Eija Kantolalle ja Esa Niemiselle Kullervo Linnan Säätiön palkinnot

Säätiön hallitus palkitsi Eija Kantolan (1966) monipuolisesta urasta ja taitavista tulkinnoistaan.

”Eija Kantola uljas laulajatar, jonka ohjelmisto on kasvanut joka suuntaan mitä herkimmistä rakkauslauluista bossa novaan ja cha-cha-chahan, myyttisistä tangoista herkkään jouluyön tunnelmaan ja ilkikurisista ralleista ja swingistä vuorokauden kimaltavia hetkiä kehrääväksi ihmisolennoksi. Eija Kantolan ilmestyminen lavalle on aina tapaus, ja tämä komea nainen on saanut syvine tummine äänineen aina yleisön huomion osakseen”, luonnehti säätiön puheenjohtaja Maarit Niiniluoto palkintojen jakotilaisuudessa.

Kantola on itse iloinnut ammattitaitonsa karttumisesta ja sektorinsa laajentumisesta. ”Minulle konserttikiertueet yhdessä Anneli Saariston ja Marjorien kanssa ovat olleet suuria elämyksiä. Samoin Laila Kinnusen laulujen esittäminen yhdessä Marita Taavitsaisen ja Saija Varjuksen kanssa. Opin kiinnittämään huomiota yhä syvemmin tekstiin, ja kaikki tämä on kehittänyt minua laulajattarena.”

Hän tuli tunnetuksi vuonna 1992, jolloin hänet valittiin tangokuningattareksi.

”En saanut ohjeita, en sponsoreita, en mitään roolia. Yhdessä yössä kaiken oli lähdettävä omasta itsestä”, hän muistelee tangokuningattarena voittoaan.

Yksi taiteilijan suurimmista iloista on se valtava nautinto, jota hän tuntee esiintyessään yleisölle. ”Mieli helpottuu, murheet katoavat, yleisölle laulaminen on terapiaa ja tasapainoisen elämän tae.”

Kullervo Linnan Säätiön palkitseman Esa Niemisen (1952) elämä muuttui täydellisesti, kun hän kuuli 12-vuotiaana Beatlesien Twist and Shoutin. Hän soitti lukiolaisena tanssiorkestereissa ja pyrki sen jälkeen Sibelius-Akatemiaan valmistuakseen musiikinopettajaksi. Soinnutus, orkestrointi ja vapaa sävellys olivat hänen mielenkiintonsa kohteina opintojen jälkeenkin.

”Kun on musiikissa älyttömän laaja alue, se on sekä hyvä että huono asia,” miettii Esa Nieminen uskollisuuttaan omille musiikillisille suuntauksilleen. Näitä hän on toteuttanut muun muassa Jiri Nikkisen, Jore Marjarannan, Kim Kuusen, Olli Ahvenlahden, Markku Johanssonin, Seppo Hovin ja usein muiden eturivin muusikoiden ja säveltäjien kanssa samoissa bändeissä.

Esa Nieminen on tullut tunnetuksi lahjakkaana säveltäjänä sekä luotettuna tuottajana.

1980-luvun alussa Esa Niemisestä tuli päätoiminen tuottaja esimerkiksi Paula Koivuniemelle ja Katri Helenalle. Hän haki heille ohjelmistoa, sävelsi kappaleita, matkusti ja soitti kaikissa konserteissa. Hän löysi Paulalle Tummat silmät, ruskea tukka -kappaleen, joka myi timanttilevyn verran, sekä Aikuisen naisen, sävelsi itse Sata kesää, tuhat yötä, tuotti Katri Helenalle Almazin, onnen lapsen ja laman tultua Jukka Kuoppamäen Anna mulle tähtitaivaan.

”Luotan oman sydämeni ääneen menestyksen myötä. Artistit luottivat minuun”, Esa Nieminen kuvailee omaa säveltäjän- ja tuottajanfilosofiaansa.

Siivet, Ruusuja ja samppanjaa, Rakkaustarina, Musiikki on niin kuin se on, Kyyneleet ja Sumujen silta ovat kaikki hänen sävellyksiään Paulalle; Katri Helenan kanssa hänen yhteistyönsä alkoi iskelmällä On elämä laulu ja jatkui kappaleilla Jos mä nuori oisin ja Kun kellohame heilahtaa 1996.

Vuonna 2000 hän kokosi Paula Koivuniemen, Katri Helenan, Marion Rungin ja Lea Lavenin yhteen suunnitellakseen heille suuren turneen sekä levyn Leidit lavalla.

Vuosina 1995–2005 esitettiin MTV:ssä musiikkiohjelmaa Bumtsi Bum, joka teki Esa Niemisestä sekä toisesta vetäjästään Seppo Hovista koko kansan tuntemat hahmot.

Anna Eriksson sai kultalevyn Esan tuottamalla albumilla Kun katsoit minuun. Yhteistyötä hän on tehnyt Esa sellaisten tekstintekijöiden kanssa kuin Sinikka Svärd, Kaisu Liuhala, Jouni Hakanpää ja Vexi Salmi.

Vuonna 2012 Esa Nieminen vietti omaa suurta 60-vuotisjuhlaansa Helsingin Musiikkitalolla säestäen flyygelillä sellaisia valovoimaisia solisteja kuin Jari Sillanpää, Marita Taavitsainen, Jore Marjaranta ja Kirsti Ranto.

Esa Niemisen mukaan hitin tekoon liittyy tietynlaista mystiikkaa.

”Jostain pitää kylmien väreiden ilmaantua, tekoprosessin aikana. Kaikkea ei voi kirjoittaa nuotteihin. Pitää on hyvä sävellys, onnistunut teksti, solistin panoksessa jotain yllättävää hengen luomista. Yhtäkkiä ollaan jossain suuremmassa, selittämättömässä.”

Kullervo Linnan Säätiön palkinnot olivat arvoltaan 4000 euroa. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.

Palkinnot olivat suuruudeltaan 4 000 euroa ja ne jaettiin Teostossa järjestetyssä tilaisuudessa.

Lisätietoja: Kullervo Linnan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Maarit Niiniluoto, puh. 040 546 2405.

Tietoa Kullervo Linnasta ja aiemmin palkituista: Wikipedia