Aasian musiikkimarkkinat: Japani ja Etelä-Korea ovat kasvavia markkinoita musiikin tekijöille

Millaiset Aasian musiikkimarkkinat ovat suomalaisille musiikin tekijöille? Tällä hetkellä tekijänoikeustulot ovat vielä maltillisia, mutta kasvu on huimaa. Suomen menestynein J-popin, K-popin ja C-popin tekijä Janne Hyöty kertoo kokemuksistaan Japanissa, Etelä-Koreassa ja Kiinassa. Juttu on toinen osa Teoston tärkeimpien kansainvälisisisten markkina-alueiden juttusarjaa.

Aasian markkinalta Suomeen tilitetyt musiikin tekijänoikeustulot olivat kokonaisuudessaan noin 278 000 euroa vuonna 2022, mikä vastaa vaikkapa Ranskasta tai Yhdysvalloista saatuja tuloja. Mutta pian voi olla toisin: Japanista ja Etelä-Koreasta saadut tekijänoikeustulot ovat kasvaneet todella nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana. Vaikka Japanista tulee enemmän tilityksiä, Etelä-Koreassa Teostolle tilitettyjen tekijänoikeuskorvausten määrä on kasvanut viidessä vuodessa 2,3-kertaiseksi.

Japanissa ollut perinteisesti tilausta myös fyysisille musiikkimarkkinoille. Online-alue on silti noin 100 prosentin kasvussa.

Etelä-Koreasta suurin osa tekijänoikeuskorvausten tilityksistä on alusta lähtien tullut online-alueelta, jossa on ollut viidessä vuodessa huima 2,6-kertainen kasvu.

Janne Hyöty menestyy Aasian markkinoilla

Aasian markkinalla erinomaisesti menestynyt suomalainen musiikintekijä Janne Hyöty säveltää, sovittaa ja tuottaa J-pop, K-pop ja C-pop -biisejä. Hänen kappaleensa ovat erilaisissa fyysisissä formaateissa nousseet listaykköseksi jo yli 50 kertaa Japanissa. Monet kappaleista ovat nousseet myös kansainväliselle Billboard Global Chart -listalle.

”Aloitin urani kitaristina. Vähitellen mukaan tuli luontevasti biisinteko, ja vuodesta 2009 alkaen olen kirjoittanut musiikkia myös Aasiaan. Pääasiassa teen J-popia. Nykyään Sugar House Publishing on Suomen tärkein K-popiin ja J-popiin erikoistunut musiikinkustantamo, ja olen yksi sen omistajista. Mentoroin nuorempia musiikintekijöitä, ja vedän myös koulutuksia J-popista ja K-popista Lafo Song Writers Academyssa, Lapväärtin kansanopistossa ja Ammattikorkeakoulu Noviassa”, Hyöty kertoo.

Hyöty on kirjoittanut musiikkia muun muassa seuraaville bändeille: ARASHI, KAT-TUN, Sexy Zone, SHINee, Hey Say JUMP! ja Minzy. Miten kaikki alkoi?

”Vuonna 2009 tapasin Midem+-musiikkimessuilla Ranskassa Soundgraphicsin edustajan, joka kuunteli biisejäni ja suositteli minulle J-popin tekemistä. Soundgraphics on isoin musiikinkustantaja Japanissa”, Hyöty kertoo.

Uuden musiikinlajin oppii kuuntelemalla ja tekemällä

2000-luvun lopulla Suomessa todella harva kuunteli aasialaista popia, ja se oli uusi laji Hyötyllekin.

”Perehdyin J-popiin kuuntelemalla ja kokeilemalla. Soundgraphicsin A&R-henkilöt ohjeistivat ja antoivat nopeaa ja suoraa palautetta. Pari vuotta tein J-pop-biisejä päivittäin ennen kuin ensimmäinen biisini Birth julkaistiin.”

Bändi oli KAT-TUN, ja Birth nousi listaykköseksi vuonna 2011. Sen jälkeen listaykkösiä olikin vuoden sisään kuusi tai seitsemän.

”Oli mahtavaa, miten suosittu olin yhtäkkiä Japanissa. Jos kyseessä oli iso bändi ja sinkkubiisi, listaykkösistä sai ihan hyvin rahaakin. Nykyään striimauksesta saadut palkkiot eivät ole yhtä hyviä.”

Teen vuosittain monta biisiä tilaustyönä Japaniin, yleensä co-write-tyyliin yhdessä muiden kanssa. Usein biisi pitää saada valmiiksi muutamassa päivässä. Olen jatkuvassa odotustilassa, ettei mikään tilaisuus vaan mene ohi. Lähetän track-idean sähköpostilla Soundgraphicsiin, ja takaisin tulee myöhemmin topline, ja miksaan biisin. Jos muutoksia pyydetään, ne on tehtävä ehdoitta.

Suuri yleisö ei Suomessa tunne Janne Hyötyä, vaikka hän tekee musiikkia monelle Japanin tunnetuimmista poikabändeistä.

”Ei musiikintekijöitä niin tunneta. Me jäämme taka-alalle, ja se sopii minulle. Olen Suomessakin osallistunut esimerkiksi monien euroviisukappaleiden säveltämiseen. Monet alan ihmiset Japanissa tuntevat kyllä nimeni. Tuntuu kuitenkin mukavalta, kun olen DVD:ltä katsonut vaikkapa ARASHIn keikkoja, joilla kymmenet tuhannet ihmiset huutavat täysillä, kun tekemäni biisi alkaa. Keikalle en ole vielä päässyt, vaikka olen käynyt Japanissa monta kertaa”, Hyöty kertoo.

Japanilainen työkulttuuri on vaativa

Kommunikointi on Aasiassa muodollisempaa kuin Suomessa. Aikatauluissa on pysyttävä tunnilleen, hierarkiaa on kunnioitettava ja viestinnässä pitää olla kohtelias

”Viestin työssäni englanniksi. Sugar Housessa lähetän biisejä Japaniin ja Etelä-Koreaan päivittäin. Noin kolmasosa työstäni liittyy Aasian markkinaan tavalla tai toisella”, Hyöty sanoo.

Aasian maat eivät ole kuitenkaan samanlaisia, vaan niiden välillä on suuria eroja. Janne Hyödyn mukaan Japani, Etelä-Korea ja Kiina ovat erilaisia.

Koreasta tulevat kaikki trendit ja menestyneimmät bändit, Japani ja Kiina seuraavat perässä. Kiinassa kuunnellaan paljon balladeja. Trendit menevät ohi tosi nopeasti. J-pop on enemmän luomua kuin K-pop, ja siinä on paljon kaikkea: harmoniaa, melodiaa ja sointuja. Japanissa menestyy myös iskelmäpop, joka muistuttaa 1970–80-lukujen länsimaista iskelmää, mutta modernilla tavalla.

Hyöty kertoo, että kustantajan rooli on aivan keskeinen kaikessa, mitä hän tekee Japaniin.

”Kommunikaatio menee kustantajan kautta levy-yhtiöiden suuntaan. Kustantaja pitää huolen myös tekijänoikeusmaksujen keräämisestä, ja se on sujunut alusta alkaen hyvin”, Hyöty sanoo.

Mikä on itseilmaisun rooli tässä tavassa tehdä musiikkia?

”Yksi japanilainen kustantaja kerran sanoi minulle, että olin ymmärtänyt J-popin vähän väärin eli omalla tavallani, mutta minun versioni J-popista toimii. Löysin oman juttuni. Itse uskon, että menestykseni salaisuus on kärsivällisyys. Tein J-popia kolme vuotta ja lähetin sata demoa kustantajalle ennen kuin nappasi. Ensimmäisen hitin jälkeen on ollut helpompaa”, Hyöty naurahtaa.

Aasiassa verkostojen merkitys korostuu

Music Finlandin vientipäällikkö Anna Reponen toteaa, että Aasian markkina vaatii perehtymistä, jos siellä haluaa menestyä.

”Aasiassa kilpailu on kovaa, sillä hyviä paikallisia musiikintekijöitä on paljon. Englannin kielen taitoa edellytetään kaikkialla, eikä verkostojen merkitystä voi korostaa liikaa. Aasiassa on vaikea päästä eteenpäin ilman kustantajaa tai edustajaa, joka tuntee oikeat ihmiset”, Reponen sanoo.

Aasiassa musiikkibisnes on konservatiivisempaa kuin Euroopassa. On tiedettävä tarkkaan keneen voi ottaa yhteyttä. Verkostoituminen ei yleensä tapahdu vapaasti musiikintekijöiden ja artistien kesken, vaan heidän edustajansa yhdistävät ihmisiä.

”Music Finland tekee muun muassa vientimatkoja yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjemme kanssa, ja haemme uusia kontakteja suomalaisille musiikintekijöille”, Reponen kertoo.

Teoston kansainvälisten asioiden päällikkö Helmi Yli-Äyhö toteaa, että Aasiasta tilityksiä saavat musiikintekijät ovat usein erikoistuneet siihen markkinaan.

Mitä enemmän Aasian musiikkibisneksessä liikkuu suomalaisia, sitä enemmän yhteistyötä syntyy. Verkostot vievät yhteistyötä eteenpäin.

”Tekijänoikeusinfra ja -teknologia paranevat Aasiassa kaiken aikaa. Monen Aasian maan kanssa vastavuoroisuussopimuksia on solmittu vasta 2000-luvulla”, Yli-Äyhö sanoo.

Japanilaisen JASRACin kanssa Teostolla on ollut vastavuoroisuussopimus jo vuosikymmeniä. Etelä-Korealaisen KOMCAn kanssa vastavuoroisuussopimus allekirjoitettiin vasta vuonna 2013. Vastavuoroisuussopimusten toimivuus on erittäin tärkeää, jotta tilitykset saadaan Suomeen.

Teoston ulkomaantilityksistä valtaosa tulee online-alustoilta

Viime vuosien ulkomaantilitysten vahva kasvu Teoston oikeudenomistajille on pitkälti online-alueelta, eli audiopalveluista (esim. Spotify, YouTube) ja video-on-demand-palveluista (esim. Netflix, HBO Max). Aasian tilitysten kasvu on hyvin vahvasti online-alueen kasvun ansiota.

Online-palvelujen osuus Teostolle maksetuista kansainvälisistä tekijänoikeustuloista kasvaa koko maailmassa, mutta erityisen selvää kasvu on Aasiassa. Erityisesti Etelä-Koreassa online-alueen kasvu on nopeaa. Japanissa myös AV-puolelta tulee tuloja suomalaisille musiikintekijöille.

”Suoratoistopalvelujen kautta striimataan musiikkia ja videoita, joita on ollut tekemässä suomalaisia musiikintekijöitä. Japanissa myös TV:ssä näytettävät elokuvat, televisiosarjat ja mainokset tuottavat hyvin musiikin tekijänoikeustuloja Suomeen. Radiosoiton ja tapahtumien osuudet ovat sen sijaan pieniä koko Aasiassa”, Helmi Yli-Äyhö sanoo.

Janne Hyöty kertoo, että televisio on ollut yksi tärkeä tekijänoikeustulon lähde hänellekin. ARASHI ja KAT-TUN ovat Johnny’s Entertaimentin artisteja, ja se on Japanin suurin poikabändi-agency. Kun Johnny’s Entertainment julkaisee sinkun, taustalla on usein joku iso juttu: tv-sarja, elokuva tai mainos, joissa poikabändien jäsenet näyttelevät.

”ARASHIN jäseniä on mukana kolmessa tv-sarjassa, ja niissä esitetään heidän kolmea eri sinkkubiisiään. Kolmessa tv-sarjassa on sen sijaan mukana KAT-TUNin jäseniä, ja niissä esitetään heidän kolmea eri biisiään. Olen ollut mukana tekemässä näitä kaikkia kappaleita. Kiinassa pyörii suosittu TV-sarja Delicious Romance, ja olen yksi sen teemakappaleen Delicious Love tekijöistä. Sarjasta on tehty nyt myös elokuva, jossa biisi on mukana. Aasialaiset TV-sarjat, elokuvat ja mainokset ovat iso asia monelle musiikintekijälle”, Hyöty toteaa.

Suomalainen taidemusiikki kiinnostaa Japanissa

Länsimaista ja suomalaista taidemusiikkia arvostetaan Aasiassa. Music Finlandin kautta kustantamattoman suomalaisen musiikin nuotteja tilataan Japaniin enemmän kuin muualle Aasiaan.

”Sibelius on Japanissa erittäin tunnettu, ja hyvin tunnettuja ovat myös Einojuhani Rautavaara, Leevi Madetoja, Kaija Saariaho ja Magnus Lindberg. Nykymusiikille, kuten Lotta Wennäkoskelle ja Sauli Zinovjeville, on oma yleisönsä”, Music Finlandin viestintäjohtaja Heli Lampi kertoo.

Japanissa taidemusiikin esittämiseen on rakennettu upeita konserttisaleja, mutta esityksiä ei tueta valtion varoilla. Kyse on liiketoiminnasta, ja riskejä otetaan vähemmän. Venäjän sota Ukrainassa on tehnyt matkustamisen Suomesta Aasiaan todella kalliiksi, ja siitäkin syystä orkesterikiertueita tehdään vähemmän.

Japanissa jotkut orkesterien taiteelliset johtajat tuovat kuitenkin suomalaista musiikkia esiin.

”Arvostetut suomalaiset kapellimestarit ehdottavat myös usein paikallisten orkesterien esitettäväksi suomalaisten säveltäjien musiikkia. Säveltäjät luovat omia verkostojaan yhteistyöprojektien kautta, ja Music Finland auttaa myös mielellään kontaktien luomisessa. Suurten tuotantojen rinnalla järjestetään pienimuotoisia tapahtumia, joiden perustana ovat henkilökohtaiset kontaktit. Pitkäjänteisyys on tärkeää, sillä asiat eivät tapahdu hetkessä”, Lampi sanoo.

Teosto kerää tekijänoikeuskorvaukset myös ulkomailta

Teoston asiakkaat saavat korvauksia myös silloin, kun heidän musiikkiaan esitetään ulkomailla. Teostolla on ulkomaisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa vastavuoroisuussopimuksia, jotka kattavat noin 100 maata. Tulojen kotiuttamista kansainvälisiltä markkinoilta tehostetaan jatkuvasti.