säveltäjä, säveltäminen, Teosto, Suomen säveltäjät, klassinen musiikki
11.12.2018 Teksti: Päivi Brink. Kuvat: Kreetta Järvenpää

Suomen Säveltäjät ry:n puheenjohtaja Antti Auvinen toteaa, että taidemusiikin säveltäminen ei tapahdu hetkessä. ”Nopeus ja tehokkuus tai tuottavuusvaatimukset sopivat huonosti taidemusiikin säveltämiseen ja yleisestikin syvällisen taiteen tekemiseen." Teostoryn haastattelussa Auvinen puhuu taidemusiikin osaamisen tasosta Suomessa ja kertoo pyynnöstämme musiikkivinkkejä joulun ajan tunnelmointiin.   

Suomen Säveltäjät ry:llä on pitkät perinteet vuodesta 1945 alkaen. Sen jäsenistöön ovat kuuluneet muun muassa Joonas Kokkonen ja Usko Meriläinen. Yhdistyksen ensimmäinen kunniajäsen oli Jean Sibelius.

”Käytännössä kaikki taidemusiikin säveltäjät, jotka asuvat Suomessa tai ovat suomalaisia, hakeutuvat jäseniksemme. Meillä on tällä hetkellä 216 jäsentä. Yhdistyksen jäseneksi halutaan, koska jäsenyys koetaan merkitykselliseksi – luonnollisesti eri tavoin urakehityksen eri vaiheissa. Jäsenyys vahvistaa osaltaan säveltäjän ammatti-identiteettiä, tarjoaa monipuolisesti tietoa ja edesauttaa verkostoitumista”, Antti Auvinen toteaa.

Yhdistys toimi yhdyssiteenä eri puolilla Suomea asuvien jäsentensä välillä ja haluaa kehittää sekä vaalia sitä ympäristöä, jossa säveltäminen toteutuu.

”Edistämme luovaa säveltaidetta ja valvomme säveltäjien taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja. Tärkein tehtävämme on turvata yhteiskunnallisia rakenteita, jotka mahdollistavat säveltämisen. Kannustamme poliittisia päättäjiä rohkeuteen tehdä sellaisia valintoja, joiden kautta yhteiskunnassamme on tulevaisuudessakin sivistystä, kykyä ja halua ymmärtää säveltaiteen arvo ja merkitys. Maassamme on väkimäärään nähden, kansainvälisestikin tarkastellen, todella korkea taidemusiikin osaamisen taso. Se on määrätietoisen ja pitkäjänteisen toiminnan tulosta. Sitä on pidettävä yllä.”

Maassamme on väkimäärään nähden, kansainvälisestikin tarkastellen, todella korkea taidemusiikin osaamisen taso. Se on määrätietoisen ja pitkäjänteisen toiminnan tulosta.

Auvisen mukaan taidemusiikki vaatii aivan erityisellä tavalla aikaa. Prosessit ovat usein hitaita.

”Nopeus ja tehokkuus tai tuottavuusvaatimukset sopivat huonosti taidemusiikin säveltämiseen ja yleisestikin syvällisen taiteen tekemiseen. Taiteeseen kuuluu myös riskinotto, ja se on harvoin hyvää bisnestä. Säveltäminen vaatii tietyt rakenteet, kuten apurahat, säätiöiden tuen ja huolellisesti ylläpidetyt koulutusmahdollisuudet musiikkiopistoista korkeakouluihin.”

Suomen Säveltäjät tekee yhteistyötä myös pohjoismaisten ja eurooppalaisten sisarjärjestöjensä kanssa, ja se on osa International Network of Contemporary Music (ISCM) sekä European Composer and Songwriter Alliancen (ECSA) -järjestöjä. Yhdistyksen puheenjohtajana Auvinen on toiminut myös Pohjoismaisen säveltäjäneuvoston presidenttinä.

”Tekijänoikeudet ovat tärkeä kansainvälinen edunvalvonta-asia. Säveltäjillä on säilyttävä kontrolli omiin teoksiinsa ja niiden hyödyntämiseen”, Auvinen sanoo.

Auvista kiinnostavat rytmiikka ja sointiväri

Auvinen on toiminut 14 vuotta päätoimisena säveltäjänä, joten hänellä on hyvä näkemys siitä, mitä säveltäjän työ on, ja mitä rakenteita se vaatii ympärilleen.

”Säveltäjänä olen kiinnostunut erityisesti rytmiikasta ja sointiväristä. Monimediallisuus on luonteva osa ilmaisuani. Työstän esimerkiksi videota musiikillisena elementtinä. Hyödynnän tietokoneita paljon.”

Auvinen käyttää teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia sävellystyössään.

”Teknologiasta huolimatta teokseni solahtavat taidemusiikin vuosisataiseen jatkumoon. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneitani ovat yhä muusikot, orkesterit ja kuorot, ja olen iloinen ja kiitollinen lukuisista mahdollisuuksista tehdä yhteistyötä hyvin monenlaisten muusikoiden kanssa. Tällä hetkellä viimeistelen teosta Tapiola Sinfonietalle, ja tulossa on myöhemmin myös uutta orkesteri-, kuoro-, ja kamarimusiikkia, ja sooloteos kitaralle. Säveltämiseen liittyy itse asiassa monenlaista yhteisöllisyyttä, ja hyvä niin, vaikka sävellystyö usein nähdäänkin yksilökeskeisesti”, Auvinen muistuttaa.

Jouluna lauletaan joululauluja ja keskitytään Bachiin

Joulumusiikissa Auviselle on tärkeää mahdollisuus rauhoittumiseen.

”Musiikin ammattilaisena nautin todella paljon, kun joulumusiikki on esitetty ja äänitetty hyvin. Uusi, oman aikamme musiikki, kiehtoo minua luonnollisesti, mutta jouluna palaan usein vanhan musiikin äärelle. Koen vanhojen tuttujen teosten äärelle rauhoittumisen ja niihin uppoutumisen rentouttavaksi.”

Musiikin ammattilaisena nautin todella paljon, kun joulumusiikki on esitetty ja äänitetty hyvin.

Hän viettää joulua perheen parissa maaseudulla lastensa isovanhempien luona. Perheeseen kuuluu kaksi teini-ikäistä ja yksi tarhaikäinen lapsi, joten joulupukki on kutsuttu kylään.

”Vietämme joulua perinteisesti syöden hyvin, saunomalla ja koristelemalla kuusen. Lauleskelemme toisinaan joululauluja yhdessä, ihan niitä perinteisiä, kuten Leevi Madetojan Arkihuolesi kaikki heitä ja Sibeliuksen En etsi valtaa loistoa. Kerran vuodessa joulun alla puhuttelee ja tuo perspektiiviä Topeliuksen vaikuttavan runon käännös, jonka Otto Kotilainen sävelsi, kaikkien tuntema Varpunen jouluaamuna. Uudemmasta musiikista mainittakoon Aino Vennan levy Aino Vennan joulu (2016), joka taisi soida meillä viime jouluna paljon”, Auvinen toteaa.

Antti Auvisen joulunajan kuunteluvinkit:

J. S. Bachin Jouluoratorio, Wienin poikakuoro, johtajanaan Nikolaus Harnoncourt, 1974.

”Bachia kuunnellessa on todellakin tärkeää antaa teokselle aikaa. Kannattaa pysähtyä, antaa musiikin valua osaksi olemassaoloa. On puhdistava kokemus antaa musiikin vaikuttaa.”
Kuuntele Jouluoratorio Spotifyssa

J. S. Bachin Jouluoratorio, King’s Singers, WDR big band

”Jos tulee syötyä liikaa kinkkua, tai seitania, tai jos modernisaatio on vieraannuttanut sinut luonnontorvista, voi hibernoida kuuntelemalla King’s Singers ja WDR big bandin version klassikosta.”
Kuuntele King's Singer ja WDR big bandin versio Jouluoratoriosta

 

Lue myös: 

Räppijoulua rakentamassa - Cledos haastattelussa

Joulukonserteista muodostunut monelle perinne