Musiikin luovan alkutuotannon lausunto AVMS-direktiivin toimeenpanosta

(VN/29071/2025)

AVMS-direktiivin mahdollistamaa investointivelvoitetta suomalaiseen audiovisuaaliseen alaan on odotettu pitkään luovilla aloilla – myös musiikkialalla, jolla on keskeinen rooli elokuvien, tv-sarjojen ja muiden audiovisuaalisten sisältöjen luomisessa. Parhaimmillaan investointivelvoite vauhdittaa paitsi AV-alan, myös suomalaisen musiikkialan kasvua sekä kansainvälistä menestystä. Siksi musiikin luova alkutuotanto kannattaa lämpimästi investointivelvoitteen käyttöönottoa.

On keskeisen tärkeää, että investointivelvoite otetaan käyttöön esitetyssä aikataulussa ilman viivästyksiä, sillä Suomi tulee jälkijunassa suhteessa muihin EU-maihin. Vastaavan tyyppinen AVMS-direktiivin mahdollistama velvoite on käytössä jo 17 muussa EU-maassa, mikä on omiaan ohjaamaan audiovisuaalisten tilausohjelmapalveluiden investointeja muualle Suomen sijaan. Onkin hyvä, että tätä vinoumaa ollaan nyt korjaamassa investointivelvoitteen käyttöönoton myötä. Esitetty malli on pitkälti linjassa muiden EU-maiden valitsemien, yksityiskohdiltaan vaihtelevien toteutustapojen kanssa.

Jopa 1,8 miljoonaa suomalaista maksaa kansainvälisten audiovisuaalisten tilausohjelmapalveluiden käytöstä. Siitä huolimatta ulkomaiset palvelut ovat investoineet suomalaisiin AV-sisältöihin vain pistemäisesti. Tällä hetkellä suomalaiset maksavat siis pitkälti ulkomaisista sisällöistä, joissa käytetään tyypillisesti muiden kuin suomalaisten tekemää musiikkia.

Investointivelvoitteen ennakoitujen suorien hyötyjen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös velvoitteen laajempiin vaikutuksiin. Jokainen uusi av-tuotanto on siinä käytetylle suomalaiselle musiikille ja sen tekijöille mahdollisuus tavoittaa enemmän ihmisiä, mikä tuo mukanaan niin suoria tuloja kuin mahdollisesti lisää työmahdollisuuksia suomalaisille tekijöille meillä ja maailmalla.

Onkin hyvä, ettei AVMS-direktiivi kannusta investoimaan pelkästään yhden maan tuotantoihin vaan myös eurooppalaisiin tuotantoihin, joihin osallistuu tekijöitä useista eri maista. Tällainen eurooppalainen malli on kannatettava, sillä se luo lisää mahdollisuuksia suomalaiselle musiikille nousta osaksi kansainvälisiä tuotantoja. Suomi on pieni maa, joten suomalaisille tekijöille ei olisi hyödyllistä kannustaa kutakin maata vauhdittamaan vain täysin kotimaisia tuotantoja. Eurooppalainen yhteistyö avaa ovia moninkertaisesti enemmän kuin vain yksittäisiin maihin rajattu malli.

Esitetty investointivelvoite pyrkii kohdentamaan lisäpanostuksia suomalaisen audiovisuaalisen sisällön tuottamiseen. Samantyyppinen kohdennus pätee myös Suomen elokuvasäätiön kautta jaettaviin maksuihin. Tällöin suomalaisuuden määrittely nousee kohdennuksen keskiöön. Tuotantojen suomalaisuuden määrittelyssä on keskeistä tunnistaa suomalaisen musiikin merkitys, kun pyritään tunnistamaan tuotannot, joihin investoiminen täyttää investointivelvoitteen tai jotka soveltuvat SES:n kautta ohjattavien varojen hakijoiksi.