, mutta palkitsevaa. Ääntä ei ehkä olisi voinut pelastaa enää kymmenen vuoden päästä”, hän arvioi.
Timo Anttilalle mainosten äänisuunnittelu on lyhyt tilaisuus vaikuttaa katsojaan
Elokuvaääniyhtiö Huminassa työskentelevä äänisuunnittelija Timo Anttila luo ääniä mainoksiin, joissa tyylit vaihtelevat nopeasti.
”Yhtenä päivänä teen sci-fiä ja seuraavana dokumentaarista kerrontaa”, hän kertoo.
Mainosten äänisuunnittelussa äänet saavat herättää enemmän huomiota kuin elokuvissa tai tv-sarjoissa. Anttilan mielestä äänisuunnittelu on onnistunut, kun katsoja tunnistaa mainoksen jääkaapilla käydessään. Mainokset ovatkin parhaimmillaan lyhyitä tilaisuuksia vaikuttaa katsojaan. Anttila kuvailee, kuinka pienet yksityiskohdat luovat tunteita.
”Peipposten laulu saa aikaan kevyttä onnen tunnetta. Narisevat kengät voivat luoda epätoivoa, ja kohina sekä epäselvä puhe tuovat päihtyneen olotilan esiin. Kun huilu soi hahmon liukastuessa, toiminta saa koomisen sävyn. Mainokset ovat kuin lyhytelokuvia – tiiviissä ajassa saa ilmaista paljon, ja se tekee niistä erityisen viehättäviä.”
Katalogimusiikki, uusi biisi vai kaikkien tuntema kappale?
Mainoksissa käytetään luonnollisesti myös paljon valmista katalogimusiikkia. Sen käyttö voi olla tehokasta niissä mainoksissa, joissa musiikin ei tarvitse erityisesti erottua. Katalogimusiikkiin kuitenkin liittyy riski, että kilpailija tai toinen mainos käyttää samaa biisiä.
Kun musiikki tilataan säveltäjältä tiettyä mainosta varten, syntyy ainutlaatuinen lopputulos. Hyvin sävelletty jingle luo heti ensimmäisistä nuoteista lähtien vahvan yhteyden brändiin.
“McDonald’sin I’m lovin’ it -melodian (alk. per. Ich liebe es, säv. & san. Tom Batoy, Francesco Tortola-Stefanelli, Andreas Forberger) nerous piilee sen yksinkertaisuudessa – riittää, että kuulemme melodian rytmin vaikkapa autontorvella soitettuna, ja heti tiedämme, mistä brändistä on kyse”, Anttila analysoi.
Aiemmin jo levytetyn kappaleen käyttö voi tehdä sekä mainoksesta että siinä käytetystä kappaleesta ikonisen. Tästä hyvä esimerkki on Oikotien kampanja, jossa kuullaan vanha suomalainen iskelmä Kun aika on (esittäjä Seija Simola, säv. Nino Rota, suom. sanat tuntematon).
”Retrobiisi herättää tunteita ja nostalgiaa, ja niiden avulla brändi jää helposti miellyttävällä tavalla mieleen.”
Tilaa TeoStory-uutiskirje
Haluatko tiedon uusista TeoStory-artikkeleista sähköpostiisi? Tilaa TeoStory-uutiskirje, niin saat kuukausittain koosteen uusista jutuistamme!
AV Music on Teoston ja Gramexin yhteinen maksuton palvelu, jonka tavoitteena on helpottaa musiikin käytttöoikeuksien hankkimista elokuva- ja televisiotuotantoihin. Palveluntarkoituksena on varmistaa, että kotimainen musiikki pääsee esiin elokuvissa ja sarjoissa, luoden lisäarvoa sekä musiikintekijöille että av-tuotannoille.
Musiikkioikeuksien hankkiminen voi vaatia joskus paljon selvittelyä, ja uuden palvelun tavoitteena on keventää tuotantoyhtiöiden työmäärää hoitamalla luvat kuntoon heidän puolestaan. Lisäksi tuottajille tarjotaan neuvontaa heitä askarruttavissa kysymyksissä. Licencing Manager Eveliina Pitkänen auttaa tuotantoyhtiöitä hankkimaan sopimukset kappaleisiin, joita he haluavat käyttää tuotannoissaan.