EU-säädösten toimeenpano kirjavaa – luovien alojen tekijät kärsivät
”Ei nyt ainakaan tehdä Suomesta sellaista ongelmalasta, että täällä on vaikea tehdä ja menestyä musiikin saralla.”
Suomalaiset luovien alojen ammattilaiset ja yritykset vaativat EU-alueelle tekijänoikeuksien yhtenäistä sääntelyä sekä EU-direktiivien ja -asetusten yhtenäistä toimeenpanoa – myös internetiin ja kaikkiin digitaalisiin jakelukanaviin.
”Isoin haaste internetympäristössä on se, ettei siinä ole mitään kansallisia rajoja. Kaikki mitä internetissä tapahtuu, on tarjolla globaalisti tai vähintään Euroopan alueella”, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n (TTVK) toiminnanjohtaja, juristi Jaana Pihkala sanoo.
Tämä koskee niin laillisesti kuin laittomastikin saatavilla olevia sisältöjä internetissä – siis kaikkea dataa, myös tekijänoikeudenalaista tekstiä, kuvaa ja ääntä eli muun muassa musiikkia.
EU-lainsäätäjä on tiedostanut tämän, ja antanut viime vuosina useita tekijänoikeutta ja täytäntöönpanoa koskevia säädöksiä. Esimerkiksi vuonna 2019 hyväksyttiin eurooppalainen tekijänoikeusdirektiivi (DSM), jolla luotiin kehys teosten käytölle digiympäristössä. Luovien sisältöjen tekijöiden oikeuksia vahvistettiin samalla turvaten ilmaisunvapaus ja muut kansalaisten perusoikeudet. Onko kaikki siis hyvin?
Toteutuuko internetissä luovien sisältöjen levittäminen turvallisesti ja oikeuksien valvominen tehokkaasti ja tasapuolisesti koko EU-alueella? Valitettavasti ei. Tämä on selkeä epäkohta.
Laitonta sisältöä maan rajojen ulkopuolelta
”Myös tekijänoikeudenvalvonnan keinojen pitäisi ylittää kansallisvaltioiden rajat”, Jaana Pihkala sanoo.
Hän johtaa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskusta TTVK ry:tä, jonka jäsenjärjestöihin kuuluvat muun muassa luovaa sisältöä digitaalisiinkin jakelukanaviin tuottavat musiikkialan Teosto, Gramex, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Muusikkojen liitto ja Musiikkituottajat sekä kuvataiteen oikeuksia valvova Kuvasto, av-alan Kopiosto ja APFI sekä kirjallisuuden Sanasto. Sanoman, MTV:n ja Ylen signaalioikeuksia TTVK valvoo esimerkiksi urheilulähetysten luvattoman nettilevityksen osalta.
TTVK siis valvoo jäsenjärjestöjensä immateriaalista eli aineetonta arvoa sisältävän, tekijänoikeuksellisen sisällön liiketoiminnan toteutumista. Voittoa tavoittelematon yhdistys seuraa internetin jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöä ja puuttuu aktiivisesti piratismiin sekä ehkäisevästi että tekijänoikeuslain täytäntöönpanolla.
Suomeen suunnataan tekijänoikeuslain alaista sisältöä laittomasti maan rajojen ulkopuolelta eikä siihen päästä puuttumaan riittävän tehokkaasti, vaikka EU-säädökset sen mahdollistaisivat. Miksi näin on?
Tavoite: EU-säädösten yhtenäinen toimeenpano koko EU-alueella
Toistuva laittomuus on esimerkiksi tällainen: suomalaisille kuluttajille suunnataan ulkomailta, usein jopa EU:n ulkopuolelta esimerkiksi musiikkipalvelu, josta ei makseta Suomen lain edellyttämiä tekijänoikeusmaksuja. Palvelun suuntaaminen suomalaisille on kiistatonta, koska palvelu toimii suomeksi. EU on kehittänyt jo yli 20 vuotta sitten estomääräyksen, jonka avulla pääsy laittomaan palveluun voidaan estää. Suomen lakiin tämä estomääräys tuli kuitenkin vasta pitkän odotuksen jälkeen, vuonna 2015.
”Pääasiassa sitä viivästytti telecom-sektorin vastustus. Teleoperaattorit kokivat, että määräysten noudattaminen tuo heille ylimääräistä työtä”, Pihkala sanoo.
EU:n estomääräys ei vieläkään ole Suomessa toiminnassa yhtä tehokkaasti kuin muualla Euroopassa. Määräysten tulisi olla dynaamisia, jotta piraattipalvelut eivät pystyisi kiertämään niitä. Ne pitäisi olla mahdollista saada voimaan myös rajat ylittävästi.
”Kaiken lisäksi Suomessa estomääräykselle asetettiin ylimääräinen kynnys: täällä estomääräys on mahdollista antaa vain sellaiselle palvelulle, jonka ylläpidosta ei ole tietoa.”
Estomääräys ei siis ollut Suomessa mahdollinen esimerkiksi aikoinaan paljon käyttäjiä keränneelle Pirate Baylle, koska sen ylläpitäjät oli jo Ruotsissa toimittu avunannosta tekijänoikeusrikokseen. Pääsy piraattipalveluun sulkeutui Suomessa sitten väliaikaisen keskeyttämismääräyksen avulla.
”EU antaa sinänsä hyvää sääntelyä, mutta sen pitäisi olla samalla tavalla käytettävissä kaikissa EU-maissa, jotta sisämarkkinoiden harmonisointi toteutuisi. Käytännössä näin ei ole. Direktiivi mahdollistaa kansallista liikkumavaraa lainsäätäjille, ja saattaa käydä niin, että lain alkuperäinen tavoite ei toteudu. Niin kävi Suomelle esimerkiksi tämän estomääräyksen osalta.”
Musiikkialan kannalta tärkeää olisi saada myös tehokkaammat keinot käyttöön sellaisia tapauksia varten, kun jotain kappaletta tai albumia jaetaan internetissä luvattomasti ennen sen virallista julkaisua. Puuttuminen edellyttää verkkotunnuksen omistajan yhteystietoja, jotka on direktiivin mukaan luovutettava viimeistään 72 tunnin eli kolmen vuorokauden kuluessa. Sekin on liian pitkä aika uuden, monessa tapauksessa suositun ja odotetun musiikin leviämiseen laittomasti.
”Suomessa ollaan sitä paitsi esittämässä tulkintaa, että viranomaiselta riittäisi kuitata tietopyyntö saapuneeksi tässä ajassa. Laittomaan musiikinjakeluun päästäisiin puuttumaan vasta paljon myöhemmin tämän jälkeen.”
Musiikkiala yhtenä rintamana
Musiikkiala vaatii EU-direktiivien ja -asetusten toimeenpanon harmonisoimista varsin yksimielisesti. Suomen musiikintekijöiden hallituksen varapuheenjohtaja, musiikintekijä Markus Nordenstreng muistuttaa myös, että kaikki musiikin ja muun sisällön digitaalinen jakelu on lähtökohtaisesti valtioiden rajat ylittävää. Tätä ajatellen meillä pitäisi olla yhtenäiset pelisäännöt, joita kaikki noudattavat.
EU-säädökset ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, joiden kansallisessa soveltamisessa voi olla liikaa joustoa. Kansallisvaltiot voivat soveltaa niitä omaan lainsäädäntöönsä vähän fiiliksellä, ja juuri se aiheuttaa sen, että pelisäännöt EU:n sisällä vaihtelevat.Markus Nordenstreng, Suomen Musiikintekijät ry
Suomen musiikkikustantajat ry:n puheenjohtaja, Elements Music Oy:n toimitusjohtaja Tommi Tuomainen toivoo, että Suomi ei jää jälkeen muista Pohjoismaista tekijänoikeusdirektiivin ja tekijänoikeuksia koskevien asetusten täytäntöönpanossa.
Terve markkinatalous on hyvä. Toimivat yhteismarkkinat on hyvä. Ei nyt ainakaan tehdä Suomesta sellaista ongelmalasta, että täällä on vaikea tehdä ja menestyä musiikin saralla. Toivottavasti pääsemme jatkossa keskittymään kabinettipelin sijaan musiikkiin ja sen kaupallistamiseen.Tommi Tuomainen, Suomen Musiikkikustantajat ry
Lainsäädännön harmonisointi lisää yritysten oikeusvarmuutta ja parantaa siten Euroopan globaalia kilpailukykyä. Tulevaisuudessa huomiota tulee kuitenkin kiinnittää enemmän myös sääntelyn yhdenmukaiseen toimeenpanoon jäsenvaltioissa.
Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat – muodostavat yhdessä Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontarintaman. Yhdessä ajamme kotimaista musiikkialaa hyödyttäviä tavoitteita tulevaisuuden eurooppapolitiikkaan.
