Audiobrändäyksessä suomalaisten valttina osaaminen
”Ammattimuusikkous oli oikeastaan aina ollut se ainoa asia, mitä mä halusin tehdä. Kun fysiikka petti, jäin miettimään, että mitäs sitä nyt sitten tekis.”
Mainostoimisto Zeeland Family:ssä Head of Audio Branding nimikkeellä työskentelevällä Anna Schneitzilla on pitkä kokemus musiikista ammattina. Näihin vuosiin mahtuu muun muassa kolme eri instrumenttia, musiikkianalyysia, musiikinteoriaa, kamarimusiikkia, orkesterimusiikkia, levytyksiä, kiertueita ja satoja konsertteja.
Schneitz halusi säilyttää musiikin lähellä työtään, vaikka ammattimuusikkous ei ollutkaan enää vaihtoehto. Ollessaan jatko-opiskelijana Milanossa hän tapasi elokuvatuottajan, joka ohjasi hänet uusille urille.
”Halusin tietysti säilyttää musiikin lähellä. Olin tehnyt sitä koko elämäni. Tuon keskustelun ansiosta päädyin audiobrändäyksen pariin.”
Ennen paluutaan Suomeen Anna ehti tehdä musiikkisuunnitteluun liittyviä töitä mm. kanadalaiselle, hollantilaiselle ja saksalaiselle toimistolle.
AUDIOBRÄNDÄYKSELLÄ TARKOITETAAN strategista musiikkisuunnittelua. Se sisältää monenlaisia toimenpiteitä aina musiikin kuratoinnista yksilöityihin audiotunnuksiin. Perimmäisenä pyrkimyksenä musiikkisuunnittelulla on vaikuttaa siihen, miten kuluttaja kokee jonkin tietyn tuotteen, palvelun tai brändin.
Schneitzin mukaan musiikilla on erityisen vahva asema juuri emootioiden tasolla.
”Musiikki nostaa tunteet pintaan ja on aivan avainasemassa emotionaalisen tunneyhteyden luomisessa. Loistava esimerkki tästä on vakuutusyhtiö IF:in kampanja, jossa lauletaan ’Don’t You Worry ’Bout a Thing’. Toinen aivan älyttömän hyvä esimerkki on Silja Linen tunnusbiisi. Kun sulkee silmät ja kuuntelee sitä, tuntuu kuin ois ihan oikeasti laivalla.”
”Ääni on osa jokaista yritysidentiteettiä – oli se suunniteltua tai ei. Siksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Parhaimmillaan musiikkisuunnittelu edistää viestinnän tehoa. Pahimmillaan huonosti tai vaillinaisesti suunniteltu musiikki saattaa viedä pohjan visuaaliselta viestinnältä.”
AUDIOBRÄNDÄYS EI OLE VIELÄ ottanut kunnolla tuulta purjeidensa alle Pohjoismaissa, vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa se on kasvattanut rooliaan jatkuvasti. Monen yrityksen visuaalisten ohjeiden rinnalle onkin vakiintunut ohjeistus myös äänimaailmasta.
Avainasemassa on yhteistyö.
Schneitzin mukaan etenkin Suomessa toiminta on vielä erittäin alkuvaiheessa: musiikkiin ei varata budjettia ja audiobrändäyksen mahdollisuuksiin suhtaudutaan skeptisesti. Hän on kuitenkin optimistinen tulevien vuosien kannalta.
”Uskon, että tämä tulee lyömään läpi muutaman vuoden sisällä. Nyt alkaa olla sellaisia merkkejä ilmassa.”
SCHNEITZ USKOO Suomessa olevan erityisen hyvät puitteet musiikkisuunnittelulle. Suomessa kun on paljon lahjakkaita musiikintekijöitä sekä ”jäätävän” hyvää musiikkia. Hyvän pohjan kaikenlaiselle musiikin tekemiselle tarjoaa koulutus, joka ei esimerkiksi ulkomailla ole itsestään selvä asia.
”Ulkomailla audiobrändäyksen parissa työskentelee paljon ihmisiä, joilla ei esimerkiksi ole mitään musiikkialan koulutusta. Suomessa musiikkia on mahdollisuus opiskella todella paljon, mikä antaa varmasti hyvän pohjan.”
”Aina kun olen pitchannut hankkeita ulkomailla, olen käyttänyt kotimaista musiikkia. Siitä on myös aina pidetty”, Schneitz toteaa.
Mitä pitäisi tehdä, että Suomesta tulisi audiobrändäyksen huippumaa?
”Avainasemassa on yhteistyö. Tärkeää on, että oikeanlaiset toimijat löytäisivät toisensa. Ulkomailla tätä on edesautettu erilaisilla tapahtumilla, jossa alan ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan.”