Brysselissä kurottiin arvokuilua umpeen
Nyt on korkea aika antaa Euroopan suurimmalle valtille eli luovien alojen tekijöille arvoisensa kohtelu. Tämä oli viesti Teoston eurooppalaisen kattojärjestö GESACin Meet the Authors -tilaisuudessa Brysselissä. Näyttävä seminaari kokosi yhteen merkittävimmät EU-päättäjät sekä eurooppalaisia luovien alojen edustajia – käsikirjoittajia, visuaalisten ja muiden alojen edustajia. Myös Teosto musiikintekijöineen oli paikalla kuulemassa ja keskustelemassa.
Tilaisuuden pääteema oli parhaillaan EU-tasolla käsittelyssä oleva tekijänoikeusdirektiivin uudistus. Tämän direktiivin lopputulos on ratkaisevan tärkeä myös suomalaisten luovan työn tekijöiden tulevaisuuden ansaintamahdollisuuksien kannalta.
EU-lakiesityksen keskeisin tavoite on luoda luovien alojen ammattilaisille edellytykset neuvotella oikeudenmukaiset tekijänoikeuskorvaukset työstään silloin, kun verkon alustapalvelut hyödyntävät niitä.
Komissio esittää, että Facebookin ja Musical.lyn kaltaisten toimijoiden olisi tunnistettava tekijänoikeuskorvausten alaiset teokset ja laadittava lisenssisopimus tekijöiden kanssa. Tällä hetkellä laki ei edellytä alustojen kysyvän tekijöiden lupaa materiaalin käyttämiseen, eivätkä kaikki niistä maksa korvauksia toisin kuin lisensoidut palveluntarjoajat, kuten Spotify. Direktiivillä on mahdollista korjata tämä yritysten välinen markkinahäiriö ja kuroa arvokuilu umpeen. Arvokuilu-ilmaisulla viitataan siihen, että luovien sisältöjen arvo siirtyy alustapalveluille sen sijaan, että se palautuisi sisältöjen alkuperäisille tekijöille (engl. value gap).
Tukea ja suojaa tekijöille
– Eurooppalaiset kuluttavat kulttuuria enemmän kuin koskaan, mutta tekijät eivät sitä pankkitileillään näe. Tämän on muututtava, linjasi GESACin tilaisuudessa puhunut komission varapuheenjohtaja, tekijänoikeusasioista vastaava Andrus Ansip (kuvassa ylhäällä). Linkki Ansipin avauspuheeseen tässä.
Anspirin mukaan muutoin tuloksena on vähemmän luovuutta, laatua ja monimuotoisuutta. Sitä kukaan ei halua eikä Eurooppa sitä kestä. Komissaari alleviivasi, että kyse on porsaanreikien tukkimisesta ja vanhentuneen lain päivityksestä vastaamaan digitaalisen maailman todellisuutta.
Komissio aikoo puolustaa direktiiviesitystään loppuun asti. Ansip muistutti myös luovien alojen merkityksestä EU-maiden taloudelle. Ala tarjoaa työpaikan seitsemälle miljoonalle ja vastaa yli neljästä prosentista EU:n bkt:tä. 80 prosenttia globaalisti jaettavasta luovasta sisällöstä on eurooppalaista. Siksi EU-lakien on myös suojeltava ja tuettava alan tekijöitä.
Tekijöiden merkityksen tunnustaminen on iso muutos EU-politiikassa. EU-päättäjien lisäksi myös yhä useampi eurooppalainen kuluttaja on alkanut ymmärtää, että verkkosisällöistä on maksettava.
Monen EU-päättäjän mukaan nyt mitataan, onko poliittisella päätöksenteolla voimia saada aikaan järkeviä päätöksiä vai toimivatko markkinat isojen monikansallisten digijättien ehdoilla.
Ratkaiseva hetki alan tulevaisuudelle
Tilaisuuteen osallistuneet päättäjät ja luovien alojen ammattilaiset olivat yhtä mieltä, että vastakkainasettelulla ei ratkaista mitään. Kaikki osapuolet tarvitsevat toisiaan.
Kyse on tasavertaisten pelisääntöjen luomisesta, oikeudenmukaisuudesta ja lopulta eurooppalaisen kulttuurin tulevaisuudesta. Jos haluamme dynaamiset rikkaat digimarkkinat, tarvitsemme laadukasta ammattilaisten tuottamaa sisältöä. Nyt on mahdollista pystyttää lainsäädännöllinen rakenne, jossa kaikki osapuolet voittavat.
Europarlamentin luovien alojen verkostoa CCL Intergroupia johtavan europarlamentaarikko Christian Ehlerin mukaan millään muulla toimialalla ei suostuttaisi tällaiseen tilanteeseen. Verkossa on hänen mukaansa käynnissä kaikkien aikojen sopimusoikeudellinen rikkomus.
”Älkää olko niin nöyriä. Teidän tulee lobata!”, meppi Christain Ehler patisti paneelissa musiikintekijöitä, käsikirjoittajia ja graffititaiteilijaa.
Mutta kaikki europarlamentaarikot eivät ole samaa mieltä. Brysselistä löytyy myös päättäjiä, joiden mielestä kaiken verkkosisällön tulee olla ilmaista ja jotkut pelkäävät myös ylisääntelyä.
Parhaillaan europarlamentin ja jäsenmaiden käsiteltävänä olevan lain lopputulosta on vielä mahdoton arvailla. Yksi asia on kuitenkin varma: kaikki haluavat asiaan ratkaisun ja pian. Poliittisesti vaikean direktiivin käsittely on kuitenkin myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Vasta muutama EU-maa on muodostanut asiassa kantansa. Vaikka kotimaamme mepeiltä löytyy ymmärrystä, epäröivän kantansa luoville aloille tärkeän uudistuksen kannalta on ilmaissut kuitenkin kaksi maata: Suomi ja Hollanti. Europarlamentissa päätöksiä on tarkoitus nuijia näillä näkymin syksyllä ja jäsenmaiden puolella asian käsittely kestänee vielä kauemmin.
Eurooppalaisilla luovien alojen tekijöillä on yksi selkeä vaatimus EU-lainsäätäjille: varmistakaa ammattimaisen toiminnan edellytykset.
– Haluamme tulla luovan alan edustajina esiin ja kertoa, että kyse on meidän ja tulevien lahjakkuuksien leivästä. Taiteella on oltava mahdollista elää, painotti GESACin tilaisuuteen Brysselissä osallistunut pitkäaikainen Teoston kulttuurikummi, säveltäjä Kimmo Hakola.
Nykytilanne on kestämätön. Osa verkon palveluntarjoajista on tehnyt sopimuksen tekijänoikeuskorvauksien maksamisesta. Samaan aikaan markkinoilla toimii kuitenkin Facebookin kaltaisia alustoja, jotka eivät maksa tai maksavat hyvin vähän.
– Markkinaolosuhteet on saatava tasa-arvoisiksi. Kaikkien on toimittava samojen pelisääntöjen mukaan. Jos vääristyneeseen tilanteeseen ei puututa, seuraukset eurooppalaiselle kulttuurille ja koko sivistykselle ovat tuhoisat, varoitti Hakola.
Teosto-palkittu Hakola muistutti, että hän edustaa ikäpolvea, jonka ansaintakanavat musiikintekijänä ovat pitkät ja monimuotoiset. Toisin on tänään.
– Nykynuorten ja tulevien sukupolvien ansaintamahdollisuudet alan ammattilaisina ovat heikommat kuin millään muulla toimialalla.
Suomi on kokeneen säveltäjän mukaan luovien alojen hautomo. Maassamme piilee henkilöä kohden mitattuna valtavasti luovaa potentiaalia. Mutta nyt ammatinvalintaa pohtiessaan moni tekijä luopuu haaveestaan. Eurooppa menettää näin lukuisia huippulahjakkuuksia. Samaa viestiä painotti myös brittiläinen eturivin artistien lauluntekijä Crispin Hunt.
Nyt on kuitenkin mahdollisuus muuttaa tilanne.
– Jos teemme järkeviä päätöksiä EU-tasolla, luomme työpaikkoja, annamme kasvualustan uusille trendeille ja koko Euroopan taloudelliselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille, Hakola summasi.
Lue Hannu Takkulan haastattelu:
Tuntuuko Brysselissä, että osapuolet huutavat toistensa ohi?
Seuraa Twitterissä:
#Valuegap #TransferofValue #Copyright #LuovatAlat
@Teosto_ry @Ansip_EU @authorsocieties
